Muusikoiden.net
29.03.2024
 

Elektroniikka ja soitinrakennus »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Kaula materiaalin valinta
1
harjta80
23.09.2010 16:57:52
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hellurei
 
Mikäs on ideana kun sanotaan että kaulamateriaalin pitäis olla mahdollisimman suorasyistä. Tarkoittako tämä sitten sitä että puun vuosirenkaat pitäisi olla mahdollisimman yhdenmukaiset?
 
Voiko "mutkalla" menevät vuosirenkaat vääntää kaulaa niin paljon ettei sitä pysty korjaamaan kaularaudalla. Ja tuleeko noista "mutkalla" olevista vuosirenkaista paljonki vetoa kaulaan.
 
http://www.kasityo.com/PDFmateriaali/KitaranrakennusOhje.pdf
 
tuossa on linkissä on sivulla 6 mielestäni havainnollistettu asia.
 
-TH-
 
milkcow s calf
23.09.2010 23:32:39
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Noh, tämä on taas näitä iäisyyskysymyksiä...
 
Periaatteessa paras (yksipuinen) kaula tulee, kun kaulan puun syyrakenne on säteensuuntaisesti sahattu. Eli juuri sellainen, joka esimerkissäsi on raksittu yli. Nimittäin silloin kokonainen puukappale elää kaikkein vähiten suhteessa kaulaan muuten vaikuttaviin voimiin (kielten jännitys jne...)
 
Mutta, kun kaulan voi tehdä myös useammasta kappaleesta laminoiden, periaateessa mikä tahansa syyrakenne käy. KUNHAN laminoidessa otetaan huomioon, että kappaleet kompensoivat toistensa syiden luontaiset vetosuunnat.(vuoronperään: pintapuu-sydänpuu-pintapu--)
 
JA useammasta kappaleesta ja mahdollisesti eri puulajeista laminoitu kaula on vieläpä visuaalisesti viehättävä.
 
Mitä pienempi vika sitä isompi leka.
milkcow s calf
23.09.2010 23:37:23
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

milkcow s calf: Noh, tämä on taas näitä iäisyyskysymyksiä...
 
Periaatteessa paras (yksipuinen) kaula tulee, kun kaulan puun syyrakenne on säteensuuntaisesti sahattu. Eli juuri sellainen, joka esimerkissäsi on raksittu yli. Nimittäin silloin kokonainen puukappale elää kaikkein vähiten suhteessa kaulaan muuten vaikuttaviin voimiin (kielten jännitys jne...)
 
Mutta, kun kaulan voi tehdä myös useammasta kappaleesta laminoiden, periaateessa mikä tahansa syyrakenne käy. KUNHAN laminoidessa otetaan huomioon, että kappaleet kompensoivat toistensa syiden luontaiset vetosuunnat.(vuoronperään: pintapuu-sydänpuu-pintapu--)
 
JA useammasta kappaleesta ja mahdollisesti eri puulajeista laminoitu kaula on vieläpä visuaalisesti viehättävä.

 
Jos kaula vetää kieroon, ropelille... sitä ei kyllä raudalla korjata. Ja siksi on syytä koettaa tehdä kaula puusta, jossa syyt menevät suht' suoraan. Olipa se puu nyt sitten säteen suuntaisesti sahattua tai ei. Ja, silti voi sattua yllätyksiä. "It ain't over, 'till the fat lady sings"...
 
Mitä pienempi vika sitä isompi leka.
Kämis
27.09.2010 13:14:17
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

...
Periaatteessa paras (yksipuinen) kaula tulee, kun kaulan puun syyrakenne on säteensuuntaisesti sahattu. Eli juuri sellainen, joka esimerkissäsi on raksittu yli...

 
noh tää ei oo ihan kokototuus; Vaahterakaulassa syyt ovat mieluiten vaakasuuntaan - otelaudan suuntaisia kuten ko. ohjeissa. Mahonkikaulaan valitaan taasen mieluiten pystysyiset. Nämä ovat ehkä ne turvallisimmat vaihtoehdot, sillä kun katselee esim. fenderin kauloja niin niissä syysuunnat on 'mitä sattuu'. Osaava soitinrakentaja osanee katsoa, että syysuunta pysyy halutunlaisena koko kaulan mitan eikä ongelmia synny ...
 
milkcow s calf
27.09.2010 13:53:20
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kämis: Osaava soitinrakentaja osanee katsoa, että syysuunta pysyy halutunlaisena koko kaulan mitan eikä ongelmia synny ...
 
