Rock, pop, alternative ›

Remu TV2 klo 21. Eli nyt.

moikki: Say mamassa ja do you wanna dancessa on kyl helkutin komiat kitara saundit.
 
Ja roudari istua jäpitti stagen reunalla koko keikan ajan :-)

BigPapa: Eipäs ollu kyllä se oli ihan hyvä ja hieno veto, Cissen laulu oli flunssasta johtuen mitä oli mutta muuten hoiti leiviskänsä hyvin. Parempia tallenteitakaan ei taida olla tarjolla, oon nähnyt tuolla samalla settilistalla Hurriganesit livenä ja tuollaista se oli, tiukkaa tykitystä. Jos ootte Ilefaneja niin olkaa, Järvisen kanssa Hurriganes kuitenkin puhkes kukkaan ja kukki. Hemmetin hieno tallenne tuo Tavastia mikä TV.stä tuli. Munsta Crazy Days oli hyvä Hurriganes levy tosin myös ja olen Nähnyt Ilen aikaisen Ganes keikan 1976 ja ei tehnyt niin suurta vaikutusta kuin nuo -72 ja -74 keikat Järvisen kanssa. Kyllä tohon draiviin saa purkiä moni bändi vieläkin siihen pääsemättä. Mitä tulee yleisön jäykkyyteen niin oisko kamerat ja valot vähän häirinneet sitä osastoa.
 
paikallaolleena toteaisin, ettei tallenne tee oikeutta Ganesin tymäkälle livesaundille. Sitähän ei valitettavasti ole kunnolla saatu ikuistettua jälkipolville. Surullista.

nottamus: paikallaolleena toteaisin, ettei tallenne tee oikeutta Ganesin tymäkälle livesaundille. Sitähän ei valitettavasti ole kunnolla saatu ikuistettua jälkipolville. Surullista.
 
Puhut asiaa, itse olen kuullut Ganesia livenä, jopa täällä Imatralla 70-luvun alkuvuosina.Soundit ovat muidenkin sen ajan bändien live-DVD:illä tosi surkeat verrattuna siihen mitä itse koki paikan päällä, lieneekö aika kullannut muistot...

MJS50: Puhut asiaa, itse olen kuullut Ganesia livenä, jopa täällä Imatralla 70-luvun alkuvuosina.Soundit ovat muidenkin sen ajan bändien live-DVD:illä tosi surkeat verrattuna siihen mitä itse koki paikan päällä, lieneekö aika kullannut muistot...
 
Kyllähän siihen aikaan rockbändien livesoundeissa enimmäkseen basso oli vähän epämääräinen ja jossain kohtaa keskialueella omituinen häälyvä piikki. Tuo Tavastian tv-miksaus on sikäli hyvä että siitä puuttuu kaikki tuollainen, se on aika kuiva mutta selkeä. Remullahan rumpusoundi oli rutikuiva ja miksaaja sitten väänsi siitä mitä sai. Että niinku se määrätty jytinä ja lepatus siitä telkkarimiksauksesta kyllä puuttuu.

MJS50: Puhut asiaa, itse olen kuullut Ganesia livenä, jopa täällä Imatralla 70-luvun alkuvuosina.Soundit ovat muidenkin sen ajan bändien live-DVD:illä tosi surkeat verrattuna siihen mitä itse koki paikan päällä, lieneekö aika kullannut muistot...
 
Kyllä Ganes livenä kuulosti tosi hyvältä, vaikka suurinpiirtein laulukamapohjalta vedettiin. Lavabalanssi oli kohdallaan.

Itse en jotenkin pidä paikoin tuosta Alpun kitarasoundista - sellanen liian nasaali.Meininki oli musta kohdallaan vaikka esim.laulut nyt meni niinkuin meni.Cissen bassottelun nostaisin kuitenkin esiin - arvostustaan paremmin mies tonttinsa hoitaa.
 
Alpun soolosoitanta on myös minusta hienoa.Sellanen liukuva,legato ote noissa sooloissa.Diggaan.

