Studiotyöskentely ›

htm: Heh, hyvin sanottu. Mä olenkin tämmöinen kompleksinen persoona... ;)
Toi transient designer vaan kuullostaa sen verran tekniseltä, etten osaa verrata sitä peruskompuraan.
Metodologiasta sen verran, että mielummin käytän ns perusplugareita "vanhan liiton" tyyliin eli eq ja kompura. Kaiutkin otan mielummin mikittämällä meidän treeniksen käytävän (toimii muuten) ja reamppaan sitä kautta esim just virvelin.
 
Ja juu, soundista sitä loppujen lopuksi tingitään, koska eihän se kohderyhmä niitä nyansseja kuitenkaan huomaa.
 
Joo, kyllähän mä vastauksen tähän kysymykseen tiesin jo etukäteen: kokeile, kuuntele, siirrä, kokeile ja patista soittajaa... Kunhan olis vaan enemmän aikaa käytettävissä.
OT:
No juu. Sori, jos oli vähän hyökkäävä asenne. Ite vaan pidän "vanhan liiton" paikalleen jähmettyneisyyttä ja päähänpinttymiä luovuutta hidastavina asioina; eivätkä vanhimman liiton heebot kyllä mitään uutta luokaan.. Ja niiden kuuntelijakunta ei tosiaan nyansseja huomaa: Neki samaistuu musassa just siihen, ku kaikki levyt on samaa huttua.
 
Mutta ite asia:
Asia kannattanee purkaa pienemmiksi osiksi ajatuksissa. Mitä eri mikit kuulee, mitä tahtoo mikkiin tallentuvan, mistä se toivottu mökä koostuu, mitä siitä nykysellään puuttuu jne. Järkeilyllä nuo asiat ratkeaa monesti ihan miettimällä, eikä aina tarvi mennä yritys-erehdys tyylillä. Tarkat, erottelevat korvatkaan ei ole pahitteeksi.
Mutta jos ihan avaimet käteen periaatteella pitää toimia, nii koita mikittää yläkalvo mahollisimman loivassa kulmassa lyöntikalvoon nähen. Kohti kapulan lyöntikohtaa. Alakalvon mikki jyrkemmin siten, että se on 90 asteen kulmassa ylämikkiin nähden. Jeesaa vaihehässäköissä.
Seuraavaks selvittäsin, että kuinka hyvää virppasoundia saa OH-raidoilta. Yksikseen tai niitä tuplaamalla. ja sieltä virppaa eristämällä.
Sitte virpparaitaan testaisin sen transientti-plugarin. Sillä saa joskus miellyttäviä ihmeitä aikaan. Laita ko. plugari tuplattuun raitaan. Laita sen peesiin joku särö. Useasti joku rumempia harmonioita säröttävä toimii itelle ainaki paremmin. Ja ku noista elementeistä saatu virppasoundi on hyvä, niin sitä ilmeisesti pitää sitte reampata siellä käytävässä. Kaiutettavaksi signaaliksi vois kokeilla semmosta hommaa, että ei "lähetä" koko signaalia reamppiin, vaan pitkähköllä atakilla ja järjelliseksi koetulla releasella, siten että sinne menee vaan sitä komeinta sointia, eikä transienntejä, eikä loppupörinöitä. Lisäys: ku kaiutettava signaali on "puhdas", niin se auttaa pitämään kokonaissoundiaki yhtenevänä ja soivana.

Paljon hyviä vinkkejä on jo tullutkin. Kun kerran toivottua soundia halutaan tavoitella mahdollisimman vähällä prosessoinnilla ja ilman sampleja, nousee soittajan ja soittimen osuus hyvästä soundista erittäin suureksi. Kuten joku jo sanoikin, ns. rimshot (kapulan varsi osuu rummun vanteeseen yhtäaikaa kärjen osuessa kalvoon) antaa ihan toisenlaisen atakin kuin kärjellä kalvoon lyönti.
 
Mietin tota luomu- vs. prosessoitu soundi -kysymystä tässä samalla, ja sanoisin, että mitä luomummin halutaan hommat tehdä, sitä enemmän vaaditaan soittajalta. Hienoa luomurumpusoundiahan saa purkkiin jopa oikein sijoitetulla stereoparilla, jos soittaja, rummut ja huone toimii yhteen täydellisesti. Eli tallennettava soundi on suoraan sitä, mitä levyllä halutaan kuulla. Vois varmaan sanoa, että jo rumpujen lähimikittäminenkin alkaa olla aika kaukana luomuajatuksesta, kun ei kukaan kuitenkaan oikeasti koskaan kuuntele yhtäkään rumpua korva(t) kolmen sentin päässä kalvosta.
 