No niinhän se on.
 
Ja jos vielä hämmennetään lisää, on ihan eri asia puhutaanko Pohjois-Ameriikan vaahterasta vai eurooppalaisesta vaahterasta. On nimittäin keskimäärin niin erilaatuisista puista kyse. Eurooppalainen vaahtera on huomattavasti pehmeämpää tavaraa kuin rapakontakainen sisarensa. Tämä kannattaa muistaa Fenkun kaulojen syykuvioita syynätessä.
JOS amerikkalaista on tarjolla, komppaan sitä vaakasyistä mieluusti.
 
Mitä pienempi vika sitä isompi leka.
Little Savage
27.09.2010 19:54:28
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

milkcow s calf: No niinhän se on.
 
Ja jos vielä hämmennetään lisää, on ihan eri asia puhutaanko Pohjois-Ameriikan vaahterasta vai eurooppalaisesta vaahterasta. On nimittäin keskimäärin niin erilaatuisista puista kyse. Eurooppalainen vaahtera on huomattavasti pehmeämpää tavaraa kuin rapakontakainen sisarensa.

 
Niinpä, mutta kannattaa muistaa myös se että Amerikassa kasvaa ainakin kahta lajia vaahteraa (sugar maple ja big leaf maple). Jälkimmäinen on pehmeämpää tavaraa. Jos sä puhut vaan amerikan vaahterasta niin se voi olla kumpaa tahansa.
 
ÄÄ TÄKÄ TÄKÄ TÄKÄ TÄÄ. Anna sakkoa saatana.
Juzzu
28.09.2010 08:20:48 (muokattu 28.09.2010 08:21:06)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

milkcow s calf: Eurooppalainen vaahtera on huomattavasti pehmeämpää tavaraa kuin rapakontakainen sisarensa.
 
Nyt mennään vissiin sen kuuluisan varmuuden varassa jonka esim. interneetsistä luettu tieto saa aikaan?
 
milkcow s calf
28.09.2010 10:34:29
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Juzzu: Nyt mennään vissiin sen kuuluisan varmuuden varassa jonka esim. interneetsistä luettu tieto saa aikaan?
 
No, minulla sattuu olemaan tälläkin hetkellä verstaalla sekä ameriikan että kotomaista vaahterapuuta. Ja löytyy vaahterakaulaa Fenkulta, Skujulta sekä Fenixiltä. Eli en ihan pelkästään luettuun perusta kantaani.
 
Ja niin kuin sanoin, keskimääräisestä laadusta on kysymys. Ihan niin kuin varmasti itsekin tiedät, kasvuolosuhtet vaikuttavat samankin lajin laatuun. Samasta rungostakin löytyy monenlaista tavaraa...
 
Minun tarkoitukseni oli ihan vaan olla avuksi kaverille enkä tosiaan kuvittele olevani asiantuntija tälläkään alalla. Sen verran ovat korvantaustat märät.
 
Lopetan kommentoimiseni tähän.
 
Mitä pienempi vika sitä isompi leka.
Juzzu
28.09.2010 14:40:55
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

En minäkään asiantuntija ole, mutta sen verran kovaa eurovaahtearaa ja pehmeää jenkkivastaavaa olen joutunut hinkkaamaan, että yleistäminen suattaa olla vaarallista. Noita vaahteroita on kuitenkin useita lajeja.
 
"Jenkkivaahteroista" tuo acer macrophyllum ei ainakaan kauhian kova ollut. Oisko tuo ämeriikän Acer saccharum sitten sitä kovempaa hard rock maplea, en osaa sanoa, ei sitä aina oikein tiedä mitä on tullut ostettua :-)
 
varakeef
28.09.2010 15:11:04 (muokattu 28.09.2010 15:11:39)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Little Savage:
 
Niinpä, mutta kannattaa muistaa myös se että Amerikassa kasvaa ainakin kahta lajia vaahteraa...

