Rock, pop, alternative ›

Askr: yritin yleisellä tasolla kysyä sitä, miksi rakennelähtöinen tekeminen liittyy mielestäsi ilmeisesti "kuolleeseen" tekemiseen:
 
Rakennelähtöiseksi tekeminen muuttuu silloin, kun luovan avant garden jäljessä tulevat ammattitaitoiset osaajat hakkaavat avant garden tulokset kiveen. Siitä esimerkkinä ovat levytuottajat, jotka tietävät jipon, jolla eturintama teki mainettansa, tai sävellyksenopettajat, jotka tietävät keinon, jolla jokin säveltäjä pääsi osalliseksi kaanonista. Tämä on sitä rakennelähtöistä, "kuollutta" tekemistä. Nuo luovat taiteilijat olivat jo "siellä" ja nyt heitä kiinnostaa muut asiat, kun koneisto pyrkii tekemään tulosta jo vanhentuneella " tämän päivän saundilla".
 
Luova tekeminen on taas jatkuvaa oman tekemisen opponointia ja uuden etsimistä. Siitä on hieno esimerkki todella rock esitys omana aikanaan, nimittäin Beethovenin 8. sinfonia, jota ensikuulemalta ei edes tunnista hänen sinfoniakseen. Toinen hyvä esimerkki on miltei koko Miles Davisin tuotanto. Rock-muusikoilla luova vaihe on lyhyt, sillä nuoruusvuosina ahmittu inspiraatio kuivuu keikkabussiin lähes järjestelmällisesti noin viisi vuotta levytysuran alkamisen jälkeen. Beethovenin ja Milesin tapauksessa tutkimusmatkan huippu saavutettiin reilut kymmenen vuotta läpimurrosta.
 
Ai niin, se piti vielä sanoa, että rock ei ole kuollut, vaan sitä tapahtuu edelleen valtavirran ja -median ulottumattomissa, melkeinpä maan alla.

velipesonen:Ainahan asiaa voi tarkastella myös komposition näkökulmasta, jolloin esimerkiksi laulun sanojen ja musiikillisten elementtien ominaisuuksia voi käsitellä yhteismitallisesti, ja erilaisten hahmojen ja intensiteettien hierarkia on mahdollista rakentaa ja havaita. Olen kuitenkin vakaasti sitä mieltä, ettei kompositio voi olla musiikin tai taiteen perusyksikkö. Musiikki ei ole siis teoksia vaan musiikkia, varsinkaan kun puhutaan musiikin perusraaka-aineista.
 
Mikäs tässä kompositiossa hiertää? - kompostio, minun ymmärrykseni mukaan, on lähinnä niiden keinojen joukko, joiden avulla musiikillinen perusidea käännetään sellaiselle musiikin "kielelle", joka välittää halutulla tavalla sen perusidean vastaanottajalle - enkä nyt tarkoita sillä kielellä kieltä kielenä, vaan käytän termiä paremman puutteeessa. Minun mielestäni kompositio palvelee perusideaa, joka voi olla millainen hyvänsä, vaikka yhden soinnun toistaminen. Tässä mielessä se on aina läsnä oleva perusyksikkö, eikä siinä ole mitään uhkaavaa tai muutenkaan mystistä.

sikki-six: Tässä kohtaa putoan kaiketi kärryiltä. Miten varmistat tuon totuudenmukaisuuden, onko kyse kenties ns. mutusta? Vaikka pitäisin omia tulkintojani vaikka rockin suunnasta ja elinvoimaisuudesta kuinka totuudellisina, en kehtaisi niitä faktana esittää. Se vaatii nimittäin aikas jättimäisiä ballseja.
 
En tahdo tehdä tästä yksilöpsykologista esittelyä (pornoa), mutta minulla ei ole sellaista probleemaa että kontaktini todellisuuteen olisi jotenkin puutteellinen tai ehdollinen. Kysymys, miten varmistan havaintojeni oikeellisuuden, on minulle mieletön. Yhtä lailla kuin olen varma siitä, että tänään kuljin kaksi kerrosväliä hissillä, olen selvillä siitä että rock on kuollut.
 
Koko syy siihen että "kampanjoin" itselleni näin kolkon selvällä asialla on, että (1) tällaiset väitteet ovat usein provosointitarkoituksessa heitettyjä näennäisyyksiä, mistä minun väitteessäni ei ole kyse, ja (2) olen itse surullinen tapahtuneesta.
 
Haluaisin vielä kysyä, mikä ylimielisyydessä loukkaa? Omasta mielestäni en ole ylimielinen, kaukana siitä, mutta näemmä jotkut ovat saaneet sellaisen vaikutelman. Vaikka olisinkin ylimielinen, mitä pahaa siinä edes olisi? Eihän tekopyhyyskään ketään loukkaa, saati sitten ylimielisyys.

jazzmies: Rakennelähtöiseksi tekeminen muuttuu silloin, kun luovan avant garden jäljessä tulevat ammattitaitoiset osaajat hakkaavat avant garden tulokset kiveen.
 
Joo, tämänsuuntainen voi pitää paikkansa - joskin tässä mainitaan ainoastaan rakennelähtöiisen lähestymistavan negatiivinen puoli ja itseasiassa arvotetaan eräs musiikintekemisen palikoista, joka lähtökohtaisesti on neutraali (omenat ovat hyviä, appelsiinit huonoja). Mielestäni rakennelähtöinen tekeminenkin voi olla luovaa. Väittäisin, että tässä Palefacen uusimmassa sir Pale lähestyy aihettaan rakenteen näkökulmasta, mutta käyttää palikoitaan luovasti ja tuottaa siksi mielenkiintoisen puheevuoron. Vai puhummeko eri asioista?

velipesonen: Koko syy siihen että "kampanjoin" itselleni näin kolkon selvällä asialla on, että (1) tällaiset väitteet ovat usein provosointitarkoituksessa heitettyjä näennäisyyksiä, mistä minun väitteessäni ei ole kyse, ja (2) olen itse surullinen tapahtuneesta.
 
Katohan, tossahan seisoo, jotta asia on "itsellesi" selvä - tämän luonnollisesti hyväksyn, näkemyksiään saa kukin esitellä miten parhaaksi näkee. Taisi olla jokin väärinkäsitys tuon faktuaalisuuden kanssa aiemmin, my bad.

Kompositio on olemassaolevaa todellisuutta, ainahan piisintekijän toiminnan tuloksena on kompositio. Minä vastustan arkkitehtuuria ja rakenneperiaatteista käsin valmistamista silloin kun puhutaan taiteesta. Siis vain taiteesta, tämä ei ole yleistettävissä sen enempää. Tämä myös tarkoittaa että arkkitehtuuri ei voi missään olosuhteissa olla taidetta. Silti rakennukset ovat tarpeellisia, en vastusta rakennusten olemassaoloa, kuten joku tuossa kenties halusi vihjata. Kyse on siitä mikä on taidetta ja mikä ei, mikä on viime kädessä luovuutta ja mikä ei. Minun on vaikea kuvitella arkkitehtiä joka olisi luova.

velipesonen: Minun on vaikea kuvitella arkkitehtiä joka olisi luova.
 
Kuvittele lujempaa. Mun nähdäkseni luovuutta tarvitaan kovasti myös ihan normihommissa, ei vain taiteessa. Sinänsä tuo on aivan älytön heitto. Vai onko luovuus taiteilijan yksinoikeus?

sikki-six: Sinänsä tuo on aivan älytön heitto. Vai onko luovuus taiteilijan yksinoikeus?
 
Ehkä ei. Jokainen joka ymmärtää asiat on potentiaalisesti luova. Pitää vain pystyä rakentamaan jotain mikä sitä luovuutta ilmentää, eikä rakennus tai asemakaava oikein pysty sellainen olemaan. Että tällainen kenties nuiva asenne minulla on.
 
Tieteessä voi tietysti olla luova myös, ja ruuanlaitossa. Melkein missä tahansa muussa voi olla luova paitsi arkkitehtuurissa. Luovuus kumpuaa ihmisestä itsestään, hänen elämästään.

Askr: Minun ei tarvitse edes veikata, että arkkitehtien mielestä on harmillista, että ihmiset valitsevat kuolleet pakettiomakotitalokopiot, nuo arkkitehtuurin nova-hitit, kun voisivat hakkia elävää arkkitehtuuriakin :).
 
Joo toi asenne ärsyttää mua ja tosi pahasti. Inferior Design sanon minä.

Tulin kurkkaamaan josko tuo kuolinsyy olisi selvinnyt. Ei tainnut olla. Noh, paremmalla ajalla.

velipesonen: Jos faktat kiinnostavat enemmän niin varmaan tiedät mistä etsiä. Oppimassa tääMinä puhun siitä käsitteellisellä kielellä joka on suomea.
 
Huumorimiehiä tämä Pesonen! :D
 
Ps. Edelleenkään mitään järkevää perustelua sille, miksi jonkun tietyn ihmisen _mielipiteet_ on jotenkin enemmän faktoja, kuin muiden ihmisten mielipiteet, ei ole esitetty. Ainoa tapaus, jossa tällaiselle hommallla on edes jotkut (tosin, täysin ontuvat) selitykset on Paavius. Ja Paavius on _mun mielestä_(!) aika naurettavaa.

Mohla: Huumorimiehiä tämä Pesonen! :D
 
Ps. Edelleenkään mitään järkevää perustelua sille, miksi jonkun tietyn ihmisen _mielipiteet_ on jotenkin enemmän faktoja, kuin muiden ihmisten mielipiteet, ei ole esitetty. Ainoa tapaus, jossa tällaiselle hommallla on edes jotkut (tosin, täysin ontuvat) selitykset on Paavius. Ja Paavius on _mun mielestä_(!) aika naurettavaa.
 
..ja Paavin kuoltua valitaan aina uusi, joten rock on kuolematon.

Onpa erityisen kiintoisa keskustelu, joka, vähän niin kuin hyvä jamittelu, välillä junnaa paikoillaan, mutta sitten ryöpsäyttää taas kehiin raikastavan jakson.
Tuosta sivulta 23 lähtien tulee ainakin hyviä postauksia, asiaa.
 
Minusta, jos sanon yhtyväni ap. kirjoittajan näkemykseen rockin kuolemasta, kyse ei ole siitä, etteikö mielestäni hyviä levyjä, bändejä tai biisejä olisi syntynyt viime vuosinakin tai että kuuntelisin vain ja ainoastaan 30-40 vuotta sitten tehtyä, rock-nimikkeen alle mahtuvaa musiikkia. Eikä kai kukaan muukaan tuossa sellaista ole väittänyt, vaikka on ilmoittanut pitävänsä rockia kuolleena tai edes ymmärtävänsä, mitä "rockin kuolemalla" voidaan tarkoittaa? Jos tällaiseen luuloon juututaan, ei ihme, ettei päästä ajatuksessa eteenpäin.
 
Näen hlökoht asian enemmänkin tietyn kulttuurisen aikakauden kuolemana kuin musiikin lajityypin hiipumisena. Rockin aika meni. Musiikki jäi, ja rockia tulee lisääkin. Se syntyy vain eri ajassa, eri lähtökohdista.
 
Jazzmies kirjoittaa:
"Rock = valtakulttuurin arvoja ja normeja ravisteleva, musiikin keinoin operoiva, artistin riippumattomuuden eetosta korostava musiikillinen tyylikokonaisuus"
 
Lähdetään tästä: Okei, arvoja ravistellaan edelleen, jossakin Idolsin ja suurten levy-yhtiöiden ulottumattomissa. Riippumattomuuden eetoskin löytyy vielä soittajasta jos toisestakin, luulen. Mutta populaarikulttuuri on niin pirstaloitunutta kuin on, joten edellä mainitulla tavalla valtakulttuuria ravistelevaan ja riippumattomaan musiikilliseen operoimiseen löytyy koko ajan uusia tapoja. Rock-musiikinkin keinoin tätä varmasti tehdään yhä vielä, mutta rock-aikakausi on siitä huolimatta ohi.
 
Se, että rockin aika on ohi, kuollut, ei vähennä yhtään niiden ytimeltään terveiden rockmusiikkikappaleiden arvoa tai merkitystä, joita tehdään tänään ja huomennakin. Ne biisit ja bändit elävät vain eri ajassa, oikeastaan eri maailmassakin kuin missä elettiin vaikkapa 60-luvun lopulla. Toivottavasti ne pystyvät jollakin tapaa ravistelemaan juuri tätä aikaa, post-rockia maailmaa.
Parhaimmillaan ne ovat tässä ajassa rock, riippumattomuudessaan ja kapinallisuudessaan. Ne antavat kanavan niille (meille) ihmisille, jotka tarvitsevat sitä oman vieraantuneisuutensa, sivullisuutensa, viihtymättömyytensä tai kapinansa käsittelemiseen.
 
Atomic Cafe:
Alalle halutaan ammattilaisia jotka ovat ammattilaisia jo lyhyen uransa alussa. Tässä on se sama ilmiö kun muillakin työmarkkinoilla että yritykset haluavat kokemattomia ja tuoreita työntekijöitä joilla on vuosien työkokemus ja jotka hallitsevat jo valmiiksi kaiken. Se on vaikea yhtälö mutta esimerkiksi Idols on tässä suhteessa mainio keksintö. Sieltä tulee koulutettuja esiintyjiä jotka saavat pikakurssin myös bisnespuoleen ja kaiken lisäksi ne ovat jo valmiiksi isoja nimiä siinä vaiheessa kun pukumiehet saavat ne käsiinsä. Ne hallitsevat kaiken sen mitä tarvitsee hallita, niitä on helpo käsitellä ja vielä helpompi potkaista pihalle kun ne on lypsetty kuiviin vuodessa tai kahdessa.
 
Juuri näin. Oireellista on, että näin alusta loppuun hallitun tuotantoputken kautta tulevia musiikkikulutushyödykkeitä kutsutaan rockiksi. Minusta siinä kiteytyy rockin kuolema melkein yhtä havainnollisesti kuin tuossa Catfish Bluesin esimerkissä:
 
Tässä on rockin kuolema. Maailman neljänneksi huonoimmaksi äänestetty cover Take That ja Smells like Teen spirit
http://www.youtube.com/watch?v=bzBjatkVtzY&feature=player_embedded
 
---
 
J.K. Vähän ohi teeman:
Silmiini pisti eräässä VViltsun postauksessa kohta Yleisesti on kuitenkin tiedossa (=fakta). Yleisesti tiedossa oleva asia ei ole sama kuin fakta. Kauan sitten oli yleisessä tiedossa, että maa on litteä. Oliko se fakta? Ei se ollut. Jenkkalan kylällä on yleisessä tiedossa, että Polkkalan emännän nuorimmainen ei ole isännän lapsi. Onko se fakta? Emme tiedä. "Yleinen tieto" voi olla joskus hyvinkin hataralla pohjalla, tai sitten ei.
Tällä halusin nyt vain kommentoida tuota ilmaisutapaa, joka minusta on suorastaan vähän pelottava, jos se kuvaa laajempaa tapaa katsella asioita ja maailmaa. Luultavasti kyseessä on tietysti vain nopsassa nettikirjoittamisessa oikaistu mutka, mutta joku saattaa ottaa sen todesta, ja siksi halusin siihen tarttua. :)

Araminta: Oireellista on, että näin alusta loppuun hallitun tuotantoputken kautta tulevia musiikkikulutushyödykkeitä kutsutaan rockiksi.
 
