Rock, pop, alternative ›

Eli tarkoitus olisi vähän puhella tuosta Mark Kozelekin Sun Kil Moon-virityksestä. Olisihan tuolla ollut tuo Red House Painters -keskustelukin, mutta perustetaan nyt samantien oma ketju Sun Kil Moonille. RHP on ollut minulle tuttu orkesteri jo pitemmän aikaa, mutta Kozelekin sooloihin/Sun Kil Mooniin en ollut tutustunut. Kuuntelin tuossa kuitenkin äskettäin Tiny Cities-levyn, joka sisältää 11 tuttuun Kozelek-muottiin valettua Modest Mouse-lainaa. Hienoa ja koskettavaa musiikkia, kertakaikkiaan. Modest Mouse on minulle aika tuntematon yhtye, joten en osaa sanoa kuinka paljon nämä eroavat alkuperäisistä, mutta onhan tuo Kozelek coveroinut AC/DC:täkin!
 
Olin jo vallan unohtanut koko miehen, ei ole vähään aikaan tullut kuunneltua, mutta nyt taas innostus heräsi. Aiempi Ghosts of the Great Highway-lättykin pitäisi ottaa kuunteluun kun tässä ehtii. Kozelekin hienoon ääneen ja lannistuneenkauniiseen laulutapaan on helppo uppoutua. Tässä musiikissa kuuluu autiot ja harmaat maantiet, ränsistyneet talot ja syksyn lehdet.

Kozelekiin tutustuin alkujaan Rumbassa olleen AC/DC-coverlevyä koskeneen mielenkiintoisen arvostelun perusteella. Eli ostin sen levyn kuulematta mitään etukäteen ja ihastuin kyllä siihen versiointityyliin. RHP on tullut tutuksi vasta yhden levyn verran ja Sun Kil Moon kuuluu edelleen siihen "pitää joskus hankkia" -osastoon, jossa on ihan liian monta levyä jo ennestäänkin.

Nimimerkkikin jo velvoittaa vastaamaan;)
Loistava artisti kertakaikkiaan, ja oli itselleni kova kolaus "Ghosts of the Great Highwayn" myötä. Mahtavaa tunnelmointia mies-kitara -pohjalta. Olen sittemmin tutustunut myös Red House Paintersin tuotantoon, ja myös sieltä olen löytänyt hyvää matskua (vaikkakaan en ehkä aivan sun kil moonin veroista).

Ghosts of the great highway on todella hieno levy. Tottumattomalle levy voi vaikuttaa tylsältä tai jopa huonolta, mutta kyllä se aika helmi on. Enkä ole koskaan kuullut kauniimpaa laulua kuin Carry me ohio, se on jo mestariteos. Joku Gentle moon-kappalekin saa meikäläisen herkistymään. Minä tykkään, kun yksinkertaisista asioista väännetään hienoa musiikkia, eivätkä nämäkään niin yksinkertaisia aina ole miltä ensinäkemältä vaikuttaa.
 
Kozelekin äänikin on niin persoonallisen nätti, ettei voi olla fiilistelemättä.

Ei jaksa sen syvällisempiä tässä mielentilassa kommentoida, kuin että erittäin mahtavan hienoa musiikkia.

Jep. Näin herran taannoisella Nosturin keikalla ja hienoa kuultavaa oli. Harmikseni en ollut vielä siinä vaiheessa tutustunut kunnolla tuotantoonsa. Carry me Ohio on tosiaan ehkä maailman kaunein kappale. Uskomaton tunnelma koko kuusiminuuttisen keston ajan.
 
RHP levyjä saa muuten tätä nykyä edukkaasti ainakin Stupidosta.

Uusi levy nimeltään April julkaistaan (yllättäen) huhtikuussa ja se sisältää seuraavat biisit:
 
1. "Lost Verses"
2. "The Light"
3. "Lucky Man"
4. "Unlit Hallway"
5. "Heron Blue"
6. "Moorestown"
7. "Harper Road"
8. "Tonight the Sky"
9. "Like the River"
10. "Tonight in Bilbao"
11. "Blue Orchids"
 
Kappaleen Moorestown voi kuunnella tästä: http://youtube.com/watch?v=_JKUqzlsVVU
Taattua Kozelek-laatua, vuoden odotetuimpia levyjä minun kohdallani, eipä tällaista musiikkia kukaan muu tee/tulkitse paremmin.

