Rock, pop, alternative ›

Voisko mode laittaa tän pysyväksi?

Askr: Kuten jo sanoin, osalla näyttää olevan tarve määritellä rock musiikiksi, jota värisytti silloin murrosikäisenä. Mitään muuta se ei voi olla, mitään kehitystä ei saa tapahtua.
 
Sulla näyttää olevan tarve kehittää yksilöpsykologisia perusteita sellaisten ihmisten käyttäytymiselle, joiden mielipiteistä et pidä. Lukeutunet sivistyneistöön. Minä en. Jos esimerkkinä käyttämäni taiteilijat ja nämä nykypimputtajat pannaan riviin ja verrataan, niin eroa syntyy varsinkin luovuudessa.
 
Luova ihminen ei herkästi hakeudu kuolleen taidemuodon pariin!

velipesonen:Jos esimerkkinä käyttämäni taiteilijat ja nämä nykypimputtajat pannaan riviin ja verrataan, niin eroa syntyy varsinkin luovuudessa.
 
Eroa syntyy vain sun päässä - ei todellisessa maailmassa.
 
Luova ihminen ei herkästi hakeudu kuolleen taidemuodon pariin!
 
Ei varmaan.Tuon(kaan) perusteella rock ei ole kuollut.Luovia ihmisiä hakeutuu edelleen sen pariin.

velipesonen: Sulla näyttää olevan tarve kehittää yksilöpsykologisia perusteita sellaisten ihmisten käyttäytymiselle, joiden mielipiteistä et pidä.
Itseasiassa olet oikeassa, en olisi saanut olettaa, että ne vaikuttivat murrosikäisenä, kun en tiedä. Kuten myöskään olettaa ettei jaksa enää välttämättä kiinnostua. Muilta osin kaikki oli tästä keskustelusta.
 
Mutta näytti toimivan: taisit nyt käyttää sanaa "mielipide" edes epäsuorassa yhteydessä omiin kirjoituksiisi tässä keskustelussa. Muutoinhan olet esittänyt asiat, eli mielipitesi, faktoina ja absoluuttisena totuutena.
 
Eriäviä mielipiteitä vastaan mulla ei ole mitään.

Askr: Eriäviä mielipiteitä vastaan mulla ei ole mitään.
 
Sitä paitsi sulla näyttää olevan tarve kiistää muiden mielipiteitä niin kuin ne olisivat faktoja. Jos ne kerran eivät ole faktoja vaan mielipiteitä, mitä niitä kiistämään? Jos joku esittää mielipiteensä niin että se sinusta vaikuttaa kuin hän itse pitäisi sitä faktana, onko siinä jotain pahaa?
 
Ja jos ne ovat faktoja, ei kannata tuhlata energiaa niiden kiistämiseen.

velipesonen: Sitä paitsi sulla näyttää olevan tarve kiistää muiden mielipiteitä niin kuin ne olisivat faktoja. Jos ne kerran eivät ole faktoja vaan mielipiteitä, mitä niitä kiistämään?
 
Tässä on lähinnä kiistetty se ,että sinun näkemyksesi olisi jokin fakta.Kirjoituksistasi saa kuvan ,että itse uskot näin.
 
Ja jos ne ovat faktoja, ei kannata tuhlata energiaa niiden kiistämiseen.
 
Kirjoituksesi "rockin kuolemasta" eivät ole faktoja.

PsychedelicWarlord: Tässä on lähinnä kiistetty se ,että sinun näkemyksesi olisi jokin fakta.Kirjoituksistasi saa kuvan ,että itse uskot näin.
 
Mitä väliä sillä on mihin minä uskon? Eikö se ole yksityisasiani?

Lemmy on kertonut soittavansa rokkia vain siksi että se on helpoin tapa päästä naimaan. Nykyään ollaan ammattilaisia ja osataan soittaa, tullaan paikalle juuri silloin kun on sovittu ja tehdään mitä on pyydetty, syödään kasvismössöä, eletään terveellisesti, harrastetaan turvaseksiä ja se turvaseksi tarkoittaa sitä että katsotaan pornoelokuvia hotellihuoneessa.
 