PsychedelicWarlord: Cissen bassottelun nostaisin kuitenkin esiin - arvostustaan paremmin mies tonttinsa hoitaa.
 
Joo, harva kitaristi soittaa noin hyvin bassoa kun otetaan huomioon että ekaa levyä äänitettäessä oli alle kaksi vuotta basismia takana. Cissen ansioksi pistäisin enimmäkseen että bändin kokonaisgroove oli niin hyvä, Cisse pystyi niputtamaan Remun rummutuksen niin että se loppujen lopuksi kuulosti tanakammalta kuin mitä oli.

velipesonen: Joo, harva kitaristi soittaa noin hyvin bassoa kun otetaan huomioon että ekaa levyä äänitettäessä oli alle kaksi vuotta basismia takana.
 
Eilisessä haastattelussa tuli taas kerran esiin se että Remu oli tässäkin asiassa melkoisen nerokas heppu. Mies teki luottopelaajastaan basistin koska halusi musiikkiin särmää. Kitaristiksi otettiin teini jonka lahjakkuus oli tiedossa mutta joka oli kuitenkin kääntämätön kortti. Jos olisi olemassa nappi josta voisi vääntää vaihtoehtohistorian päälle niin vääntäisin sen aikaan ennen ensimmäistä pitkäsoittoa ja katsoisin miten äijille käy kun kahdella ensimmäisellä levyllä kitarassa on Ile Kallio.
 
Kyllä Albert Järvisen kitarointi oli tärkeä syy menestykseen ja erityisesti Roadrunnerilla se on koko levyn sielu mutta mielenkiintoista olisi nähdä myös se toinen vaihtoehto. Varmaa kuitenkin on että ensimmäinen, toinen tai edes kolmas levy ei olisi ollut Grazy Days koska sen syntymiseen tarvittiin Albert Järvistä ja sitä muutaman vuoden historiaa.
 
Tämän kokeilun jälkeen vääntäisin vaihtoehtonapin asentoon missä Albert Järvinen on kitarassa kaikilla levyillä alusta loppuun saakka. Uskoakseni lopputulos olisi aika kaunista kuunneltavaa mutta ei se ihan varmaa ole. Albert Järvinen oli taidoiltaan eri planeetalta kun ne kaksi muuta ja vaikka tämä yhdistelmä toimi hienosti kahdella ensimmäisellä levyllä ja on luultavasti suurin syy niiden onnistumiseen, niin ehkä tuossa olisi pitkällä matkalla voinut käydä aivan toisin. Voi hyvinkin olla että Albert Järvinen oli kaukaa viisas ja lähti pois juuri silloin kun pitikin lähteä.

Atomic Cafe: Eilisessä haastattelussa tuli taas kerran esiin se että Remu oli tässäkin asiassa melkoisen nerokas heppu. Mies teki luottopelaajastaan basistin koska halusi musiikkiin särmää. Kitaristiksi otettiin teini jonka lahjakkuus oli tiedossa mutta joka oli kuitenkin kääntämätön kortti. Jos olisi olemassa nappi josta voisi vääntää vaihtoehtohistorian päälle niin vääntäisin sen aikaan ennen ensimmäistä pitkäsoittoa ja katsoisin miten äijille käy kun kahdella ensimmäisellä levyllä kitarassa on Ile Kallio.
 
Järvisellä oli nimeä jo ennen Hurriganesiin liittymistä, ja sitä pidettiin blues- ja rockkitarismin nousevana superlahjakkuutena. Melkein kaikki olivat sitä mieltä että Järvisen liittyminen Ganesiin oli kamala virhe, ettei kaksikon Aaltonen-Häkkinen kanssa mitään saa aikaan. Järvisen tunnettuus vaikutti kasvattavasti sekä bändin suosioon että sitä kohtaan tunnettuun inhoon.
 