Miksauksellisia kikkoja tossa lueteltiin jo aika paljon. Veikkaan, että rinnakkaiskompressoinnilla pääsee aika lähelle sitä mitä tässä on haettu(?). Vaiheiden osalta kannattaa myös tarkastella onko esim. OH:t ja virveli millaisessa suhteessa toisiinsa. Jos ihan sitä transienttia sinne haluaa enemmän, voi myös kikkailla vaikka niin, että tuplaa raidan ja leikkaa tosi tiukalla ja lyhyellä look-ahead gatella sieltä esiin pelkästään lyönnin atakin. Ja miksaa sitä sitten varsinaiseen soundiin hyvää makua käyttäen.

Kyllä musta transient designer on se juttu jos haluaa napakkuutta. (Mitä sillä sitten tarkoitetaankin.) Rinnakkaiskompuroinnilla sointia ja geittauksella selkeyttä. Plus tietysti normaalit ekutukset. Näin siis itse teen yksinkertaistettuna. Käytännössä usein myös sekalaisia kikkailuja tilanteen mukaan. Sampleihin en mielelläni koske.
 
Kaikki riippuu niin kaikesta. Musatyyli ratkaisee paljon, eikä noi mainitut sovi tietenkään mihinkään luomumeininkiin. Kandee ajatella melkein niin, että kaikki on nykyään mahdollista, eikä pidä pelätä hullujakaan kokeiluja. Ei ole väärin tehdä sellaisia juttuja mitä kokeneemmat ei harrasta. Lopputulos ratkaisee.

Ei ole väärin tehdä sellaisia juttuja mitä kokeneemmat ei harrasta. Lopputulos ratkaisee.
 
En todellakaan ole mikään studio(kaan)heebo, mutta tää on mun mielestä kaiken a&o. Ketäänhän ei oikeasti kiinnosta miten se snaresoundi on tehty kunhan se kuullostaa hyvältä. Ja vielä kun muistaa sen, että hyvä(kään) snaresoundi ei pelasta huonoa biisiä.
 
Että semmottii ja tämmötti

Mikäpä siinä, tosin kysyjä kaiketi kysyi tässä juuri sitä, että mitä ne kokeneemmat harrastaa... kun ei omat ideat piisanneet.

Vaikka Transient Designer herättäisi nimellään ennakkoluuloja niin suosittelen silti lataamaan vaikka ihan testimielessä ton SPL:n Attacker-plugarin 14 päivän demon ilmaiseksi ja kokeilemaan. Attacer sisältää siis TD:n attack-osion ja uskoisin että se tekee justkin sitä mitä aloittaja kaipaa.
 
http://www.spl.info/index.php?id=460&L=1

ile.pop: En todellakaan ole mikään studio(kaan)heebo, mutta tää on mun mielestä kaiken a&o. Ketäänhän ei oikeasti kiinnosta miten se snaresoundi on tehty kunhan se kuullostaa hyvältä. Ja vielä kun muistaa sen, että hyvä(kään) snaresoundi ei pelasta huonoa biisiä.
 
Että semmottii ja tämmötti
 
Tämä on kyllä totta, ja eihän se kuulija sit'ä tiedäkään. Tosin kun omaksi huvikseen noin niinkun pääasiallisesti hommailee, niin sillon näillä on merkitystä. Ja biisit on ihan rautaa!
 
OT:
No juu. Sori, jos oli vähän hyökkäävä asenne. Ite vaan pidän "vanhan liiton" paikalleen jähmettyneisyyttä ja päähänpinttymiä luovuutta hidastavina asioina; eivätkä vanhimman liiton heebot kyllä mitään uutta luokaan.. Ja niiden kuuntelijakunta ei tosiaan nyansseja huomaa: Neki samaistuu musassa just siihen, ku kaikki levyt on samaa huttua.
 
Vanhan liiton meiningillä ei oikeastaan ole mitään tekemistä "näin on ennenkin tehty" -asenteen kanssa. Nykyään vaan alkaa olla jo kotikäyttäjälläkin rajattomat mahdollisuudet luoda millaista kamaa vaan. Tästä vaan usein seuraa se, että lopputulos on vimpan päälle ylituotettua huttua ja kaikkea on liikaa. Inhimiillisysy puuttuu. Silloin on hyvä vetää rajoja, miten asiat tehdään, ja katsoa, miten pitkälle näillä vehkeillä pääsee. Juuri tämä mun mielestä ruokkii luovuutta, kun mahdollisuudet ei olekaan rajattomat.
 
Kandee ajatella melkein niin, että kaikki on nykyään mahdollista, eikä pidä pelätä hullujakaan kokeiluja. Niinpä. Eiks oo aika hullua jättää jotain työkaluja käyttämättä...?
 
Mun mielestä musiikissa saa ja pitää olla epätäydellissyyttä ja virheitä. Ne tekee siitä jotenkin inhimillisempää. Tämä ei toki tarkoita, että yritetään vähemmän tai että tehdään huonommin.
 
Mutta tää on vaan se mitä mä haluan tehdä. Ja tässähän ei oltu mitään täydellisyyttä hakemassa, vaan hiukan lisää napakkuutta.
 
Ja kiitos vinkeistä - ruokalistalla siis: rinnakkaiskompurointi, transient designer ja ylämikin asemointia.

htm: Ja kiitos vinkeistä - ruokalistalla siis: rinnakkaiskompurointi, transient designer ja ylämikin asemointia.
 
Ooksä nyt tyytyväinen siihen "napakkuuteen" livenä, ennen ku ääni kulkee mikkien ja kovaäänisten kautta? Että on hyvin viritetty, soundaa siltä miltä pitääkin? Mielenkiinnosta kyselen, kun jätit sen mainitsematta tos. Metodien suhteen diggaan sun asenteesta, ainakin suurelta osin.

Pitkavirta: Ooksä nyt tyytyväinen siihen "napakkuuteen" livenä, ennen ku ääni kulkee mikkien ja kovaäänisten kautta? Että on hyvin viritetty, soundaa siltä miltä pitääkin? Mielenkiinnosta kyselen, kun jätit sen mainitsematta tos. Metodien suhteen diggaan sun asenteesta, ainakin suurelta osin.
 
No sanotaanko, että livesoundi on aika hyvä, ja välittyy overheadien kautta aika hyvin sellaisenaan. Siis noin niinku periaatteessa tuo Glyn Johns/Recorderman -tekniikka toimii noilla mun halpis isokalvosilla, tolla setillä ja tuossa tilassa ihan hyvin. Lähimikistä haen lisänapakkuutta, pauketta ja atakkia, jolla saa sen virpan sieltä setin keskeltä esille ts. sitä lähimikitettyä soundia.

htm: No sanotaanko, että livesoundi on aika hyvä, ja välittyy overheadien kautta aika hyvin sellaisenaan. Siis noin niinku periaatteessa tuo Glyn Johns/Recorderman -tekniikka toimii noilla mun halpis isokalvosilla, tolla setillä ja tuossa tilassa ihan hyvin. Lähimikistä haen lisänapakkuutta, pauketta ja atakkia, jolla saa sen virpan sieltä setin keskeltä esille ts. sitä lähimikitettyä soundia.
 
Yks hyvä kikka löysään snareen on ajaa snare todella rajun geitin läpi (0,1ms attack ja 50ms release) ja siitä johonkin maukkaaseen kompuraan, missä suht hidas attack. Ideana on se, että geitillä haet vain iskun atakin ja kompuralla säädät sellasen "pesäpallomailalla sianruhoon isku"-soundin.

Ai niin tällanenkin transienttiplugari löytyy ihan ilmaiseksi:
http://www.dontcrack.com/freeware/d … .php/id/4537/software/Bitter-Sweet/
 
Ei mun mielestä oo ihan niin hyvä kuin TD mut onpahan ilmainen :D

Yleensä homma toimii 90% tapauksissa ihan vain virittämällä snare kunnolla ja laittamalla yläkalvoon demppirengas, toisesta rumpukalvosta leikattu noin tuuman levyinen rengas joka tulee yläkalvon päälle irralleen, heti vanteen sisäpuolelle. Eipä jää humajamaan.
 
Gatea kannattaa ruuvata sen verran että saa ylä- ja alakalvojen iskut tarkalleen samanmittaisiksi.

kivi: Gatea kannattaa ruuvata sen verran että saa ylä- ja alakalvojen iskut tarkalleen samanmittaisiksi.
 
Musta tää on makuasia ja riippuu ihan siitä mitä haetaan.