Keikkabussit joissa haisee, paska, hiki, viina ja sperma on vaihdettu hyvän hajuisiin ja viihtyisiin vuokra-autoihin joissa on kukkatapetit ja ruutuverhot. Popedakin luopui Miinasta jo kauan sitten, se on nykyään museoauto. Yhtä tyhmää ja huonoa rokkiryhmää kun Popeda saa hakemalla hakea ja tuskin löytää silloinkaan mutta varmaa on että jos Miina kertoo maailmalle kaiken sen mitä se rokkarin elämästä tietää niin puoliakaan siitä ei paineta edes pornolehtiin.
 
Näissä olosuhteissa rock on muuttunut kukkahattutädiksi ja siitä on tullut hyvin tehtyä viihdettä. Rock tarkoittaa naulaa päässä ja siihen valmistaudutaan naimalla, tappelemalla ja käymällä läpi kaikki päihteet mitä maailmasta löytyy.
 
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että vedetään nahkahousut jalkaan ja meikkiä naamaan ja ollaan tosi rock. Rappiosta pitää tehdä taidetta ja siinä tulee olla yksilöllisellä tavalla luova. Lemmyksi ei tulla kasvattamalla viikset ja olemalla ihan kun Lemmy. Sellaiseksi tullaan kun lapsuus oli rankka ja myöhemminkin on kaikki mennyt päin helvettiä. Vanhoina hyvinä aikoina rock syntyi tarkkailuluokalla, nykyään se syntyy kauppakorkeakoulussa.
 
Stay Clean
http://www.youtube.com/watch?v=uigLylOBCYs&feature=related

velipesonen: Mitä väliä sillä on mihin minä uskon? Eikö se ole yksityisasiani?
 
Argumentointina asian väistelyä?

Atomic Cafe:Rock tarkoittaa naulaa päässä ja siihen valmistaudutaan naimalla, tappelemalla ja käymällä läpi kaikki päihteet mitä maailmasta löytyy.
 
Mutta tuo nyt on vaan iänikuinen satoja vuosia vanha boheemimyytti, joka on kopsattu rockiin ihan monistamalla. Mitäs omaperäistä ja käänteentekevää, puhumattakaan kapinallisuudesta, tuossa on, sellaista mitä taiteilijat eivät olisi tehneet jo miljoonaan kertaan ennen rockin syntyä?

Mitäs omaperäistä ja käänteentekevää, puhumattakaan kapinallisuudesta, tuossa on, sellaista mitä taiteilijat eivät olisi tehneet jo miljoonaan kertaan ennen rockin syntyä?
 
Ei siinä ole mitään omaperäistä tai käänteentekevää, älykästä se ei ole ollenkaan koska on ihan helvetin tyhmää. Kapinallista se on jos sellaisena pitää housuun paskomista, maksakirroosia, sukupuolitauteja ja kuppaa aivoissa. Rock ei ole taidetta koska se on elämää ja rokkarin elämä on täyttä paskaa, vaarallista kun nortti ja tyhjä kun köyhän ostoskärryt. Rokkari joka ei ole impotentti ja toinen jalka haudassa ennen 30-vuotis syntymäpäivää on pelkkä teeskentelijä.
 
The Hammer
http://www.youtube.com/watch?v=plnhVTckhjw&feature=related

PsychedelicWarlord: Argumentointina asian väistelyä?
 
Suomeksi: Ei ole muiden asia arvioida, miten minä omiin sanomisiini suhtaudun. Pyydän ottamaan viestittämäni asiasisällön sellaisenaan.

velipesonen: Suomeksi: Ei ole muiden asia arvioida, miten minä omiin sanomisiini suhtaudun. Pyydän ottamaan viestittämäni asiasisällön sellaisenaan.
 
No mutta et sitten millään tajua, että tuo on ihan mahdoton pyyntö. Ei mielipide muutu "asiasisällöksi" sillä että kiistää sen olevan mielipide.

Entä alkaako tämä ketju olla henkitoreissaan? Ainakin monet samoista argumenteista, jotka soveltuvat rockin väitettyyn kuolemaan, sopisivat mainiosti.
 
"Kirjoittaja A oli vedossa vielä sivulla kolme, sittten se väsähti", "nuorison lahjakkain osa tekee jotain muuta kuin kirjoittelee rockin kuolemasta", "uutta ja kiinnostavaa ei ole esitetty aikoihin", "ei tätä vanhuksetkaan jaksa paheksua", "päinvastoin, virkatoimiensa ohella kirjoittelevat lämpimissä olosuhteissa"...

velipesonen: Suomeksi: Ei ole muiden asia arvioida, miten minä omiin sanomisiini suhtaudun. Pyydän ottamaan viestittämäni asiasisällön sellaisenaan.
 