No sanotaanpa sit tähän väliin, et Ghosts... on kyllä täysin nerokasta musiikkia. Ihanan tylsiä ja toistavia biisejä, just meitsin makuun

"Tiny Cities" löytyy hyllystä. Jostain syystä se ei ehkä ole ihan täysillä kolahtanut. Ehkä Modest Mousen tunteminen toisi sille lisäarvoa...? "Ghosts.." pitäisi kyllä laittaa myös. Jotenkin nuo levyt jotka eivät koskaan tule levykaupassa vastaan, eivätkä koskaan löydy midpricenä, tahtovat vaan joskus unohtua.
 
Jokatapauksessa Mark Kozelekin tekemiset toimii kuitenkin aina. AC/DC -koverit on aikanaan kovassa pyörityksessä olleet, ja edelleenkin tarvittaessa. Red House Paintersia löytyy muutama levy, ja loputkin pitäisi hommata. "Katy Song" on yksi hienoimpia biisejä ikinä. Volyymit isolle, silmät kiinni ja sohvalle pötköttään..

Tykkään kyllä, siinä on tilaa ja rauhaa.

Oho, nyt kolahti tuo Moorestown-kappale. Pitää tutustua tarkemmin tuotantoon.

Kozelek on kyllä nero. Miten näin tylsä ja puuduttava musiikki voikaan olla niin mahtavaa!

Jepjep, itelle kyllä toimii Tiny Cities ja etenkin Ghostspöröpöröpörö erityisen hienosti eikä tuo Moorestownkaan pöljemmältä kuulostanut lainkaan. Mitä mainiointa musiikkia öisiin filosofointi/fiilistelytuokioihin.

Neljä uutta biisiä (Lost Verses, The Light, Lucky Man, Unlit Hallway) löytyy tuolta: http://www.myspace.com/sunkilmoon

Jatketaan!
 
Maailman paras Sun Kil Moon töräyttää pihalle taasen uutta levyä, heinäkuussa ilmestyy "Admiral Fell Promises" http://en.wikipedia.org/wiki/Admiral_Fell_Promises

Mahtavata, mahtavata. Edelliset ovatkin olleet tässä lähiaikoina kovassa soitossa. Hienoa musiikkia kertakaikkiaan.

Lebowski: Jokos joku ehtinyt Admiral Fell Promisesin hommaamaan?
 
Hemmetin hienon levyn teki Kozelek taas kerran, vaikkei heti ilmestyessään keskustelua herättänytkään :-( Tosin ei ihan pääse Aprilin tai Highwayn tasolle. Selvästi pelkistetyintä kamaahan tuo on, ääni + nylonkielinen kitara eikä mitään muuta, ei pahemmin kuulla näitä Tonight the Sky -tyyppisiä Neil Young -pastisseja. Kesti hetken ns. ajaa sisään tuo levy, mutta kai tuo oli sitten ns. grower, joka kerta kerralta kuulostaa paremmalta kun hienot sävellykset paljastuvat. On se ihmeellinen mies, esim. The Leaning Treen, You Are My Sunin ja Ålesundin äänikudoksissa on jotain hypnoottista, ei käy aika pitkäksi eikä tunne ja tunnelma latistu vaikka parhaimmillaan biisit venyvät lähes seitsenminuuttisiksi.

Aivan tyhjän takia varmaan kirjoitan tähänkin taas, koska (nimimerkki dannya lainaten) "Eikö tämä nyt ketään kiinnosta?"
 
MUTTA. Sun Kil Moon julkaisee toukokuussa uuden levyn: Among the Leaves.
 
http://news.twentyfourbit.com/2012/ … moon-among-the-leaves-lp-announced/
 
Normaalista Kozelek-ruikutuksesta poiketen levyllä ilmeisesti tullaan näkemään ja kuulemaan sitä miehen rennompaa ja humoristisempaa puolta ja tämä näkyy muutamissa hauskoissa biisien nimissäkin: "The Moderately Talented Yet Attractive Young Woman vs. The Exceptionally Talented Yet Not So Attractive Middle Aged Man" ja "Not Much Rhymes With Everything's Awesome At All Times." Tosin jos Kozelekia kerrankin hymyilyttää, niin antaa mennä vaan.
 
Esimakua Sunshine in Chicagon muodossa http://www.youtube.com/watch?v=BLpX1yKYatM
 
Ja tuolta "Track Number 8" http://www.pastemagazine.com/blogs/ … -sun-kil-moon---track-number-8.html

Aijai, tätä odotellaan. Oikein hyvältä kuulostaa näytteetkin. Mikä ei sinänsä kyllä ole minkäänlainen yllätys..