Ihan alkuaikoina Ilen kanssa niitä kai pidettiin jonkinlaisena häirikköbändinä. Joten mä en loppujen lopuksi osaa sanoa olisivatko ne ilman Järvistä saaneet tehdä edes levyä. Että se Järvisen suvereeni kitarataiteilu oli olennainen osa sitä hohtoa ja karismaa. Jos olisivat jatkaneet Ilen kanssa pitempään ja pysyneet kasassa, olisivat ehkä kehittyneet erittäin kovaksi underground-pumpuksi ja pysyneet enemmän rhythm and blues -filliksissä.

Toinen asia mikä tuosta eilisestä ohjelmasta jäi mieleen oli tämä Paholaisen Masurkka kuvaussessio joka oli menossa pahasti pieleen kunnes Remu oivalsi että kamera ja kohde eivät voi liikkua samaan aikaan, toisen pitää pysyä paikallaan ja tässä tapauksessa paikallaan pysyi kaikkien D. A. Pennebaker ja Music Television sääntöjen vastaisesti kamera. Lopputuloksena oli yksi historian hienoimmista taltioinneista joka jaksaa ihastuttaa ja naurattaa vielä tänä päivänäkin: http://www.youtube.com/watch?v=BSK_dPAzshE Paljon myöhemmin tätä samaa ideaa kokeiltiin USA:ssa ja hyvin se toimi sielläkin:http://www.youtube.com/watch?v=LuhLVl5qf2A
 
Remu on sen asian ruumiillistuma että parhaat ideat syntyvät vahingossa ja parasta jälkeä syntyy kun ympärillä on ihmisiä jotka kykenevät toteuttamaan ne ideat.

kuten täällä on jo todettu, Alppu oli tietenkin ryhmän musiikillinen johtaja ylivoimaisine taitoineen, mutta väitän Remun olleen se, jolla oli The Vision. Ilman Remunkaltaista rockandrollkahelia Ganes olisi todennäköisesti ollut "vain" upea valkonaamabluesia heittävä poppoo. Ei legenda.

nottamus: kuten täällä on jo todettu, Alppu oli tietenkin ryhmän musiikillinen johtaja ylivoimaisine taitoineen, mutta väitän Remun olleen se, jolla oli The Vision. Ilman Remunkaltaista rockandrollkahelia Ganes olisi todennäköisesti ollut "vain" upea valkonaamabluesia heittävä poppoo. Ei legenda.
 
90-luvun lopulla, vai oliko se vuonna 2000...taisi olla 2000 kun tuli telkkarista taas yksi puolituntinen Ganes-dokkari jossa haastateltiin Richard Stanleya. Stanley sanoi juuri näin. Muistaakseni "Albert oli maailmanlaadun kitaristi, erittäin intensiivinen. Cisse oli...hyvä basisti, ja hauska mies, aina hyvällä tuulella. Remu ei ollut mikään virtuoosi, mutta hänellä oli äänet päässä, niin kuin 'pitää olla peltipurkki joka kolisee ullakolla'".
 
Tuo sitaatti ei sitten ole sanatarkka, mutta jotain tällaista se mies sanoi. Hurriganes todellakin on oikea legenda. Nykyään mikä tahansa on urheiluselostajien mielestä legendaarista, mutta Ganes on elävä todellinen legenda. Jotain tällaista se Stanleykin siinä vielä lisäksi tokaisi.
 
Siinon ollu Roadrunneria tehdessä todellinen Baabelin sekamelska, kun Stanley ei siihen aikaan ymmärtänyt suomea eikä ruotsia, Leif Maases puhui ruotsia ja englantia, Järvinen ei puhunut kenellekään mitään, Remu puhui omaa kieltään jota silloin ymmärsi vain Cisse ja ehkä hänen äitinsä, ja Cisse oli tulkkina näiden kaikkien kesken. Siinä pärjättiin siis kokonaan ilman suomenkieltä.

nottamus: kuten täällä on jo todettu, Alppu oli tietenkin ryhmän musiikillinen johtaja ylivoimaisine taitoineen, mutta väitän Remun olleen se, jolla oli The Vision. Ilman Remunkaltaista rockandrollkahelia Ganes olisi todennäköisesti ollut "vain" upea valkonaamabluesia heittävä poppoo. Ei legenda.
 
