| Aihe: 25 väitettä. Totuus esiin! ;) | |
|---|
 tope2
23.09.2010 18:50:00 (muokattu 23.09.2010 18:51:30) | |
|
Nyt vaan sitte vastaamaan. Vastaukset EIVÄT tule mihkään julkiseen julkaisuun, vain tälle palstalle. Kyselyn motiivina vain ja ainoastaan tietää, mitä mieltä jengi oikeesti on tanssimusiikin nykytilasta.
Vastausvaihtoehdot: a) täysin samaa mieltä, b) jokseenkin samaa mieltä ja c) jokseenkin eri mieltä ja d) täysin eri mieltä. Perään voi jos jaksaa laittaa lyhyen perustelun, se on jopa toivottavaa.
Kaikista paras on, että jos haluat vastata, niin kopioi teksti nk. vastaus-ikkunaasi ja laita vastaus väitteen perään tai alle.
Väitteet:
1. Tanssimuusikon peruspalkka on riittävä suhteessa työn vaativuuteen.
2. Iskelmämusiikin huippuartistien palkat ovat suhteessa liian suuria.
3. Ohjelmatoimistot ovat myyntistrategioissaan ahneita ja lyhytnäköisiä.
4. Keikkojen saaminen/myyminen on tänä päivänä helppoa.
5. Alalla toimii alihintaisia bändejä, jotka vääristävät kilpailua.
6. Alalla toimii keikkamyynnissä nk. bulvaaneja, jotka vääristävät kilpailua myymällä mitä sattuu mihkä hintaan vaan.
7. Jokaisen bändin/artistin pitää osata soittaa nk. bilesettiä, sitä vaaditaan.
8. Tanssi- ja iskelmämusiikin saralla on helppo edetä urallaan.
9. Levynteko ja sen saaminen valtakunnan verkkoon on helppoa.
10. Bändin kokoaminen (soittajien rekrytointi, kamat, auto, ohjelmisto, levy käyntikortiksi) on helppoa ja halpaa.
11. Tanssiravintoloiden, joissa on elävä orkesteri, määrä on laskusuunnassa.
12. Tanssi- ja iskelmämusiikki saa riittävästi huomiota mediassa.
13. Nk. maakunta- tai divisioonatason artistien ja bändien myyntihinnat ovat liian korkeita.
14. Lavakulttuuri elää kukoistuskauttaan ja tulevaisuus näyttää huikealta.
15. Laiva ja Lappi ovat perusmuusikon työllistymisen kannalta henkireikiä.
16. Muusikolla on pakko olla päivätyö tai jotain muita tulonlähteitä, että voi rahoittaa keikkailun.
17. DJ:t ja karaoket syövät muusikon leipää.
18. Tanssimuusikon ammatti-identiteetti on ulkopuolisen näkökulmasta selkeä ja vahva. Ammattimuusikko on helposti tunnistettava.
19. Keikkailu perusliksalla on kannattavaa.
20. Yksityiskeikkailu on kaikista järkevintä ja kannattavinta.
21. Tanssibändeissä on useimmiten vahva tunne demokratian toteutumisesta ja loistava yhteishenki.
22. Kilpailua on liikaa, uusia nimiä tulee liikaa markkinoille kilpailemaan keikoista ja näkyvyydestä.
23. Pelkällä keikkailulla kannattaa ottaa asuntolaina.
24. Ala on suhdanneherkkä, keikat voivat yllättävän nopeastikin vähentyä/loppua.
25. Muusikoiden koulutuspaikkoja tulee lisätä. | |
Väitteet:
1. Tanssimuusikon peruspalkka on riittävä suhteessa työn vaativuuteen. C
2. Iskelmämusiikin huippuartistien palkat ovat suhteessa liian suuria. C
3. Ohjelmatoimistot ovat myyntistrategioissaan ahneita ja lyhytnäköisiä. B
4. Keikkojen saaminen/myyminen on tänä päivänä helppoa. C
5. Alalla toimii alihintaisia bändejä, jotka vääristävät kilpailua. B
6. Alalla toimii keikkamyynnissä nk. bulvaaneja, jotka vääristävät kilpailua myymällä mitä sattuu mihkä hintaan vaan. EOS
7. Jokaisen bändin/artistin pitää osata soittaa nk. bilesettiä, sitä vaaditaan. C
8. Tanssi- ja iskelmämusiikin saralla on helppo edetä urallaan. D
9. Levynteko ja sen saaminen valtakunnan verkkoon on helppoa. D
10. Bändin kokoaminen (soittajien rekrytointi, kamat, auto, ohjelmisto, levy käyntikortiksi) on helppoa ja halpaa. C
11. Tanssiravintoloiden, joissa on elävä orkesteri, määrä on laskusuunnassa. A
12. Tanssi- ja iskelmämusiikki saa riittävästi huomiota mediassa. C
13. Nk. maakunta- tai divisioonatason artistien ja bändien myyntihinnat ovat liian korkeita. B
14. Lavakulttuuri elää kukoistuskauttaan ja tulevaisuus näyttää huikealta. B
15. Laiva ja Lappi ovat perusmuusikon työllistymisen kannalta henkireikiä. B
16. Muusikolla on pakko olla päivätyö tai jotain muita tulonlähteitä, että voi rahoittaa keikkailun. B
17. DJ:t ja karaoket syövät muusikon leipää. B
18. Tanssimuusikon ammatti-identiteetti on ulkopuolisen näkökulmasta selkeä ja vahva. Ammattimuusikko on helposti tunnistettava. C
19. Keikkailu perusliksalla on kannattavaa. D
20. Yksityiskeikkailu on kaikista järkevintä ja kannattavinta. B
21. Tanssibändeissä on useimmiten vahva tunne demokratian toteutumisesta ja loistava yhteishenki. B
22. Kilpailua on liikaa, uusia nimiä tulee liikaa markkinoille kilpailemaan keikoista ja näkyvyydestä. B
23. Pelkällä keikkailulla kannattaa ottaa asuntolaina. D
24. Ala on suhdanneherkkä, keikat voivat yllättävän nopeastikin vähentyä/loppua. B
25. Muusikoiden koulutuspaikkoja tulee lisätä. C | |
Hyvä Tope !
Teimme LM-kiertueen ja se ei tässä tapauksessa tarkoita savuke merkkiä! (Klabbi)
Milloin syödään? (Topi) | |
tope2:
Väitteet:
1. Tanssimuusikon peruspalkka on riittävä suhteessa työn vaativuuteen.C
2. Iskelmämusiikin huippuartistien palkat ovat suhteessa liian suuria.D
3. Ohjelmatoimistot ovat myyntistrategioissaan ahneita ja lyhytnäköisiä.B
4. Keikkojen saaminen/myyminen on tänä päivänä helppoa.D
5. Alalla toimii alihintaisia bändejä, jotka vääristävät kilpailua.B
6. Alalla toimii keikkamyynnissä nk. bulvaaneja, jotka vääristävät kilpailua myymällä mitä sattuu mihkä hintaan vaan.A
7. Jokaisen bändin/artistin pitää osata soittaa nk. bilesettiä, sitä vaaditaan.A
8. Tanssi- ja iskelmämusiikin saralla on helppo edetä urallaan.C
9. Levynteko ja sen saaminen valtakunnan verkkoon on helppoa.D
10. Bändin kokoaminen (soittajien rekrytointi, kamat, auto, ohjelmisto, levy käyntikortiksi) on helppoa ja halpaa.C
11. Tanssiravintoloiden, joissa on elävä orkesteri, määrä on laskusuunnassa.A
12. Tanssi- ja iskelmämusiikki saa riittävästi huomiota mediassa.B
13. Nk. maakunta- tai divisioonatason artistien ja bändien myyntihinnat ovat liian korkeita. B
14. Lavakulttuuri elää kukoistuskauttaan ja tulevaisuus näyttää huikealta.C
15. Laiva ja Lappi ovat perusmuusikon työllistymisen kannalta henkireikiä.A
16. Muusikolla on pakko olla päivätyö tai jotain muita tulonlähteitä, että voi rahoittaa keikkailun.C
17. DJ:t ja karaoket syövät muusikon leipää.B
18. Tanssimuusikon ammatti-identiteetti on ulkopuolisen näkökulmasta selkeä ja vahva. Ammattimuusikko on helposti tunnistettava.C
19. Keikkailu perusliksalla on kannattavaa.C
20. Yksityiskeikkailu on kaikista järkevintä ja kannattavinta.B
21. Tanssibändeissä on useimmiten vahva tunne demokratian toteutumisesta ja loistava yhteishenki.C
22. Kilpailua on liikaa, uusia nimiä tulee liikaa markkinoille kilpailemaan keikoista ja näkyvyydestä.A
23. Pelkällä keikkailulla kannattaa ottaa asuntolaina.D
24. Ala on suhdanneherkkä, keikat voivat yllättävän nopeastikin vähentyä/loppua.A
25. Muusikoiden koulutuspaikkoja tulee lisätä.C
COVS jäsen N.o 3 | |
Lähtikö tää juttu C:stä....... =)
Koitettaisko kerrankin aloittaa kaikki samasta biisistä ja samaan aikaan? | |
tope2: Nyt vaan sitte vastaamaan. Vastaukset EIVÄT tule mihkään julkiseen julkaisuun, vain tälle palstalle. Kyselyn motiivina vain ja ainoastaan tietää, mitä mieltä jengi oikeesti on tanssimusiikin nykytilasta.
Vastausvaihtoehdot: a) täysin samaa mieltä, b) jokseenkin samaa mieltä ja c) jokseenkin eri mieltä ja d) täysin eri mieltä. Perään voi jos jaksaa laittaa lyhyen perustelun, se on jopa toivottavaa.
Kaikista paras on, että jos haluat vastata, niin kopioi teksti nk. vastaus-ikkunaasi ja laita vastaus väitteen perään tai alle.
Väitteet:
1. Tanssimuusikon peruspalkka on riittävä suhteessa työn vaativuuteen. A
2. Iskelmämusiikin huippuartistien palkat ovat suhteessa liian suuria.C
3. Ohjelmatoimistot ovat myyntistrategioissaan ahneita ja lyhytnäköisiä. C
4. Keikkojen saaminen/myyminen on tänä päivänä helppoa. C
5. Alalla toimii alihintaisia bändejä, jotka vääristävät kilpailua.C
6. Alalla toimii keikkamyynnissä nk. bulvaaneja, jotka vääristävät kilpailua myymällä mitä sattuu mihkä hintaan vaan. D
7. Jokaisen bändin/artistin pitää osata soittaa nk. bilesettiä, sitä vaaditaan. D
8. Tanssi- ja iskelmämusiikin saralla on helppo edetä urallaan. A
9. Levynteko ja sen saaminen valtakunnan verkkoon on helppoa. B
10. Bändin kokoaminen (soittajien rekrytointi, kamat, auto, ohjelmisto, levy käyntikortiksi) on helppoa ja halpaa. B
11. Tanssiravintoloiden, joissa on elävä orkesteri, määrä on laskusuunnassa. B
12. Tanssi- ja iskelmämusiikki saa riittävästi huomiota mediassa. D
13. Nk. maakunta- tai divisioonatason artistien ja bändien myyntihinnat ovat liian korkeita.
14. Lavakulttuuri elää kukoistuskauttaan ja tulevaisuus näyttää huikealta. B
15. Laiva ja Lappi ovat perusmuusikon työllistymisen kannalta henkireikiä. A
16. Muusikolla on pakko olla päivätyö tai jotain muita tulonlähteitä, että voi rahoittaa keikkailun. D
17. DJ:t ja karaoket syövät muusikon leipää. C
18. Tanssimuusikon ammatti-identiteetti on ulkopuolisen näkökulmasta selkeä ja vahva. Ammattimuusikko on helposti tunnistettava. B
19. Keikkailu perusliksalla on kannattavaa. D
20. Yksityiskeikkailu on kaikista järkevintä ja kannattavinta. D
21. Tanssibändeissä on useimmiten vahva tunne demokratian toteutumisesta ja loistava yhteishenki. D
22. Kilpailua on liikaa, uusia nimiä tulee liikaa markkinoille kilpailemaan keikoista ja näkyvyydestä.D
23. Pelkällä keikkailulla kannattaa ottaa asuntolaina. A
24. Ala on suhdanneherkkä, keikat voivat yllättävän nopeastikin vähentyä/loppua. C
25. Muusikoiden koulutuspaikkoja tulee lisätä. D
Tuossa vastaukset kursivoituina. Lisäkommentteina mainittakoon, että bulvaaneilla ei ole mitään tekemistä huonojen ohjelmatoimistojen kanssa. Termi on vähän kuin Matti Nykäsen muistelmista reväisty. Nice try though.
Bilesettiä ei ole pakko osata, jos ei ole kiinnostunut saamaan rahaa. Eli ei siis ole mitään PAKKOA.