Tässä keskustelussa ei muuten olekaan vielä tullut esiin, että rockia yritettiin tappaa ja oikein urakalla koko sen elämän ajan. Joskus 70-luvun alkupuolella tuollainen bisnesbroilerimeininki oli jo tappaa rockin. Mutta sitten tuli Ramones ja lunasti rockille kymmenen lisävuotta. En sinänsä tahdo moittia bisneksentekijöitä laskelmoinnista, koska sehän on heidän ammattinsa joka tapauksessa. Levy-yhtiössä tuotantopäällikkö lienee henkilö, joka ajattelee sekä taiteellista että bisnespuolta, ja kyllähän nykyään näkee ihan selvästi että levy-yhtiöt ovat jo ajat sitten lakanneet teeskentelemästä kiinnostunutta silloin kuin puhutaan jostain vähän arvaamattomasta hommasta. Jos Jimi Hendrix olisi nyt 25-vuotias ja soittaisi samaa kamaa mitä silloin, niin tuskin sitä päästettäisiin edes levy-yhtiön ovesta sisään.
 
Olen aika usein ihmetellyt tuota juttua, en oikein ymmärrä sitä, että minkä takia levy-yhtiöt haluavat minimoida tuollaiset riskit äärimmilleen. Tahdotaan tehdä rahaa ilman normaalia bisnesriskiä. Ehkä vastaus on vain yksinkertaisempi kuin tahdon myöntää, nimittäin että näennäismusiikki on parempi myyntituote kuin oikea musiikki. Näennäismusiikki on materiaalina helpommin käsiteltävää myös bisneksen kannalta.

velipesonen:
Olen aika usein ihmetellyt tuota juttua, en oikein ymmärrä sitä, että minkä takia levy-yhtiöt haluavat minimoida tuollaiset riskit äärimmilleen. Tahdotaan tehdä rahaa ilman normaalia bisnesriskiä. Ehkä vastaus on vain yksinkertaisempi kuin tahdon myöntää, nimittäin että näennäismusiikki on parempi myyntituote kuin oikea musiikki. Näennäismusiikki on materiaalina helpommin käsiteltävää myös bisneksen kannalta.
 
niin...tai miksi aikuiset, täyspäiset ihmiset kuuntelevat Radio Novaa tai Radio Rockia? Tarjolla olisi soittolistoista vapaa Radio Helsinki, jonka tarjonta on usein hyvinkin arvaamatonta ja ennen kaikkea monipuolista, mutta ei kun ei. Ihmiset ovat peloissaan asettuneet tulen alapuolelle taisteluhaudan turvaan, jossa ei tarvitse oppia mitään uutta: saa olla möllöttää vain ja viihtyä niin maan perkuleesti!

nottamus: niin...tai miksi aikuiset, täyspäiset ihmiset kuuntelevat Radio Novaa tai Radio Rockia? Tarjolla olisi soittolistoista vapaa Radio Helsinki, jonka tarjonta on usein hyvinkin arvaamatonta ja ennen kaikkea monipuolista, mutta ei kun ei. Ihmiset ovat peloissaan asettuneet tulen alapuolelle taisteluhaudan turvaan, jossa ei tarvitse oppia mitään uutta: saa olla möllöttää vain ja viihtyä niin maan perkuleesti!
 
Jos minä pistäisin radioaseman pystyyn, siellä soitettaisiin melkein pelkkää Sir Mr Tafia ja Terveitä Käsiä. Yöllä voisi pyöräyttää pari vanhaa Pink Floydin rallia.
 
Mitähän semmoisen radiolähettimen hankkiminen ja taajuuden vuokraaminen ynnä muut luvat oikein maksaisi?

Araminta:Minusta, jos sanon yhtyväni ap. kirjoittajan näkemykseen rockin kuolemasta, kyse ei ole siitä, etteikö mielestäni hyviä levyjä, bändejä tai biisejä olisi syntynyt viime vuosinakin tai että kuuntelisin vain ja ainoastaan 30-40 vuotta sitten tehtyä, rock-nimikkeen alle mahtuvaa musiikkia. Eikä kai kukaan muukaan tuossa sellaista ole väittänyt, vaikka on ilmoittanut pitävänsä rockia kuolleena tai edes ymmärtävänsä, mitä "rockin kuolemalla" voidaan tarkoittaa? Jos tällaiseen luuloon juututaan, ei ihme, ettei päästä ajatuksessa eteenpäin.
 
Näen hlökoht asian enemmänkin tietyn kulttuurisen aikakauden kuolemana kuin musiikin lajityypin hiipumisena. Rockin aika meni. Musiikki jäi, ja rockia tulee lisääkin. Se syntyy vain eri ajassa, eri lähtökohdista.
 