 
Tässä teille kasvimaantiedettä:
 
Vaahteralajeja on Amerikassa kymmeniä ellei satoja. Ylipäätään sukulaispuulajien lajien kirjo on uudella mantereella hämmästyttävän laaja verrattuna Eurooppaan. Kysypä teleforumilta, mistä männystä tehdyt kitarat tehdään.
 
Ilmiö johtuu muuten siitä, että amerikkalaiset vuorijonot ovat pohjois-eteläsuuntaisia. Euroopassa taas itä-länsisuuntaisia. Jääkausi teki täällä selvempää jälkeä, kun vuoristot estivät puiden kipittämisen karkuun etelään.
 
"Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle" - Laura Latvala
kulmahiomakone
28.09.2010 22:11:36 (muokattu 28.09.2010 22:13:31)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

harjta80: Mikäs on ideana kun sanotaan että kaulamateriaalin pitäis olla mahdollisimman suorasyistä. Tarkoittako tämä sitten sitä että puun vuosirenkaat pitäisi olla mahdollisimman yhdenmukaiset?
 
Ei tarkoita. Puulla on muutamanlaisia soluja ja syysolut ovat (lehti)puun lujuuden kannalta keskeisimmät. Suorasyisyydellä tarkoitetaan käytännössä sitä, että lankun solurakenne on lankun pituussuuntaan suora, eli että se ei aaltoile tai ole mutkalla. Asian pystyy päättelemään ilman mikroskooppia vuosirenkaiden, tai paremminkin lustojen, kulusta puulla. (Lusto on puuaines, joka kasvaa yhden kasvukauden aikana. Vaalea osa on kevätkasvua ja tumma kesäkasvua. Puun poikkileikkauksessa lustokerrostumat näkyvät vuosirenkaina.)
 
Kaulapuuksi kannattaa siis valita lankku, jossa samat lustokerrokset kulkevat päästä päähän suoraan.
 
Sahaustapa on enemmänkin makukysymys. Säteen suuntaan sahattu puu on luonnollisesti kielten vetosuuntaan jäykempää kuin ns. läpisahattu puu. Kitaranrakennustraditiossa säteen suuntaan sahattua puuta on käytetty, kun kaula on rakennettu mahongista ja muista vastaavista vähemmän jäykissä puulajeissa. Vaahteran "ylijäykkyyttä" on samaisen taruston mukaan kompensoitu käyttämällä kaulapuuna läpisahattua lankkua.
 
Henkilökohtaisella tasolla olen sitä mieltä, että kaula kannattaa aina rakentaa mahdollisimman jäykäksi, eikä läpisahattua puuta kannatta siksi käyttää, jos muuta on saatavilla. Puun mahdolliseen kieroutumiseen sahaussuunnalla on marginaalinen vaikutus. Puu elää kosteuden mukaan ja puulla on aina sisäisiä jännityksiä. Jos puu päättää vetäistä kieroon, niin sahaussuunnat eivät siinä juurikaan auta.
 
Kaulan kieroutumiset voi parhaiten ehkäistä laminoimalla kaula-aihion useammasta palasta. Kun lankun sahaa kolmeen tai useampaan osaan ja käätää rimat lustojen mukaan toisiaan vasten, voi aika luottavaisesti suhtautua syntyvän kaulan vakauteen.
 
Eva jag behöver dig. Mer än vad jag vill ha dig och jag vill ha dig för gamla tiders skull. Du betydde inte allt. Men det blåste aldrig kallt. För du var solskenet. Jag var ensam.
Juzzu
29.09.2010 07:08:44
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kulmahiomakone: Henkilökohtaisella tasolla olen sitä mieltä, että kaula kannattaa aina rakentaa mahdollisimman jäykäksi
 
Tämän lisäksi kannattaa ehdottomasti asentaa se 2-toiminen rauta, että saa tarvittaessa edes vähäsen sitä kaulaa vääntymään jos/kun hyvästä vaahterasta tehty kaula on ns. ihan ***** jäykkä ;-) Sitte rochaa!
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «