| Aihe: Kitaran relikointi - Telecaster | 1 |
|---|
 tracyjacks
22.08.2010 13:54:33 (muokattu 22.08.2010 13:56:36) | |
|
En ihan heti haulla löytänyt relikointi-vinkkejä bodyn suhteen. Metalliosien jne relikointi on tuttua puuhaa, ja siitä löytyikin haulla parikin ketjua.
Onko ihmisillä tietoa siitä, että millaiset lakkaukset nykyajan Fendereissä on? Mulla on tuollainen '62 Telecaster Custom, made in Japan ja siitä pitäis saada tehtyä vähän relikoituneemman näköinen. :)
Nyt olisi kuitenkin hakusessa vähän erilaisempi ulkonäkö, eli ihan auton perässä vetäminen kylille ja takaisin ei nyt ole vaihtoehtona. Lakkauksesta kysyn sen takia, että toimiiko esim se että pistää pakastimeen ja sen jälkeen ulos lämpimään (tai jopa saunaan)? Maalipinnan ulkonäkö saisi olla vähän samantyylistä mitä The Clashin Mick Jonesin Les Paul - http://cachepe.samedaymusic.com/med … f09f9f905ac84dcc125ac83148459c5.jpg
Kaikki vinkit relikoinnin suhteen tervetulleita.
Son, your ego is writing checks your body can't cash! |
 Jymi
22.08.2010 13:59:49 | |
|
Minä pistäisin ensin saunaan ja sitten pakastimeen. Kokemukseni mukaan lakkapinnan nopea jäähtyminen siten, että lakkapinta on kylmempi kuin kitara sisältä aiheuttaa halkeilun. Miten olisi saunaan ja sitten hiilihappojäätä päälle ? Saisi vielä kylmemmän aikaiseksi kuin pakastimessa. |
tracyjacks
22.08.2010 14:08:09 (muokattu 22.08.2010 14:09:27) | |
|
Jymi: Minä pistäisin ensin saunaan ja sitten pakastimeen.
Mun mielestä/kuulemani mukaan juuri toisinpäin. Puu laajenee nopeammin mitä lakkapinta pysyy mukana -> lakan halkeilu.
Edit. Tietty voi koittaa kumminkin päin, tulee ainakin erilainen!
Son, your ego is writing checks your body can't cash! |
 okabass
22.08.2010 15:47:09 (muokattu 23.08.2010 05:20:40) | |
|
Lienee sama kummin päin sen tekee: äkillinen lämpötilan vaihtuminen on se juttu.
Hiustenkuivaajaa voi käyttää lämmitykseen (ei ole välttämätön). Paukkupullo-kylmäspraytä (Freezer) saa esim. elektroniikkaliikkeistä. Sillä sopivasti suihkuttelee pintaa.
Pitämällä kannelta kovassa pakkasessa ulkona n. 1/2- 1 tuntia, ja tuomalla patterin viereen toimii myös. Tuon voi toistaa halutun lopputuloksen saamiseksi. Lakan tyyppi vaikuttaa myös lopputulokseen.
In porto perse vitulus est. Käännös: "Satamassa on vasikka". |
 Knoppix
22.08.2010 17:23:50 (muokattu 22.08.2010 17:24:04) | |
|
Suosittelen viemään pakastimeen ensin. Saunasta jos pakastimeen viet kitaran niin pakastin ei oikeen tykkää hyvää.
Johannes |
Jymi
23.08.2010 10:02:58 | |
|
tracyjacks: Mun mielestä/kuulemani mukaan juuri toisinpäin. Puu laajenee nopeammin mitä lakkapinta pysyy mukana -> lakan halkeilu.
Kyllä se lakka tässä tapauksessa laajenee nopeammin. Se on kuitenkin pinnassa ja lämpenee ensimmäisenä. No niin kuin joku mainitsi, niin taitaa se lämpötilan nopea muutos olla kuitenkin se tärkein juttu. |
|
Eikös mattoveitsellä saa mainiosti jäljitellyksi lakan halkeilua. Stewmacin ohje oli: telkku päälle tai levy soimaan ja relasti viiltelemään.
"Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle"
- Laura Latvala |
|
Jaappanin fenderissä on polyuretaanilakka, joten se ei helposti halkeile kauniin ohueksi mosaiikkimaiseksi, kuten nitroselluloosalakka tekee. Ainakin kylmäsuihkeen kanssa tulee herkästi aika rumaa jälkeä, eli pitkiä ja näyttäviä halkeamia (vähän niinkuin halkeama peilissä). Äkillinen voimakas lämpötilanvaihtelu, joka kohdistuu koko runkoon (eikä paikallisesti tiettyyn kohtaan, kuten kylmäsuihke) on varmaankin se tavallisin kikka. Body pakkaseen ja nopeasti lämpimään.
En sitten malttanut olla sanomatta. |
|
Rämppy: Äkillinen voimakas lämpötilanvaihtelu, joka kohdistuu koko runkoon (eikä paikallisesti tiettyyn kohtaan, kuten kylmäsuihke) on varmaankin se tavallisin kikka. Body pakkaseen ja nopeasti lämpimään.
Tätä pitääpi tänään koittaa kun on saunapäivä. Saas nähdä mitä tulee.
Son, your ego is writing checks your body can't cash! |
okabass
23.08.2010 21:32:17 (muokattu 23.08.2010 21:35:17) | |
|
Rämppy: Äkillinen voimakas lämpötilanvaihtelu, joka kohdistuu koko runkoon (eikä paikallisesti tiettyyn kohtaan, kuten kylmäsuihke) on varmaankin se tavallisin kikka.