Tanssi- ja iskelmämusiikki saa ihan riittävästi huomiota mediassa, jopa niin paljon, ettei rimaa tarvitse enää pitää riittävän korkealla.
Tässä mun mielipiteet.
Toinen mielipide kyselystä on se, että aika olisi kannattanut ehkä käyttää bändin markkinointiin, jos kerta sattui olemaan noinkin analyyttisellä tuulella.
"kentillä tavataan, veljet". Hihhii... | |
jykke65: Lähtikö tää juttu C:stä....... =)
Per C:stä? hahaaa, hehee, hohoo, hihii, ihhihii, hulvatonta, ratkiriemukasta ja niinpäinpois.
"kentillä tavataan, veljet". Hihhii... |  AlaE
23.09.2010 23:47:18 | |
|
Niin, bulvaani on henkilö joka toimii jonkun toisen nimiin sitä kertomatta. Bulvania taas on maa, mistä Viktor Kalborrek on kotoisin. | |
OK - en oo muusikko, mutta touhuan laivalla äänipaavona ja freelance miksaajana tanssikeikoilla riitävän usein. Laivalla kk-liksa/Freena päsääntöisesti bändiliksa.
Väitteet:
1. Tanssimuusikon peruspalkka on riittävä suhteessa työn vaativuuteen.
C - Kun suhteutetaan käytettyä aikaa ja tien päällä koituvia kuluja niin kyllähän se vaatimattomalta tuntuu.
2. Iskelmämusiikin huippuartistien palkat ovat suhteessa liian suuria.
C - eiköhän ne artistit ole palkkionsa ja asemansa lunastaneet
3. Ohjelmatoimistot ovat myyntistrategioissaan ahneita ja lyhytnäköisiä.
B - nykyään kilpailujen kautta tulee hirveä määrä raakileartisteja, joihin toimistot puskee hirvittävän määrän energiaa
4. Keikkojen saaminen/myyminen on tänä päivänä helppoa.
B - tiettyyn pisteeseen asti ja tietyllä konseptilla kyllä, mutta kovasti on homma kiristynyt viime aikoina.
5. Alalla toimii alihintaisia bändejä, jotka vääristävät kilpailua.
A - Kyllähän niitä kylätrioja on aina ollut, mutta isompi ongelma lienee taas itäbändit, jotka on alihinnan kautta päätyneet taas laivakuvioihin houdebändeiksi
6. Alalla toimii keikkamyynnissä nk. bulvaaneja, jotka vääristävät kilpailua myymällä mitä sattuu mihkä hintaan vaan.
A - Liimataisia on joka alalla missä asioita myydään. Viihdebusiness on otollinen maaperä koijareille.
7. Jokaisen bändin/artistin pitää osata soittaa nk. bilesettiä, sitä vaaditaan.
B - Ei monipuolisuus haittaa mutta suutari pysyköön lestissään. Eli Äidin pikkupoika käy tanssibändin "bile"biisiksi, mutta Bon Jovi ja hanuri ei kuulu samaan settiin..
8. Tanssi- ja iskelmämusiikin saralla on helppo edetä urallaan.
C - Pitkä ja kivinen tie
9. Levynteko ja sen saaminen valtakunnan verkkoon on helppoa.
D - Nykyisillä levymyynneillä uusien yrittäjien on todella hankala päästä läpi
10. Bändin kokoaminen (soittajien rekrytointi, kamat, auto, ohjelmisto, levy käyntikortiksi) on helppoa ja halpaa.
B - kaikki on suhteellista, mutta uskon, että helpompaa se nykyään on kuin 10v sitten
11. Tanssiravintoloiden, joissa on elävä orkesteri, määrä on laskusuunnassa.
A- Valitettavaa mutta totta
12. Tanssi- ja iskelmämusiikki saa riittävästi huomiota mediassa.
A - yllättävänkin paljon nykyään
13. Nk. maakunta- tai divisioonatason artistien ja bändien myyntihinnat ovat liian korkeita.
C - Kyllä kaikilla on sama kulurakenne, eli minimihintaa ei pidä mennä ainakaan laskemaan
14. Lavakulttuuri elää kukoistuskauttaan ja tulevaisuus näyttää huikealta.
B - uusi kukoistuskausi ehkä on meneillään, mutta jonkinlainen murrosvaihe on myös tuloillaan. Uutta yleisöä tulee lavoille koko ajan ja "tanssinatsien" ylivalta lavoilla alkaa jäämään sivuun. Ohjelmisto muuttunee myös siihen suuntaan, että lavojen lauteilla nähdään enemmän crossover -artisteja ja bändejä (Juha Tapio, Suvi Teräsniska jne)
15. Laiva ja Lappi ovat perusmuusikon työllistymisen kannalta henkireikiä.
A - Lapista kotoisin olevana laivatyöläisenä olen samaa mieltä
16. Muusikolla on pakko olla päivätyö tai jotain muita tulonlähteitä, että voi rahoittaa keikkailun.
B - Kyllähän jengillä on opetushommaa ja muuta keikkojen ohessa.
17. DJ:t ja karaoket syövät muusikon leipää.
D - ei ainakaan pitäisi, noi on sopivaa täydentävää viihdettä, mutta..
18. Tanssimuusikon ammatti-identiteetti on ulkopuolisen näkökulmasta selkeä ja vahva. Ammattimuusikko on helposti tunnistettava.
A - Oikotuulet :D
19. Keikkailu perusliksalla on kannattavaa.
C -Liiton minimipalkka? No thanks
20. Yksityiskeikkailu on kaikista järkevintä ja kannattavinta.
C - muiden keikkojen ohessa parempiliksaiset yksityistilaisuudet on bueno
21. Tanssibändeissä on useimmiten vahva tunne demokratian toteutumisesta ja loistava yhteishenki.
C - parhaiten toimiva ryhmä vaatii yhden selkeän johtohahmon, mutta yhteishenki on silti yleensä hyvä.
22. Kilpailua on liikaa, uusia nimiä tulee liikaa markkinoille kilpailemaan keikoista ja näkyvyydestä.
C - Jyvät erottuu akanoista
23. Pelkällä keikkailulla kannattaa ottaa asuntolaina.
B - eiköhän sen kukin oman kalenterinsa perusteella tiedä
24. Ala on suhdanneherkkä, keikat voivat yllättävän nopeastikin vähentyä/loppua.
C - suhdanteet vaihtelee, lisäystäkin saattaa tulla nopeasti.
