Bänditoiminta ›

rintapek: Eihän tossakaan ongelma ole rumpujen äänenvoimakkuus, vaan vatipäisyys.
 
Vatipäisyys tai ei, niin rummuistahan se korvia raastava möykkä ko. esimerkissä lähtee...
 
Rummuille ei kauheesti voi tehdä, jotain kumminkin voi, mut ratkaisu sit maksaa vaikkapa uuden peltikattauksen verran. Sen oman äänensä verran rummuista kumminkin ääntä lähtee.
 
No peltien vaihto joo toki ja jos vähän voi soundin puolesta kärsiä, niin cympadit vielä peltien alle. Ehkä saattaa rumpalia harmittaa, mutta yleissoundi voi niiden avulla pysyä kuitenkin parempana mekkalan tippuessa. Ei oo kovin iso investointikaan.
 
Mut en taida tietää ketään runpalia, joka laittais tulpat korviin sen oman soittonsa vuoksi.
 
Jännää, mä tiedän ja se on vähintään 90% henkilökohtaisesti tuntemistani rumpaleista. :) Mut se on taivahan tosi, että rumpalin laittaessa vaahtomuovipatjat korvaan lähtee peltien soitosta yleensä balanssi muuhun settiin nähden niiden yläpäävoittoisen soundin takia. Varsinkin haikan soittovoimakkuus muuttuu monesti vähintäänkin mielenkiintoiseksi.

Antti1:
Jännää, mä tiedän ja se on vähintään 90%
 
Juu varmaankin tolla prosentilla tulppia käytetään. Bändin kans.

Antti1: No peltien vaihto joo toki ja jos vähän voi soundin puolesta kärsiä,
 
Peltien ei tartte olla valurautaa. Markkinoilla on peltejä eri kokoisia ja näköisiä, myös isoja ja ohuita, joita ei tartte kauhiasti paiskoa että ne heräisivät. Saundista ei tartte kärsiä tippaakaan, jos vaan löytyy visalla katetta. Hyvät on ah ihanan kalliita.
 
Palaan viel tuohon äskeiseen, jos olet yksin reenikämpällä kitaran kans, jolloin äänenpaine on 100% omien näppien kontrollissa, niin käytätkö tulppia? Voidaksesi vetää 25dB kovempaa?
 
Tulppahommissakin joku tolkku, ei kait kukaan kotonakaan laita tulppia korviin, et voi kuunnella stereoita täysillä? Tai mist mä tiedän, mut mun mielestä niin ei kannata tehdä.
 
En silti millään muotoa tahdo väheksyä kuulonsuojaamisen merkitystä, jos sitä älämölöä ei muulla konstilla saa kuriin, ni ei siin jää muuta vaihtoehtoa kuin kuulosuojaimet. Mut minust se on se viimeinen vaihtoehto, eikä ensimmäinen.

rintapek: Peltien ei tartte olla valurautaa. Markkinoilla on peltejä eri kokoisia ja näköisiä, myös isoja ja ohuita, joita ei tartte kauhiasti paiskoa että ne heräisivät. Saundista ei tartte kärsiä tippaakaan, jos vaan löytyy visalla katetta. Hyvät on ah ihanan kalliita.
 
Vaan kylläpä ollaan saatu hyvienkin peltien kanssa lopputulosta miellyttävämmäksi cympadien kanssa. Suosittelen kokeilemaan, jos mekkala on yhtään minkäänlainen ongelma, oli peltinä mitä tahansa.
 
Palaan viel tuohon äskeiseen, jos olet yksin reenikämpällä kitaran kans, jolloin äänenpaine on 100% omien näppien kontrollissa, niin käytätkö tulppia? Voidaksesi vetää 25dB kovempaa?
 
Joskus kyllä joo, jos haluan luukuttaa. Marshallin putkivahvarissa nyt sattuu soundi muuttumaan melko rajusti masterin ollessa klo 9 kohdalla, tai täysillä. :) Sama pätee rumpuihin: tietyllä voimakkuudella lyödessä lähtee tietynlaisia soundeja ja täysillä lyömällä lähtee täysillä lyödyn soundi. Mistä kukin pitää jne.

rintapek: Mut minust se on se viimeinen vaihtoehto, eikä ensimmäinen.
 
Mun mielestä noi ei edes ole koskaan olleet vaihtoehtoja. Ei se oo mikään monivalintatilanne. Soitetaan niin hiljaa, kuin pystytään ja hyvältä tuntuu, sekä suojataan tarvittaessa kuuloa suojaimilla. Ne voi tehdä molemmat yhdellä kertaa, vaikka soittaisi 75dB RMS hissijatsia rytmimunat perkussion roolissa.

Antti1:
 
putkivahvarissa nyt sattuu soundi muuttumaan melko rajusti masterin ollessa klo 9 kohdalla, tai täysillä. :) ...tietyllä voimakkuudella lyödessä lähtee tietynlaisia soundeja ja täysillä lyömällä lähtee täysillä lyödyn soundi. Mistä kukin pitää jne.
 
Saundi on ihan varmasti erilainen. Etenkin kuulosuojaimien läpi.
 
Soitetaan niin hiljaa, kuin pystytään ja hyvältä tuntuu, sekä suojataan tarvittaessa kuuloa suojaimilla..
 
Ihan ja just samaa mieltä.

rintapek: Saundi on ihan varmasti erilainen. Etenkin kuulosuojaimien läpi.
 
Kyllä mä tota oon täysillä luukuttanut suojaimittakin, mutta se ei ole enää kauhean miellyttävää. Päätteen käytöksen muuttuminen lujaa soittaessa ei ole kuitenkaan mikään psykoakustinen vitsi ja sen vaikutus soundiin on helppo todeta vaikka äänittämällä, jos ei suoraan korviinsa osaa luottaa. Toisaalta eipä tää nyt suoranaisesti tähän keskusteluun liitykään, vaikka osaltaan saattaa joillain laitteilla vaikuttaa kitaristien luukuttamishimoihin. Mä ratkaisin ton ongelman käyttämällä erillisiä polkimia ja hakemalla niistä normimenoon kompromissisoundeja, kokonaisuus on kuitenkin yksittäistä osaa tärkeämpi. Studiohommat sit napit kaakossa ilman kompromisseja.
 
E: Täytyy kyllä sen verran vielä lisätä, että kaikki kitarakamat ei ikävä kyllä toimi mastervolan ja soundin suhteen yhtä hyvin. Itse olen ämpyillyt tätä tässä huuli pyöreänä, kun vaihdoin romut about markkinoiden kalleimmasta päästä edulliseen perushintaluokkaan. :)

En tahdo suinkaan martyyriksi alkaa mutta,
 
paljon puhutaan juuri siitä rumpalin tuottamasta äänestä, ja miten saisi tätä mekkalaa pienemmäksi. Hankitaan niitä ohuempi symbaaleja ja toiset jopa ohut runkoisenpia rumpuja tämän vuoksi ja rahaa tosiaan palaa. Itse kuulun juurikin tähän porukkaan joka ei yksin soittaessaan kuulonsuojausta käytä, mutta kun muu porukka alkaa soittamaan on kuuloa jollain tavalla varjeltava ja varmasti soittovola kasvaa.
 
Tästä syystä olen aina vain vahvasti sitä mieltä että rumpalilla toimii mitä parhaiten kuulonsuojauksena ja kuunteluna IEM loistavasti.
 
Kun kerran rumpalit pystyvät vaikuttamaan äänenvoimakkuuteen soitin valinnoillaan, niin voitteko kertoa miksi sama asia ei onnistu esimerkiksi kitaristeilta? Putkipelit eivät kuulemma anna sitä THE soundia muutakun luukuttamalla. Tarvitaanko siihen Tosiaan se 100w. Omalla logiikallani pienempi tehoista vahvistinta pystyy luukkuttamaan hyvällä soundilla peittämättä kaikkea alleen...

Krisse82: Kun kerran rumpalit pystyvät vaikuttamaan äänenvoimakkuuteen soitin valinnoillaan, niin voitteko kertoa miksi sama asia ei onnistu esimerkiksi kitaristeilta? Putkipelit eivät kuulemma anna sitä THE soundia muutakun luukuttamalla. Tarvitaanko siihen Tosiaan se 100w. Omalla logiikallani pienempi tehoista vahvistinta pystyy luukkuttamaan hyvällä soundilla peittämättä kaikkea alleen...
 