Eihän sitä tässä arvioidakaan.Etkö ymmärrä lukemaasi? Se on se kuva jonka kirjoituksistasi saa.Toki se kuva voi olla vääräkin.
 
Ei tässä olla arvioimassa mitään vaan kertomassa minkä kuvan kirjoituksistasi saa.Ja niistä saa sen kuvan ettei kyse ole mielipiteestä vaan faktasta.Esität "rocki kuoleman" siten kuin se olisi fakta.Ja koska "rockin kuolema" ei ole fakta vaan näkökulma- ja mielipidekysymys on vasta-argumentaatio tarpeen.
 
Jotta asiaan saataisiin selvyys esitän sinulle kysymyksen:
 
Onko "rockin kuolema" siis fakta vai näkökulma- ja mielipidekysymys?

Ehkä tämän ketjun nimi pitäisi muuttaa muotoon "Nimimerkki Velipesonen on väärässä". :)
 
Ei se mtn, omalla tavallaan ihan viihdyttävä ketju, vaikkakin ihan vitun turha.

No jaa, ketjun avaajana pitäisin kiinnostavina argumentteja, jotka sisältävät edes sen verran kulttuurianalyysia kuin minun ja muutaman muun keskusteluun osallistuneen rupiset kirjelmät ovat sisältäneet. Ydinkysymyksethän olivat: Jos rock on syntynyt, miksei se voi kuolla; Mikä on rockin viesti ja mitä sille tänään kuuluu; Mikä on rockin sisin olemus. Minä olen näihin koettanut omasta puolestani vastata ja vetänyt myös erään johtopäätöksen, joka hieman uhmakkaasti on myös ketjun otsakkeena. Näköjään härnäävällä otsikolla ja kielenkäytöllä on myös hämäävä vaikutus.
 
Jos jonkun mielestä rock on elossa (?), olisi hauska kuulla myös ennuste, milloin rock kuolee ja mikä on silloin rockin kuolinsyy.

velipesonen: Näköjään härnäävällä otsikolla ja kielenkäytöllä on myös hämäävä vaikutus.
 
Jos otsikko ja alustus olikin rock?
 
Jos jonkun mielestä rock on elossa (?), olisi hauska kuulla myös ennuste, milloin rock kuolee ja mikä on silloin rockin kuolinsyy.
 
Tuohon on tietysti mahdoton vastata. Elävän olennon kuolleeksi julistamiselle on olemassa jotkut kriteerit, mutta ilmiön tai vaikkapa niinkin konkreettisen ja määriteltävän jutun kuin latinan kuolemalle ei. Latina katosi ensin arkikielenä, sitten satoja vuosia myöhemmin kirjallisuuden kielenä, satoja vuosia myöhemmin opetuksen ja tieteen kielenä ja edelleen se sinnittelee joidenkin kirkkokuntien ja elvis-imitataattoreiden kielenä.
 
Omasta mielestä rock on joko kuollut, dementoituneessa terminaalivaiheessa ja sitten se on hengissä, mutta ikuisesti lapsen asteelle jääneenä ilman toivoa tulevasta.
 
Tuli mieleen aloittajan muutama sivu sitten laittamasta listasta, jossa oli englantilaisen rock-musiikin suuruuden ajan "lahjakkaimmat" edustajat (jonka listan ilman mitään poistamatta, muutamin lisäyksin allekirjoitan täysin), että mitä lahjakkuus heidän kohdallaan oli? Nimenomaan oli, koska mitään relevanttia ei heiltäkään ole sitten nuoruuden päivien tullut. Onko lahjakkuus jotain joka yksilöllä saattaa olla ja sitten saattaa sen menettää, vai onko se jotain joka tulee esiin tietyssä tilanteessa ja ympäristön muuttuessa taas häipyy pinnan alle.
 
Oliko 40-luvulla syntyneiden rock, jotain sellaista rytinää ja groovea jonka isänsä imivät juoksuhaudoissa ja joka sitten geneettisinä vaurioina siirtyi lannoittamaan seuraavan sukupolven rockin tekemistä? Nyt sitten ympäristö on sellainen jossa rock-lahjakkuus on edelleen olemassa, mutta se on joko piilossa tai kanavoituu muualle, myös niiden kohdalla joilla se on hetken ollut pinnassa.
 