25. Muusikoiden koulutuspaikkoja tulee lisätä.
D - Aika vähän noita tuoreita tapauksia on tullu vastaan
katellaan... | |
taidan jättää kommentoimatta tällä julkisella palstalla =) | |
Toinen äänimies ilmottautuu.
Laitetaampa varsin vähän lisää vastauksia tanssimuusikon määritelmän ulkopuoleltakin...
1. Tanssimuusikon peruspalkka on riittävä suhteessa työn vaativuuteen.
C - Ehkä tässä ollaan vähän jumissa 70-80 -luvulla, jolloin bändit oli vielä tyyliin viikon samassa paikassa keikalla, eikä roudausta/ajoa/jne. kertynyt nykymallin tapaan. Raskasta hommaa on.
2. Iskelmämusiikin huippuartistien palkat ovat suhteessa liian suuria.
C - Ansaittua rahaahan se yleensä on. Ei niissä isommissa rahoissa pysytä kiinni ihan millä sattuu taidolla.
3. Ohjelmatoimistot ovat myyntistrategioissaan ahneita ja lyhytnäköisiä.
B - Ehkä jopa A pitäisi olla? Listoilla on monesti ihan hirveästi porukkaa, mutta paria orkesteria laitetaan pääsääntöisesti myyntiin. Tasaisen hyvää laatua hintaskaalalla omb-bigband mahtaa harvasta ohjelmatoimistosta löytyä.
4. Keikkojen saaminen/myyminen on tänä päivänä helppoa.
C - Hirveästi on kaikenmaailman toimistoja ja bändejä tunkemassa joka tuutista, eli ei ole helppoa jos pitää rahaakin saada.
5. Alalla toimii alihintaisia bändejä, jotka vääristävät kilpailua.
A - Ehkä kuitenkin pitäisi katsella tuimasti myös ostajan suuntaan.
6. Alalla toimii keikkamyynnissä nk. bulvaaneja, jotka vääristävät kilpailua myymällä mitä sattuu mihkä hintaan vaan.
B - Liimataisiahan löytyy aina.
7. Jokaisen bändin/artistin pitää osata soittaa nk. bilesettiä, sitä vaaditaan.
D - No mitä se "bile" sitten meinaa? Justin Timberlakea? Ei tarvi osata. Jean S:ää? Miksei. Itse kannatan sitä että bändi vetää omaa linjaa koko keikan ajan. Toki pitää olla leveät linjat tanssipuolella, mutta jos bändin tyyliin tai 'konseptiin' kuuluu rautalankaan taipuvainen tanssimusiikki, niin ei se sinnepäin soitettu Stevie Wonder sinne sitten enää istu.
8. Tanssi- ja iskelmämusiikin saralla on helppo edetä urallaan.
D - Pitää olla todella hyvä ja todella hyvät kontaktit, jos helpolla meinaa päästä. Yrittäjiä on paljon ja "tusinaosastoon" kiinnitetään monesti levy- ja myyntipuolen osalta ihan tarpeettoman paljon huomiota pikkurahan toivossa.
9. Levynteko ja sen saaminen valtakunnan verkkoon on helppoa.
D - Paljon on soitettavaa ja tuntuu siltä, ettei iskelmäpuolella pääse oikeastaan minnekkään ilman tunnettua nimeä.
10. Bändin kokoaminen (soittajien rekrytointi, kamat, auto, ohjelmisto, levy käyntikortiksi) on helppoa ja halpaa.
B - No onhan se tarvittaessa helppoa ja halpaa, mutta kontaktit ja muut vastaavat on aika tarpeellisia. Jos niitä ei alussa ole, niin aikaa kuluu hirveästi turhaan pyörittelyyn. Laadusta sitten voi tietenkin puhua vielä erikseen.
11. Tanssiravintoloiden, joissa on elävä orkesteri, määrä on laskusuunnassa.
A - Laudallahan on jopa oma keskustelunsa kokoajan harvenevista paikoista.
12. Tanssi- ja iskelmämusiikki saa riittävästi huomiota mediassa.
A - Itseasiassa sitä huomiota kiinnitetään paljonkin. Näkisin kuitenkin ongelmana sen miten pieneen artistijoukkoon se huomio keskittyy.
13. Nk. maakunta- tai divisioonatason artistien ja bändien myyntihinnat ovat liian korkeita.
C - Tämä on kyllä vähän sellainen juttu mihin ei ole minulla tarttumapinta-alaa, mutta epäilisin kuitenkin että niitä kuluja on pienemmilläkin tekijöillä ihan tarpeeksi hintaan nähden.
14. Lavakulttuuri elää kukoistuskauttaan ja tulevaisuus näyttää huikealta.
D - Kukoistus on kyllä jo mennyt. Aika pessimisti olen asian suhteen. En nyt sinänsä näe mahdottomana uutta nousua, mutta se vaatisi aika kovaa arvostuksen ja kiinnostuksen nousua nuoremman porukan silmissä. Ilman uusia, nuoria, naamoja tuskin poruukka lisääntyy.
15. Laiva ja Lappi ovat perusmuusikon työllistymisen kannalta henkireikiä.
A - Siellä sitä keikkaa kuulostaa olevan pidempiäkin pätkiä, eli tasaisempaa rahavirtaa tietää se.
16. Muusikolla on pakko olla päivätyö tai jotain muita tulonlähteitä, että voi rahoittaa keikkailun.
B - Jos ei pääse kiinni viikkokeikkoihin, niin aika hintsusti tulee pätäkkää viikonlopuista.
17. DJ:t ja karaoket syövät muusikon leipää.
B - En minä nyt kyllä tuosta DJ-meiningistä niin tiedä, mutta Karaoken minä kyllä näen syövän keikkoja. Karaoketanssit tuntuu olevan joissakin paikoissa sellainen yleisesti hyväksytty "artistinkorvike" ja karaoken toimiessa lähes yhtä hyvin/samanlailla/paremmin kuin bändi, päättää baarinomistajat ottaa halvemman karate-shown pääasialliseksi ohjelmistoksi.
18. Tanssimuusikon ammatti-identiteetti on ulkopuolisen näkökulmasta selkeä ja vahva. Ammattimuusikko on helposti tunnistettava.
B - No Duane totesi osuvasti 'Oikotuulet' ja siinä on kieltämättä vahva pointtinsa :)
19. Keikkailu perusliksalla on kannattavaa.
D - Ei kyllä mitenkään.