Homma ei ole noin yksinkertainen. Pitkä vai lyhyt luento? Mä aloitan sekalaisella. Kaikki kitaravahvarit ei soundaa paremmalta luukuttamalla, kaikki kitaravahvarit ei soundaa hyvältä hiljaisella --> ensimmäinen valinnan paikka. Kaikki kitaravahvarit eivät anna edes siedettävää surinaa hiljaisella (esim. osa wanhoista Marshalleista). Kaikista vahvareista ei saa kaikkia soundeja ja valinnanvaran loputtomuus on aika näennäistä --> valinnan paikka jälleen. Joillain tulee rahatilanne myös vastaan --> pakko tyytyä kompromissiin. Watit taas eivät kerro juuri mitään äänenpaineesta, tai siitä milloin vahvistin "aukeaa". Ero 25W ja 100W laitteilla (jos ne on ylipäätään edes mitattu vertailukelpoisesti) on äänenpaineessa 6dB. Watit eivät myöskään ole pelkästään lisämöykän vuoksi, vaan teknisten erojen takia soundi on erilainen ja isommalla headroomilla puhtaat pysyvät puhtaampina lujaakin soittaessa. Se voi olla jo ihan todellinen ongelma pienitehoisilla vahvareilla. Äänenpaineita ihmetellessä myös ja etenkin elementtien herkkyys on todella huomionarvoinen asia. Luukuttamisessa on myös sellainen puoli, joka liittyy kaiuttimiin; tietyn möykän määrän ylittyessä kaapin elementit alkavat tekemään huomattavasti enempi liikettä, joka vaikuttaa kompressioon yms. suuresti ja hyvänkin mastervolan sisältävän vahvarin kanssa tämä vähintään on se ns. sweetspot, jota usein tavoitellaan.
 
Mun soittohommissa se on 99% ajasta niin päin, että mun on tarvinnut sovittaa kitaran möykkää aina tarvittavasta määrästä ylöspäin rumpalin kilpapaukuttamisen selättämiseksi. En kylläkään miellä itseäni siihen jengiin, joka soittaa ns. vitun lujaa. Soitamme aina reilulla möykällä ja rokki-/hevimenossa tulpat päässä, muttei yhtään tarpeen vaatimaa enempää. Tarpeen määrää aina rumpali mun tapauksessani, ei kitaristit, ei synistit, ei basistit, eivätkä yleensä varsinkaan laulajat.

No ei tämä edellinen itselleni välttämättä uutta ollut, kunhan tahdoin rumpaleiden puolta pitää!
 
Paikasta riippuen käytän itse eri settiä, symbaaleja ja kapuloita juurikin sen volumen takia. Tästä seuraa monesti se, etten kuule esim. haikkaa lainkaan kitara ja basso mölyn läpi. Ei siinä paljon muu auta kuin soittaa joko kuulematta tai lyödä lujempaa.
 
Harvassa taitaa olla kitaristit ja basistit jotka vetää kokonaan eri setillä, missä soundi on hyvä pienemmillä voimakkuuksilla, pienissä paikoissa. Ja ennekuin joku keroo, tiedän toki heitäkin olevan.

Krisse82: Harvassa taitaa olla kitaristit ja basistit jotka vetää kokonaan eri setillä, missä soundi on hyvä pienemmillä voimakkuuksilla, pienissä paikoissa. Ja ennekuin joku keroo, tiedän toki heitäkin olevan.
 
Näissä vempaimissa tahtoo mennä vähän eri tavalla. Enempi vaihdellaan sen halutun soundimaailman mukaan. Mulla ainakin on ollut monta erilaista settiä yhtäaikaakin, joita olen käyttänyt. Poppihommiin pieni combo riittää, metalliin isompi stäkki ja satunnaisissa rokkihommissa jotain helposti roudautuvaa. Jännää sinänsä, että isoimmasta ja tehokkaimmasta möröstä on silti lähtenyt hiljaisimmallakin parhaat soundit tähän asti. Hintaluokkakin sit tosin oli jo vähän "jotain muuta"...
 
E: Mut turhaahan tässä on silleen mitään puolia pitää, ei se johda mihinkään. Kyllä mä tiedän ongelmatapauksia kitaristien puolelta yhtä paljon, kuin rumpaleistakin. Itse olen "valistunut yksilö", tai vaihtoehtoisesti hirveä volanatsi. Inisen kyllä aina enempi vähempi kovaan ääneen, jos joku möykkää pitää yli tarpeen, tai kolistaa jatkuvasti ylimääräistä. Jonkunhan se mulkku on oltava, että bändikaverit tajuaa ruveta tarkkailemaan omaa toimintamalliaan.

En soita koskaan ilman suojaimia. Bänditreeneissä rummut tuppaa jäämään jalkoihin. En soita hiljaa. Kitaristit väittävät soittavansa hiljaa.

Tuli muuten noista intin aiheuttamista kuulovammoista mieleen, että maksetaanko näistä kuulovaurioista korvauksia? Vai sanovatko kapiaiset vaan että hv, vittuakos siinä ämmä nariset?

varo: Tuli muuten noista intin aiheuttamista kuulovammoista mieleen, että maksetaanko näistä kuulovaurioista korvauksia? Vai sanovatko kapiaiset vaan että hv, vittuakos siinä ämmä nariset?
 