Jos jazz (tai sen luovuuden huippu 40-50 -luvuilla) oli I maailmansodan ja suuren laman kokeneiden jälkikasvun tuotos, rock II maailmansodan, ja klassisen musiikin pitempi kultakausi sitten taas 1600-1800 lähes jatkuvan sotimisen ja sekasorron tuotos, niin nyt jatkunut näennäisen rauhan aika länsimaissa on taannuttanut tämän tyyppisen tarpeen tai kyvyn luoda uutta ja elävää, joka ei kuitenkaan ole keinotekoista, tekemällä tehtyä.
 
Jos on pakko verrata rockia elävään olentoon, tai ihmiseen, niin rock ei ole enää lapsi tai nuori jossa on lupaavia piirteitä, ja jolta odotetaan tulevaisuudessa jotain suurta tai mullistavaa. Rock voi olla aikuinen, joka meni töihin, joka välillä väläyttää, tai osaa aikoinaan oppineensa temput hyvin, tai sitten se on jo vanhus, joka juuttuu jauhamaan sitä vanhaa levyä uusin sanoin, ja kaikkia kiinnostaa vain kohteliaisuudesta. Mutta en sorru väkinäiseen analogiaan, jos rock vain kasautui, saavutti huippunsa ja sitten vähitellen rapautui/rapautuu, ja kukaan ei pysty sanomaan milloin vuori muuttui kukkulaksi tai kumpareeksi.
 
Joo, on se Rrrrock on kuollut, kun pe-yönä kirjoittelee tällaista, ja harrastaa siinä ohessa kuolleisiin sekaantumista.

jra: Omasta mielestä rock on joko kuollut, dementoituneessa terminaalivaiheessa ja sitten se on hengissä, mutta ikuisesti lapsen asteelle jääneenä ilman toivoa tulevasta.
 
Why are we here in this terminal show? Kysyi Motörhead vuonna 2004. Olisikohan siinä allegoria. Kulttuurihistoriallisesti rockia voi tarkastella esimerkiksi reaktiona maailmansodan vaikutuksiin ja seurannaisvaikutuksiin. Minä en ihan osaa sitä sellaisena nähdä, vaikka kyllähän esimerkiksi Roger Waters on ammentanut miltei koko julkaistun tuotantonsa suoraan isänsä kaatumisesta Italiassa. Tarvittavan jännitteen lienee hänen tapauksessaan synnyttänyt se, että isänsä oli poliittisena toisinajattelijana pallotellut sotimaan ja vankilaan lähdön välillä, ja valinnut ne arpajaiset joissa kolahti.
 
Rock on kuitenkin musiikki- ja taidemuotona tyyppiä "jos sinulla on jotain mikä toimii, käytä sitä; jos ei, ole hiljaa". Jokaisella on jotain mikä toimii tuolla jalkojen välissä. Rock on tavallaan tyylitön tyyli, kansanomaisuus vailla sääntöjä. Aito rokkari pystyy heittämään peliin aina jotain mikä toimii välittömästi, kuin paraskin improvisoiva koomikko. Albert Järvinen osasi missä kännissä tahansa soittaa soolon mihin biisiin tahansa, eikä se ollut akateemisuutta vaan todellisuutta.
 
Tuollainen taidemuoto ei ole historiassa mitenkään yleinen. Minä en tiedä kuin yhden. Jopa Lontoon modit vaihtoivat mieltymyksensä jazzista rockiin kun Beatlesin Please Please Me ilmestyi alkuvuonna 1963. Jos tuollainen marginaalielitistinen joukko suostuu vaihtamaan maailman tyylikkäimmän ja turvallisimman cool jazzinsa arvaamattomaan ja villiin rockiin, eikö siinä silloin ollut jotain aivan poikkeuksellista?
 
Rock on siis tavallaan, eikä vain tavallaan vaan sanan varsinaisessa merkityksessä, free-musiikkia. Nyt se on lakannut olemasta free ja rockin free on palautunut osaksi freen ikiaikaista pohjavirtaa. Sieltä pohjavirrasta on hyvä ponnistaa, kunhan vain tietää Hei mitä on olla vapaa.