Joka vanhoja muistaa sitä tikulla silmään, mutta kyllä tuolla alkupäässä ketjua esitettiin aika voimakkain äänenpainoin rockin kuoleman tueksi mm. väitteitä että kukaan lahjakas ihminen ei enää hakeudu tekemään rockia. Samoin kiistettiin nykyrockin rockius kokonaisuudessaan.
 
Aikakausi-näkökulmaa, sitä että rockin kulttuurinen valtakausi on (ehkä) päättymässä tuskin kukaan olisi vastustanutkaan. Joskin omasta mielestäni ei ole sanottu että se on vielä käsillä: pirstaloituminen ja alalajien syntyminen voidaan yhtä hyvin liittää täyttyvään kukoistusvaiheeseen kuin alkavaan hajaannuksennkin. Jonkinlainen kulminaatiopiste ehkä on käsillä ja se on varma, tai niin varma kuin varma tällaisessa asiassa voi olla :) , että yhtenäiskulttuuri rockin(kin) osalta on jo jonkin aikaa ollut taakse jäänyttä aikaa.
 
Araminta:Yleisesti tiedossa oleva asia ei ole sama kuin fakta. Kauan sitten oli yleisessä tiedossa, että maa on litteä. Oliko se fakta? Ei se ollut. Jenkkalan kylällä on yleisessä tiedossa, että Polkkalan emännän nuorimmainen ei ole isännän lapsi. Onko se fakta? Emme tiedä. "Yleinen tieto" voi olla joskus hyvinkin hataralla pohjalla, tai sitten ei.
 
Toki näin, joskin silloin kun maata pidettiin litteänä se oli silloisen maailmankuvan tieto-opillisten näkemysten ja perusteluiden mukaan fakta.
 
nottamus:Tarjolla olisi soittolistoista vapaa Radio Helsinki, jonka tarjonta on usein hyvinkin arvaamatonta ja ennen kaikkea monipuolista, mutta ei kun ei.
Radio Helsinki on kyllä pyrkimyksiltään positiivinen, mutta toteutukseltaan kuitenkin jossain määrin rajallinen kanava. Monipuolisuus on "monipuolisuutta" tietyn makublokin sisällä, eikä ainakaan kanavan päiväaikaista tarjontaa kovin rock-monipuoliseksi voi sanoa.

Askr: Radio Helsinki on kyllä pyrkimyksiltään positiivinen, mutta toteutukseltaan kuitenkin jossain määrin rajallinen kanava. Monipuolisuus on "monipuolisuutta" tietyn makublokin sisällä, eikä ainakaan kanavan päiväaikaista tarjontaa kovin rock-monipuoliseksi voi sanoa.
 
Juu ei sieltä hirvestä tule vaikka uutta Rammsteinia tai Volbeatia - sitä varten on sitten Radio Rock: "Soitetaan mitä kohdeyleisöllemme tehdyt markkinatutkimukset määrää."

Askr: Toki näin, joskin silloin kun maata pidettiin litteänä se oli silloisen maailmankuvan tieto-opillisten näkemysten ja perusteluiden mukaan fakta.
 
Onko sellaisen puolustamisessa mitään varsinaista pointtia? Ja nyt päästään tähän tieteellisyysteemaan taas: Myös tieteen paradigmassa - tai paradigmoissa - tapahtuu uudistumista silloin tällöin. Jos puheeni rockin kuolemasta on ristiriidassa yleisen ajattelutavan kanssa, jossa asioiden varsinaisia syitä ei kysellä, niin myös siinä yleisessä ajattelutavassa, jota myös enin osa musiikkitieteestäkin harrastaa, voi olla jotain vialla.
 
Tuo rockin pirstaloituminen oli selvää jo 80-luvulla ja siitä puhuttiin paljon. Suunnilleen vuonna 90 löytyi uusi yksimielisyys, eli nähdäkseni se pirstaloituneisuus väheni. Rock vain ehti siinä välissä kuolla.