20. Yksityiskeikkailu on kaikista järkevintä ja kannattavinta.
C - Varmaan se olisi, kun sieltä saa monesti parempia hintoja, mutta keikkamäärien suhteen se ei kuitenkaan mahda riittää muuta kun oheistoiminnaksi tavallisien keikkojen rinnalle.
21. Tanssibändeissä on useimmiten vahva tunne demokratian toteutumisesta ja loistava yhteishenki.
B - Tämä nyt on minun kokemusta, mutta aika paljon purnausta on ja kiinteitä/sitoutuvia soittajia on vähän hankala saada. Monesti sitten bändissä on selvä liideri joka aiheuttaa ympärillänsä vaihtumista ja närää. Bändit kyllä toimii aina aikansa hyvin, mutta ehkä sitten olosuhteet ovat sen verran hankalia monesti, että vaihtumisia ja epäsopua syntyy.
22. Kilpailua on liikaa, uusia nimiä tulee liikaa markkinoille kilpailemaan keikoista ja näkyvyydestä.
A - Kyllä ne hyvät bändit sitten nousee sinne "ylempään puolikkaaseen", mutta alemmassa puolikkaassa on verenmakua suussa. Tanssikansa kyllä tietää hyvät poppoot ja monesti antaa palautetta yms. asiasta.
23. Pelkällä keikkailulla kannattaa ottaa asuntolaina.
D - Juu ei.
24. Ala on suhdanneherkkä, keikat voivat yllättävän nopeastikin vähentyä/loppua.
B - Hyvällä bändillä aallokko on tasaisempaa, mutta vähemmän tunnetuilla voi olla melkoista ryttyytystä. Oma aktiivisuus ja myyjän aktiivisuus on toki sitten vaikuttavia asioita. Keikkojen lisääntyminen on ehkä kuitenkin se mikä tapahtuu näistä kahdesta nopeammin. Vähentyminen ehkä on sitten taas sellaista mihin pystyy bändin toiminnallakin vaikuttamaan hidastavasti.
25. Muusikoiden koulutuspaikkoja tulee lisätä.
D - Päinvastoin. Linjoja pitäisi pidentää ja koulutusta tarkentaa ehkä, mutta ei lisätä.
"Sanovat että osaisin miksata, mutta kyllä se viina mahtaa olla minun juttu" -Tuntematon miksaaja | |
Väitteet:
1. Tanssimuusikon peruspalkka on riittävä suhteessa työn vaativuuteen.
V: Vitut
2. Iskelmämusiikin huippuartistien palkat ovat suhteessa liian suuria.
V: Ei. Jos vedät tuvan täyteen, olet ansainnut liksasi.
3. Ohjelmatoimistot ovat myyntistrategioissaan ahneita ja lyhytnäköisiä.
V: Riippuu ohjelmatoimistosta. Artisti pikemmin voi olla ahne ja lyhytnäköinen.
4. Keikkojen saaminen/myyminen on tänä päivänä helppoa.
V: Ei niin helppoa kuin ennen, mutta ei se vielä ydinfysiikkaakaan ole.
5. Alalla toimii alihintaisia bändejä, jotka vääristävät kilpailua.
V: Kyllä.
6. Alalla toimii keikkamyynnissä nk. bulvaaneja, jotka vääristävät kilpailua
myymällä mitä sattuu mihkä hintaan vaan.
V: Ei ole kokemusta.
7. Jokaisen bändin/artistin pitää osata soittaa nk. bilesettiä, sitä vaaditaan.
V: Käytännössä näin.
8. Tanssi- ja iskelmämusiikin saralla on helppo edetä urallaan.
V: Ei pidä paikkaansa.
9. Levynteko ja sen saaminen valtakunnan verkkoon on helppoa.
V: Hyvä biisi soi. Samoin hyvä artisti.
10. Bändin kokoaminen (soittajien rekrytointi, kamat, auto, ohjelmisto, levy käyntikortiksi) on helppoa ja halpaa.
V: En tiedä.
11. Tanssiravintoloiden, joissa on elävä orkesteri, määrä on laskusuunnassa.
V: Totta.
12. Tanssi- ja iskelmämusiikki saa riittävästi huomiota mediassa.
V: Ei saa.
13. Nk. maakunta- tai divisioonatason artistien ja bändien myyntihinnat ovat liian
korkeita.
V: Ei mun mielestä.
14. Lavakulttuuri elää kukoistuskauttaan ja tulevaisuus näyttää huikealta.
V: Hehheh.
15. Laiva ja Lappi ovat perusmuusikon työllistymisen kannalta henkireikiä.
V: Monipuolisuus.
16. Muusikolla on pakko olla päivätyö tai jotain muita tulonlähteitä, että voi rahoittaa keikkailun.
V: Sivubisneksiä ei ole koskaan liikaa. Esim. oppilaita.
17. DJ:t ja karaoket syövät muusikon leipää.
V: Ei mun mielestä.
18. Tanssimuusikon ammatti-identiteetti on ulkopuolisen näkökulmasta selkeä ja vahva. Ammattimuusikko on helposti tunnistettava.
V: Nahkaliivistä?
19. Keikkailu perusliksalla on kannattavaa.
V: Mikä on perusliksa?
20. Yksityiskeikkailu on kaikista järkevintä ja kannattavinta.
V: Käytännössä näin.
21. Tanssibändeissä on useimmiten vahva tunne demokratian toteutumisesta ja loistava yhteishenki.
V: Jonkun täytyy olla kuitenkin liideri, mutta hänen pitää kuunnella muita. Ehdottomasti.
22. Kilpailua on liikaa, uusia nimiä tulee liikaa markkinoille kilpailemaan keikoista ja näkyvyydestä.
V: Uusia PASKOJA tulee liikaa. Kyllä ne sieltä sitten taas tipahtavat. Vrt. 2000-luvun tangokuninkaallisten keikkamäärät.
23. Pelkällä keikkailulla kannattaa ottaa asuntolaina.
V: On toiminut mulla.
24. Ala on suhdanneherkkä, keikat voivat yllättävän nopeastikin vähentyä/loppua.
V: En osaa sanoa.
25. Muusikoiden koulutuspaikkoja tulee lisätä.
V: Ei ole päivän tasalla olevaa tietoa.
Pieru naurattaa aina.
www.viihdepianisti.com | EP
24.09.2010 06:05:29 (muokattu 24.09.2010 06:28:56) | |
|
Mikko T.: Väitteet:
1. Tanssimuusikon peruspalkka on riittävä suhteessa työn vaativuuteen.
V: Vitut
2. Iskelmämusiikin huippuartistien palkat ovat suhteessa liian suuria.
V: Ei. Jos vedät tuvan täyteen, olet ansainnut liksasi.