Edelleen pysyn kannassani ja mielipiteessäni, että Remu on hyvä rock`n`Roll laulaja. Lauluääni ja soundi on erittäin kohillaan. Nick Lowe jossain dokkarissa hehkutti Alpun kitarointia JA Remun laulua. Että jos suomirockbändit usein karahtaa kiville laulun laimeuden takia, niin Ganesit ei. Remulla on hyvin hanskassa rocklaulun nyanssit. Englannin ääntämys ei kiinnosta kuin kouluopettajia ja hikipinkoja, rokkareille se on yks hailee.

Gardiner: Edelleen pysyn kannassani ja mielipiteessäni, että Remu on hyvä rock`n`Roll laulaja. Lauluääni ja soundi on erittäin kohillaan. Nick Lowe jossain dokkarissa hehkutti Alpun kitarointia JA Remun laulua. Että jos suomirockbändit usein karahtaa kiville laulun laimeuden takia, niin Ganesit ei. Remulla on hyvin hanskassa rocklaulun nyanssit. Englannin ääntämys ei kiinnosta kuin kouluopettajia ja hikipinkoja, rokkareille se on yks hailee.
 
just samaa mieltä! Eilen viimeksi höyrysin frendille Remun rocklaulajantaidoista: siinä on voimaa, ilmeikkyyttä ja nyanssientajua. Ja tietenkin tarkka timing. Aikalaisistaan samalle tasolle ylsivät vain Dave ja Pave, mutta se on jo toinen juttu.

nottamus: just samaa mieltä! Eilen viimeksi höyrysin frendille Remun rocklaulajantaidoista: siinä on voimaa, ilmeikkyyttä ja nyanssientajua. Ja tietenkin tarkka timing. Aikalaisistaan samalle tasolle ylsivät vain Dave ja Pave, mutta se on jo toinen juttu.
 
Zape Leppänen on yllättävän hyvä laulaja. Ja tietysti Kirill Babitsin osas laulaa rokkiakin, vaikka paljolti viljelikin iskelmää. Mut "Say Mama, wouwouwouou, wouwouwouou, jee, jee, jee " on ihan huippis rokkiveto, melkein kuin wapappalumawapaluppamboum. :-)

Gardiner:Englannin ääntämys ei kiinnosta kuin kouluopettajia ja hikipinkoja, rokkareille se on yks hailee.
 
Hurriganes oli mielenkiintoinen yhtye sikälikin että sehän halusi esiintyä kun olisi ulkomaalainen yhtye jostain vieraasta maasta. Remulle oli luultavasti yhdentekevää tuliko yleisölle mieleen Kiina vai Englanti kunhan ei tullut mieleen Suomi, välispiikitkin hoidettiin vieraalla rokkenrolli kielellä.
 
Toisaalta on niinkin että ei suomalaisten kielitaito ollut tuohon aikaan lähelläkään nykyistä tasoa. Jos Remu lauloikin englantilaispohjaista siansaksaa niin ei sitä tuohon aikaan edes huomattu. Wigwamia kuuntelevat lukiolaiset naureskelivat Remun kielitaitoa mutta muille se oli jokseenkin yhdentekevää.

velipesonen: Äläkee unohtako Baddingia, jonka rytmi oli supertarkka.
 
Kuinkas se nyt unehtukin Rauli.
* läpsii itseään avokämmenellä*

Atomic Cafe: Toisaalta on niinkin että ei suomalaisten kielitaito ollut tuohon aikaan lähelläkään nykyistä tasoa. Jos Remu lauloikin englantilaispohjaista siansaksaa niin ei sitä tuohon aikaan edes huomattu. Wigwamia kuuntelevat lukiolaiset naureskelivat Remun kielitaitoa mutta muille se oli jokseenkin yhdentekevää.
 
Toivon etten nyt ole väärässä, mutta muistelisin että Slaikkareiden Marko sanoitti Flashbackslidersissa englanniksi joitain Remun sloganeja. Muistaakseni "lissun lässyn luubiluu" oli vaihdettu johonkin englanninkieliseen lauseeseen.