| Aihe: Alttotorvi | 1 |
|---|
|
Olen aloittamassa alttotorven soittoa ja kaipaisin asiasta tietäviltä neuvoja sormituksiin? Puhallustekniikka on hallussa mutta somituksista ei ole mitään tietoa. Kaikki muutkin neuvot ovat toki tervetulleita (: | |
Kkarita: Olen aloittamassa alttotorven soittoa ja kaipaisin asiasta tietäviltä neuvoja sormituksiin?
Itse soittelen pääasiallisesti trumpettia, myös flyygelitorvea. Alttokin löytyy...
Altolle kirjoitetaan diskanttiavaimelle in Es, eli samalla tavalla kuin alttosaksofonille. Alttofonin nuoteista soittelen tuolla torvella silloin tällöin play-a-longeja.
Alton sävelsarja menee (vähäistä poikkeusta lukuunottamatta, siitä myöhemmin) kuten trumpetilla, kirjoitettuna pienen oktaavin fis -> kolmannen oktaavin c. Ja torvi soi suuren sekstin alempaa. Alttotorven kirjoitettu c-duuriasteikko on siis soiva es-duuriasteikko ja esim. e-duuriasteikko soi g-duurina.
Ja vähäinen poikkeus on kirjoitettu pienen oktaavin c (soiva suuren oktaavin es), josta kolmiventtiilisellä torvella pääsee kirjoitettuun suuren oktaavin fis:aan. Väliin jää siis pieni cis -> pieni f joita ei saa soimaan kolmiventtiilisellä torvella (onko edes olemassa neliventtiilistä alttoa, baritoneja on?) Flyygelitorven äänissä (in bb) on sama systeemi. Joskus olen jossain valokuvassa nähnyt neliventtiilisen flyygelitorven, myynnissä en kyllä missään...
Altto on mukava soitella ja naaman kestävyys paranee itsellä trumpettiin verrattuna huimaavasti. Soittokuntaperinteessä altto on toiminut komppisoittimena, jolle on kirjoitettu hyvinkin vaatimatonta stemmaa takapotkujen ja "rummun korvikkeen" muodossa. Mutta miksi niin enää tarvitsisi olla, soitin toimii solistisesti siinä missä baritonikin, saati sitten matalien vaskien soittamassa uniksessa pasuunoiden kanssa sektion ylimpänä äänenä.
Ja ne sormitukset, esim. englanninkielisestä wikipediasta löytyy trumpetin sormitukset. Samoja soveltamaan. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