3. Ohjelmatoimistot ovat myyntistrategioissaan ahneita ja lyhytnäköisiä.
V: Riippuu ohjelmatoimistosta. Artisti pikemmin voi olla ahne ja lyhytnäköinen.
4. Keikkojen saaminen/myyminen on tänä päivänä helppoa.
V: Ei niin helppoa kuin ennen, mutta ei se vielä ydinfysiikkaakaan ole.
5. Alalla toimii alihintaisia bändejä, jotka vääristävät kilpailua.
V: Kyllä.
6. Alalla toimii keikkamyynnissä nk. bulvaaneja, jotka vääristävät kilpailua
myymällä mitä sattuu mihkä hintaan vaan.
V: Ei ole kokemusta.
7. Jokaisen bändin/artistin pitää osata soittaa nk. bilesettiä, sitä vaaditaan.
V: Käytännössä näin.
8. Tanssi- ja iskelmämusiikin saralla on helppo edetä urallaan.
V: Ei pidä paikkaansa.
9. Levynteko ja sen saaminen valtakunnan verkkoon on helppoa.
V: Hyvä biisi soi. Samoin hyvä artisti.
10. Bändin kokoaminen (soittajien rekrytointi, kamat, auto, ohjelmisto, levy käyntikortiksi) on helppoa ja halpaa.
V: En tiedä.
11. Tanssiravintoloiden, joissa on elävä orkesteri, määrä on laskusuunnassa.
V: Totta.
12. Tanssi- ja iskelmämusiikki saa riittävästi huomiota mediassa.
V: Ei saa.
13. Nk. maakunta- tai divisioonatason artistien ja bändien myyntihinnat ovat liian
korkeita.
V: Ei mun mielestä.
14. Lavakulttuuri elää kukoistuskauttaan ja tulevaisuus näyttää huikealta.
V: Hehheh.
15. Laiva ja Lappi ovat perusmuusikon työllistymisen kannalta henkireikiä.
V: Monipuolisuus.
16. Muusikolla on pakko olla päivätyö tai jotain muita tulonlähteitä, että voi rahoittaa keikkailun.
V: Sivubisneksiä ei ole koskaan liikaa. Esim. oppilaita.
17. DJ:t ja karaoket syövät muusikon leipää.
V: Ei mun mielestä.
18. Tanssimuusikon ammatti-identiteetti on ulkopuolisen näkökulmasta selkeä ja vahva. Ammattimuusikko on helposti tunnistettava.
V: Nahkaliivistä?
19. Keikkailu perusliksalla on kannattavaa.
V: Mikä on perusliksa?
20. Yksityiskeikkailu on kaikista järkevintä ja kannattavinta.
V: Käytännössä näin.
21. Tanssibändeissä on useimmiten vahva tunne demokratian toteutumisesta ja loistava yhteishenki.
V: Jonkun täytyy olla kuitenkin liideri, mutta hänen pitää kuunnella muita. Ehdottomasti.
22. Kilpailua on liikaa, uusia nimiä tulee liikaa markkinoille kilpailemaan keikoista ja näkyvyydestä.
V: Uusia PASKOJA tulee liikaa. Kyllä ne sieltä sitten taas tipahtavat. Vrt. 2000-luvun tangokuninkaallisten keikkamäärät.
23. Pelkällä keikkailulla kannattaa ottaa asuntolaina.
V: On toiminut mulla.
24. Ala on suhdanneherkkä, keikat voivat yllättävän nopeastikin vähentyä/loppua.
V: En osaa sanoa.
25. Muusikoiden koulutuspaikkoja tulee lisätä.
V: Ei ole päivän tasalla olevaa tietoa.
Tässä oli jo vähän järkeä ja kunnollisia vastauksia, hyvä!
Vit.. tollaset gallupit tyyllin "juu, ei, ei osaa sanoa.." ja johdattelevat kysymykset.
En koskaan vastaa tuollaisiin! | Meisseli
24.09.2010 12:48:08 (muokattu 24.09.2010 12:48:31) | |
|
1. Tanssimuusikon peruspalkka on riittävä suhteessa työn vaativuuteen.
V: No eihän se ole.
2. Iskelmämusiikin huippuartistien palkat ovat suhteessa liian suuria.
V: Jos tupa on täynnä ja sen eteen on tehty töitä ni ei ole.
3. Ohjelmatoimistot ovat myyntistrategioissaan ahneita ja lyhytnäköisiä.
V: En tiä heidän strategioistaan, toivottavasti semmosia on.
4. Keikkojen saaminen/myyminen on tänä päivänä helppoa.
V: Hyvää saa myytyä.
5. Alalla toimii alihintaisia bändejä, jotka vääristävät kilpailua.
V: Kyllä vain.
6. Alalla toimii keikkamyynnissä nk. bulvaaneja, jotka vääristävät kilpailua
myymällä mitä sattuu mihkä hintaan vaan.
V: Eos.
7. Jokaisen bändin/artistin pitää osata soittaa nk. bilesettiä, sitä vaaditaan.
V: Kyllä se näin menee, jokainen valitkoon itelleen sopivimmat biisit. Hanuripartion ei tarvi soittaa Timberlakea, joidenkin muiden tarvii.
8. Tanssi- ja iskelmämusiikin saralla on helppo edetä urallaan.
V: Jos on kontakteja, eipä oikein muuten, sama miten hyvä biisi jos se jää pöytälaatikkoon.
9. Levynteko ja sen saaminen valtakunnan verkkoon on helppoa.
V: Ei ole, iskelmäradioon pääseminen vaatii uskoakseni kontaktin, hyvän biisin ja sopivasti onnea. Näen ton aseman ja johdannaiset jokseenkin ns "valtakunnan verkkona"
10. Bändin kokoaminen (soittajien rekrytointi, kamat, auto, ohjelmisto, levy käyntikortiksi) on helppoa ja halpaa.
V: Onnistuu jos näin haluaa tehdä ja on hyvä visio.(rahaa?)
11. Tanssiravintoloiden, joissa on elävä orkesteri, määrä on laskusuunnassa.
V: on.
12. Tanssi- ja iskelmämusiikki saa riittävästi huomiota mediassa.
V: Iskelmä saa, tanssimusiikki ehkä ei niinkään.
13. Nk. maakunta- tai divisioonatason artistien ja bändien myyntihinnat ovat liian
korkeita.
V: Eivät ole. Käteen sais jäädä enemmänkin.