Kapiaiset ei taida tuosta päättää. Tosin voisin kuvitella että jos vammaa ei ole diagnosoitu heti on aika vaikeaa jälkeenpäin todistaa missä, miten ja koska se syntyi.

Kailis: Kapiaiset ei taida tuosta päättää. Tosin voisin kuvitella että jos vammaa ei ole diagnosoitu heti on aika vaikeaa jälkeenpäin todistaa missä, miten ja koska se syntyi.
 
Emmä ainakaan mitään saanut, vaikka saman tien diagnosoitiin. Mitä nyt happihoidot ja vastaavat tuli kokeiltua. En voi sanoa, että armeijassa kauhean hyvin alle parikymppistä kuulovammasta paranevaa (ja kuitenkin pienessä shokissa olevaa) varusmiestä ohjattaisiin korvausten hakemiseen. Jälkeenpäin ajateltuna tuossa olisi ollut aika mehukas oikeusjutun paikka, mutta vittuako sitä enää kuuden vuoden jälkeen voi tehdä? Kun ei osaa skidimpänä pitää puoliaan, niin sitten kärsii vanhempana. Kymppitonni käteen olisi ollut ihan kiva bonus, vaikkei kuulon osittaista menetystä mikään korvaakaan. En olisi niinkään katkera, jos vika olisi ollut oma tai vaikka musiikillisesta typeryydestä johtuva, mutta kun ei. Ugh.

ite loukkaannuin intissä ja sainkin siihen ihan asian mukaisen hoidon. joku vakuutus/takuu on intin jälkeen vielä voimassa noin vuoden. Eli jos mun ns hoidettu vamma olisi oikutellut intin jälkeen ja vaatinut uuden leikkauksen olisi armeija sen kustantanut. No se oikuttel koko ajan mutta parin eri lääkärin ristiriitaiset kommentit aiheutti sen että mitään ei tehdä kun ei ollut selvyyttä vaatiiko se leikkausta vai ei.
 
Kuulovammoja meillä syntyi, ja hoidot siihen asiallisia ja jotain korvauksiakin jokunen sai. toki aika pieniä koska se laskettiin väliaikaiseksi haitaksi, paranemis ennuste oli olemassa.
 
Itellä oli inttiin mennessä kuulo alentunu testeissa. kun pääsin intistä pois kuulo oli parantunut ja olin kasvanut pari snettiä pituutta. On se armeija kumma paikka. Ite uskon kuuloni heikentyneen, koska alikessuna joutu johtamaan aika paljon ommuntoja jne taistelu juttuja, ja meni aina vituiksi jos piti kunnon kuulosuojaimia. jos halusi päästä helpommalla juoksemisella ja vähemmällä paskalla oli melkein pakko pitää edes toista korvaa ilman suojaimia että kuuli mitä tapahtuu ympärillä.
 
nykyään en käy välttämättä keikoillakaan ilman kuulosuojaimia. Hommasin sellaiset korviin valetut -15db suojaimet. ja ne on aikavan hemmetin hyvät. kiitos finfonicille. Pakko sen verran vielä kehua, että omasta mielestäni treeneissäkin kuulee paremmin muiden soiton niiden kanssa.

Ja minähän itseasiassa en soita mitään vaan laulan...Liian kovaa itse soittamisesta on siis turha syyttää.
 
Itse en laulajana ainakaan voinut sietää kuusitulppia, en ainakaan sen jälkeen kun hankin korviinvaletut Elacinit, joissa on 25:n desibelin vaimennus. Ero oli ainakin minulle valtava. Kuusitulpilla en ikinä kuullut lauluani tarpeeksi ja silloinen hevimössö, jota soitin, meni pakostakin epäselväksi saundipuuroksi. Nyt Elacineilla on todella paljon helpompi laulaa ja soitella, kun ainakin illuusio siitä, että nyt kuulostaa luonnolliselta, on aika vahva. Kannattaa ainakin minusta. Ainoa vaan, että niitä saapi varoa, sillä kyrsii, jos ne hukkaa.

Niin no oikeastaan normi tulpat mitä vaahtomössöä ovatkaan, ovat mukavammat kuin kuusi tulpat, jos ne vaan osaa laittaa oikein...

Korvat on jokaisella omansa ja paineen kesto ominaisuus myös. Jollain vinkuu herkemmin ja toisella ei tunnu missään. Tunnenpa yhden kaverin joka oli pändinsä ainoa tulppia käyttävä soittaja mutta sai silti niin pahan tinnituksen että joutui lopettamaan soittohommat kokonaan. Mutta se olikin basisti...