Timo JM: Musta tää on makuasia ja riippuu ihan siitä mitä haetaan.
 
Joo, mutta tässähän haettiin napakkuutta. Että sikäli. Totta kai virvelin jälkisoinnilla on paikkansa, mutta jos haluaa pidempää iskua napakkuudesta kärsimättä, se voi olla vaikkapa yksi slapback-delay ja sitten gatella kiinni.

htm: No sanotaanko, että livesoundi on aika hyvä, ja välittyy overheadien kautta aika hyvin sellaisenaan. Siis noin niinku periaatteessa tuo Glyn Johns/Recorderman -tekniikka toimii noilla mun halpis isokalvosilla, tolla setillä ja tuossa tilassa ihan hyvin. Lähimikistä haen lisänapakkuutta, pauketta ja atakkia, jolla saa sen virpan sieltä setin keskeltä esille ts. sitä lähimikitettyä soundia.
 
Geittaa siitä lähimikin atakista todella lyhyt ja kompressoi vielä vähän lyttyyn.

Exhausted: Geittaa siitä lähimikin atakista todella lyhyt ja kompressoi vielä vähän lyttyyn.
 
Tällasta mä tuosaa omassa mielessäni pyörittelin. Suositelkaas mulle ilmasta gate-plugaria. Nyt on käytössä reaperin oma gate, ja se ei jotenkin miellytä.

htm: Tällasta mä tuosaa omassa mielessäni pyörittelin. Suositelkaas mulle ilmasta gate-plugaria. Nyt on käytössä reaperin oma gate, ja se ei jotenkin miellytä.
 
http://www.remixsoft.com/download/floorfish.html
 
Tätä olen itse käyttänyt
 
Muista kanssa, että virvelikanava soolotettuna saa kuulostaa vaikka aika luonnottomaltakin, kunhan koko setin ja koko muun miksauksen kanssa se toimii

Muista kanssa, että virvelikanava soolotettuna saa kuulostaa vaikka aika luonnottomaltakin, kunhan koko setin ja koko muun miksauksen kanssa se toimii
 
Amen. Esim. tän viimesimmän virveliraita on tosi lyhyt kökönkuuloinen pök, jonka EQ:tin rankasti, runttasin parilla peräkkäisellä kompuralla ja lopuksi saturaatioplugaria (kaikki muuten reaperin omia plugeja, reafir, reacomp ja saturation). Se tukee vaan overeiden ja huonemikin luonnollista virppasoundia ja hain EQ:lla semmoset raot millä virveli tunkee läpi bändin soitosta. Tärkeintä on tuota säätäessä antaa kaikkien raitojen soida, koska virveli on basarin kanssa niin tärkeä osa rokkimusan rullaavuutta, että niiden vaan on tultava aina läpi miksauksesta. Jos virveli jää alle niin sitten on kaivettava tilaa muiden soittimien osalta sille. Ei tarvitse välttämättä olla kuin kapea kaista kitaran tai basson osalta ja virveli alkaa leikata läpi.
 
Yks kanssa mitä käytän tässäkin on että ajan koko rumpusetin sendistä yhteen ryhmään jossa kompuralla laitan setin niiamaan virvelin ja basarin iskuihin (tarvittaessa siis basarin ja virvelin send-tasoja kovemmalle), ja sitten sekoitan sekaan niin että heti kun pumppaamisen alkaa huomata, menen pikkuisen takaisinpäin.
 
Oleellista napakkuudessa on myös se että soitan virveliä napakasti. Sillä on tosi iso merkitys hivelläänkö sitä rumpua miten sattuu. vai lyödäänkö oikein sopivalla voimakkuudella. Voin pistää virveliraidan pelkältäänkin jos joku haluaa kuulla, mutta tässä esimerkki:
 
http://niq.kapsi.fi/corrosenimeton.mp3

Einherjar: Ei sen käyttöliittymä ole todellakaan vaikea: http://bit.ly/9ed1YJ
Eikös se periaatteessa ole kompura-gate, jossa on vaan tehtaan sedän valmiit säädöt parin napin käyttöliittymällä.

 
Paitsi et ei se tietääkseni kompura ole vaan enempikin envelope follower. Mutta kompuran tavoin sillä saa perkussiota muokattua ja käyttöliittymä on melkein helpompi. En silti sitä ensimmäisenä lähtisi hankkimaan jos virvelisoundi ei ole tarpeeksi napakka... ;)