14. Lavakulttuuri elää kukoistuskauttaan ja tulevaisuus näyttää huikealta.
V: No jaa...
15. Laiva ja Lappi ovat perusmuusikon työllistymisen kannalta henkireikiä.
V: Noissa on paikkoja, ja useemman päivän jutut mahdolllisia.
16. Muusikolla on pakko olla päivätyö tai jotain muita tulonlähteitä, että voi rahoittaa keikkailun.
V: Oppilaat on todella jees, samoin on hyvä olla jotain henkireikäharrastebändejä.
17. DJ:t ja karaoket syövät muusikon leipää.
V: Karaoke on osasyy tanssikeikkojen vähenemiseen, se on edullinen toimiva vaihtoehto.
18. Tanssimuusikon ammatti-identiteetti on ulkopuolisen näkökulmasta selkeä ja vahva. Ammattimuusikko on helposti tunnistettava.
V: Hajusta?
19. Keikkailu perusliksalla on kannattavaa.
V: Jokaisella on varmaan omat perusliksansa. Eipä tuo oo oikein koskaan vakiintunut. Heitot on välillä suhteellisen isoja.
20. Yksityiskeikkailu on kaikista järkevintä ja kannattavinta.
V: Rahallisesti, mutta enpä haluais pönöttää jossain nurkassa puku päällä odottamassa puheiden loppumista, tai vetää taustalla jotain moon riveriä. Hyvä että on kaikenlaista.
21. Tanssibändeissä on useimmiten vahva tunne demokratian toteutumisesta ja loistava yhteishenki.
V: Demokraattinen diktatuuri on aika jees. Yksi pitäköön langat käsissään, tai kaksi. Jos kaikilla on pakko saada tahtonsa läpi aina, mitään ei tapahdu.
Harvoin ne kuitenkaan yhestä suusta tulee ne mielipiteet.
22. Kilpailua on liikaa, uusia nimiä tulee liikaa markkinoille kilpailemaan keikoista ja näkyvyydestä.
V: Kaikenlaista tyhjänpäiväsyyttä on koko ajan näkyvillä, mutta onneks tulee myös hyviä bändejä.
23. Pelkällä keikkailulla kannattaa ottaa asuntolaina.
V: Yhdistetyllä keikkailulla ja opetuksella voi ottaa, pakko uskoa itseensä
muuten voi lopettaa nämä hommat.
24. Ala on suhdanneherkkä, keikat voivat yllättävän nopeastikin vähentyä/loppua.
V: Osin totta.
25. Muusikoiden koulutuspaikkoja tulee lisätä.
V: Ei mun mielestä, seula tarkemmaksi.
Kai hyttisen "kurki" on ihan paras biisi!" | |
"Hanuripartion ei tarvi soittaa Timberlakea, joidenkin muiden tarvii."
Nauroin ääneen!
Pieru naurattaa aina.
www.viihdepianisti.com | |
tarmo: D
Tuossa vastaukset kursivoituina. Lisäkommentteina mainittakoon, että bulvaaneilla ei ole mitään tekemistä huonojen ohjelmatoimistojen kanssa. Termi on vähän kuin Matti Nykäsen muistelmista reväisty. Nice try though.
Mä oon aina luullu että bulvaani on eräänlainen haukkumanimi.. ;) "Vitun bulvaani sääkin oot" tyyliin.. | |
Väitteet:
1. Tanssimuusikon peruspalkka on riittävä suhteessa työn vaativuuteen.
On, jos kysessä on ravintolasoitto esim laivalla. Mutta se että siellä seisoo joku ja on soittavinaan, sille ei pitäis maksaa palkkaa ollenkaan. Ja laulamattomille basisteille ja rumpaleille pienempi liksa, pääsevät ihan liian helpolla ;-)
2. Iskelmämusiikin huippuartistien palkat ovat suhteessa liian suuria.
Ilmeisesti ainakin silloin kun suurella kohulla aloittanut tanssiravintola pistää pillit pussiin syystä että tähtiartistien liksoja ei pystytä maksamaan myynnillä ja lipputuloilla. Esim Treelta ; Komeetta, Tanssisaluuna, Hämeensilta (ei vielä lopettanut).
3. Ohjelmatoimistot ovat myyntistrategioissaan ahneita ja lyhytnäköisiä.
Sitä myydään mitä ostetaan, osaa ei edes yritetä myydä.
4. Keikkojen saaminen/myyminen on tänä päivänä helppoa.
Joo, kyllähän keikkoja olis mutta kun ei ole paikkoja!
5. Alalla toimii alihintaisia bändejä, jotka vääristävät kilpailua.
Näin on aina ollut, miksi se siitä muuttuisi?
6. Alalla toimii keikkamyynnissä nk. bulvaaneja, jotka vääristävät kilpailua myymällä mitä sattuu mihkä hintaan vaan.
Niin, ainahan ne keikat joku tekee, aina huonompikin keikka kotiolot voittaa...bulvaaneiksi kutusuttiin aikaan Treella erään toimiston palkanlaskufirmoja, lähes joka kuukausi oli eri nimi palkkatodistuksessa.
7. Jokaisen bändin/artistin pitää osata soittaa nk. bilesettiä, sitä vaaditaan.
No ei kai siitä haittaakaan ole, mutta ei sitä joka paikassa vaadita. Varsinaiset bilebandit on sitten ihan oma osastonsa, jos tilaaja haluaa sellasen niin tuskin hänelle kelpaa Elli & Wanhoolliset- tanssiorkesteri jonka uusin biisi on 70-luvulta?
8. Tanssi- ja iskelmämusiikin saralla on helppo edetä urallaan.
Soittajalla tulee rajat vastaan aika pian, ainakin liksan osalta, solistihan voi mennä pitkällekkin ja rahaa tulee niin ettei paskalle taivu.
9. Levynteko ja sen saaminen valtakunnan verkkoon on helppoa.
Levyn tekee pikkupajoissa aika halvalla, soittoon saanti lienee sitten hankalampaa.
10. Bändin kokoaminen (soittajien rekrytointi, kamat, auto, ohjelmisto, levy käyntikortiksi) on helppoa ja halpaa.
Kun ei ole tiedossa keikan keikkaa? Näitä "keikkoja olisi keskimäärin 12-15/kk" hutunhuutajia on aina ollut bandeja kasaamassa, totuus oli se että keikkaa on 0-5/kk...
11. Tanssiravintoloiden, joissa on elävä orkesteri, määrä on laskusuunnassa.
Ollut jo viimeiset 15 vuotta, ainakin.
12. Tanssi- ja iskelmämusiikki saa riittävästi huomiota mediassa.
Sanoisin että ihan tarpeeksi...
13. Nk. maakunta- tai divisioonatason artistien ja bändien myyntihinnat ovat liian korkeita.
No on siinä mielessä että ei tanssipaikoilla ole enää varaa maksaa kakkosbandeille ok liksoja kun ykköset on niin vitun kalliita!
14. Lavakulttuuri elää kukoistuskauttaan ja tulevaisuus näyttää huikealta.
Kulttuuri vai...mitäs veen kulttuuria se on kun huvialueella on iso kaljateltta ja "suuri osa jengistä ähöttää siellä koko illan eikä edes tiedä kuka kulloinkin esiintyy"? Tämä erään järjestäjän kommenttina.
15. Laiva ja Lappi ovat perusmuusikon työllistymisen kannalta henkireikiä.
Jotkut Lapin mestat ovat etelän miehen näkökulmasta jotain ihan muita reikiä kuin henkireikiä, työllistämisen suhteen ne ovat kuitenkin elinehto ainakin joillekkin trioille tänä päivänä. Laivavedot ovat pääosin ok, helpommalla ei raha tule, soitohommista jos on kyse, hyvät safkat, ok majoitus, pienet kulut ja työt eivät todellakaan rasita.
16. Muusikolla on pakko olla päivätyö tai jotain muita tulonlähteitä, että voi rahoittaa keikkailun.
Velkavetoisia bandeja lienee aika monta, on kallit kamat ja autot vaikka keikkaa on 2-5/kk, kyllä siinä pitää olla muuta tuloa että saa nuo joskus maksettua eikä se auton ylläpitokaan ilmaista ole.
17. DJ:t ja karaoket syövät muusikon leipää.
Karaoke ja DJ:t lienevät enempi pubi ja yökerhohommaa, ei se tanssimuusikolta leipää vie, aika harva varsinainen tanssiravintola on siirtynyt bandeista karaokeen.
18. Tanssimuusikon ammatti-identiteetti on ulkopuolisen näkökulmasta selkeä ja vahva. Ammattimuusikko on helposti tunnistettava.
Tampere tukka, mustat farkut, valkoinen t-paita tai musta Paiste/Roland t-paita, musta liivi tai pikkutakki.
20. Yksityiskeikkailu on kaikista järkevintä ja kannattavinta.
Ammattibandille tuskin riittää privaa työksi asti, mutta pari "in cash" taskurahakeikkaa sillon tällön on ihan paikallaan.
21. Tanssibändeissä on useimmiten vahva tunne demokratian toteutumisesta ja loistava yhteishenki.
Puhut varmaan ihan omasta kokemuksesta? Vai demokratia...
Ei bandit mitään kaveripiirejä ole, niihin mennään ja niistä lähdetään, jotkut lähtee heti kun saa jostain vähänkin paremman duunin, se siitä yhteishengestä. Ja jos bandissa on 2 taiteilijaa, lopputulos on arvattavissa.
22. Kilpailua on liikaa, uusia nimiä tulee liikaa markkinoille kilpailemaan keikoista ja näkyvyydestä.
Lauluhölmöt eivät lopu koskaan...
23. Pelkällä keikkailulla kannattaa ottaa asuntolaina.
Vain jos asunnosta saa mahdollisessa myyntitilanteessa niin paljon että pystyy maksaan lainan pois, ei muuten.
24. Ala on suhdanneherkkä, keikat voivat yllättävän nopeastikin vähentyä/loppua.
Varmasti totta, ja joskus voi saada kenkälaatikonkin ja sitten voikin olla ihmeissään, tänä päivänä.
25. Muusikoiden koulutuspaikkoja tulee lisätä.
Juu ei ainakaan tälle alalle. | EP
24.09.2010 20:35:22 (muokattu 25.09.2010 11:28:24) | |
|
Mä en ymmärrä miks laulajia pitää aina haukkua, kun niillä melkein järjestään on se motivaatio ok ja ymmärtävät, että myös viihdyttämisestä on kysymys
..ja biiseissä, on ne sitten vanhoja tai uusia on tärkeintä MITEN ne esitetään.
Onneksi niitä pändinkasaajia sentään löytyy ja positiivista suhtautumista tulevaisuuteen. |  half
24.09.2010 20:41:07 | |
|
EP: Mä en ymmärrä miks laulajia pitää aina haukkua, kun niillä melkein järjestään on se motivaatio ok ja ymmärtävät, että myös viihdyttämisestä on kysymys
..ja biiseissä, on ne sitten vanhoja tai uusia on tärkeintä MITEN ne esitetään.
Onneksi niitä pändinkasaajia sentään löytyy ja positiivista suhtautumista tulevaisuuteen.
Jep, vaikka henk. koht. positiivinen tulevaisuudenusko tätä nykyään aika heikoilla onkin. | |
EP: Mä en ymmärrä miks laulajia pitää aina haukkua, kun niillä melkein järjestään on se motivaatio ok ja ymmärtävät, että myös viihdyttämisestä on kysymys
Ja tämän kommentin takia piti lainata koko kirjoitus??? Sä et Elli OIKEESTI ymmärrä oikeen mistään mitään, ei pahalla! Jos sä et erota LAULAJAA ja lauluhölmöä toisistaan nin se on vaan kokemuksen puutetta!
TEE näitä KEIKKOJA, tapaa erilaisia ihmisiä alalta niin ehkä tajuat missä mennään! Mene vaikka jonkun LH:ön bändiin!
..ja biiseissä, on ne sitten vanhoja tai uusia on tärkeintä MITEN ne esitetään.
Onneksi niitä pändinkasaajia sentään löytyy ja positiivista suhtautumista tulevaisuuteen.
Sä olet dinosaurus, mä en, vaikka ollaan saman ikäsiä!!!Se niistä biiseista...
Positiivisuus / unennäkeminen ja realismi ovat aivan eri asioita, tämä kiteytyy usein näissä "kuinka minusta tulisi oikeen kuuluisa" lauluHÖLMÖISSÄ, mä olen nähnyt ja jopa säestänyt noita ihan tarpeeksi!!! Kuin myös on ollut ilo ja kunnia säestää ihan oikeita LAULAJIAKIN ;-)
Sitäpaitsi tässä topcissa oli tarkoitus esitää oma rehellinen mielipide siitä missä tänä päivänä mennään tanssimusiikin saralla, gallupin muodossa, mielestäni sen tein, teitkö sinä? | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