Kylmäsuihke toimii kyllä, kun annostelee sopivasti (etäisyys, aika). Ei tietenkään kannata sumuttaa läheltä ja täysillä puolta pulloa yhteen kohtaan. Sillähän muistaaksen saa maksimissaan n. -55 asteen kylmyyden; pienempikin pakkanen riittää. Tekniikan kyllä oppii, kun malttaa pikku hiljaa sumutella. Kuten sanottu, lakan tyyppi vaikuttaa myös. Ainakin sellu ja akryyli (paukkupullo automaali) halkeilevat suht uskottavasti.
In porto perse vitulus est. Käännös: "Satamassa on vasikka". |
|
Mulla on oma nitrolakkainen strato halkeillut tollain ihan perus kuuman keikan jälkeen kun on roudattu kylmään autoon kovilla pakkasilla. Tää on kai se rehellisin tapa :)
Everyone is a per-son |
|
Spray ei toiminut ainakaan tuossa '62 Tele Customin lakassa. Ei näköjään näiden uudempien kitaroiden lakka meinaa oikein mitää tuollaisesta kylmäspraystä. Pitää tänään laittaa pakkaseen kunnolla.
Son, your ego is writing checks your body can't cash! |
|
tracyjacks: Spray ei toiminut ainakaan tuossa '62 Tele Customin lakassa. Ei näköjään näiden uudempien kitaroiden lakka meinaa oikein mitää tuollaisesta kylmäspraystä. Pitää tänään laittaa pakkaseen kunnolla.
Joo, PU-lakka on vähän nihkeetä relicoitumaan hienosti.
Everyone is a per-son |
|
Imper: Joo, PU-lakka on vähän nihkeetä relicoitumaan hienosti.
Ei ilmeisesti. Tunti pakastimessa ja sen jälkeen hiuskuivaajalla lämmittäminenkään ei tehnyt lakalle mitään. Pitänee näköjään antaa relikoitua aidosti sitten!
Son, your ego is writing checks your body can't cash! |
|
tracyjacks: Ei ilmeisesti. Tunti pakastimessa ja sen jälkeen hiuskuivaajalla lämmittäminenkään ei tehnyt lakalle mitään. Pitänee näköjään antaa relikoitua aidosti sitten!
Kokeile nyt sitä viltelyä, jos on kiirus. Ohje on nitrolakalle, mutta luulisi toimivan:
http://www.stewmac.com/tradesecrets/ts0102_relicfinish.hzml
(Kelaa kohtaan "Now for the fun part: faking vintage!")
"Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle"
- Laura Latvala |
|
tracyjacks: Ei ilmeisesti. Tunti pakastimessa ja sen jälkeen hiuskuivaajalla lämmittäminenkään ei tehnyt lakalle mitään. Pitänee näköjään antaa relikoitua aidosti sitten!
Mitenkähän kauan saa soittaa annen kuin alkaa lakat kulua puhki?
Aika kovaa kamaa nää polyuretaani lakat, taitaa nää puhki soitetut olla jollain pehmeämmällä lakattu. |
|
rontoo: Mitenkähän kauan saa soittaa annen kuin alkaa lakat kulua puhki?
Aika kovaa kamaa nää polyuretaani lakat, taitaa nää puhki soitetut olla jollain pehmeämmällä lakattu.
Mulla on yksi vuonna 1971 rakennettu Mustang (Competition red: kullanväristä alla, punaista keskellä ja kirkasta päällä). PU-lakkaa (vai onko polyesteriä?).
Ei siihen sellaisia nitrolle tyypillisiä halkeamia ole tullut, mutta valoa vasten katsottuna näyttää siltä, että siihen punaiseen kerrokseen on tullut pitkiä, suoria viillonomaisia hiushalkeamia. Lakkapinta on kuitenkin ehjä.
Oikeaa relikoitumista näyttää tapahtuneen lähinnä lohkeamien ja lommojen muodossa, lisäksi tyypillisistä hankauskohdista kullanvärinen pohjamaali on tullut hienosti näkyviin.
Sitten on naarmuja, himmentymistä, metalli- ja muoviosien tummumista, ruuvien katoamista.
"Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle"
- Laura Latvala |
|
Yhden sunburst bodyn fiksasin kerran niin että paikkailin vain vähän kun oli vaan pikku kolhuja enimmäkseen mustassa osuudessa ja vetelin spaypullolla uusia lakkakerroksia vanhan päälle. Entinen lakka oli hyvin kiinni eikä halkeilusta ollut havaintoa joten tein vaan rasvanpoiston ensiksi ja sitten hioin himmeäksi ja uutta lakkaa päälle. Jossain sain silloin laitatettua Diccoa spraypurkkiin. Nyt jotain 20 vuoden jälkeen bodyssä on melko vintagen omaisesti halkeamaa lakkauksessa. Kaula on vedetty samalla tavaralla samaan aikaan Warmothin pohjille eikä siinä ole lakkauksessa mitään halkeamaa, jälki on kuin Fenderin tehtaan miesten tekemä, tai melkein... ainakin omasta mielestä se on meikäläisen tekemäksi onnistunut
Tuli vaan mieleen että jotain huhua ja puhetta on ollut että selluloosalakka mitä maalikaupassa myydään on kuulemma nykyään huonompaa kuin ennen ja halkeilee varsinkin jos poikkeilee oikeaoppisista menetelmistä
Toinen neljäkymmentä vuotta ylittänyt keppi oli aika relikoituneen näköinen kun katselin sillä silmällä. Oli säilytyksessä liian pitkään monet vuodet ilman koteloakin niin että kesäaurinko on päässyt kellastamaan. Eli aika äkkiä nuo relikoituu ihan luonnon menetelmällä. Kun olisi joku tuttu solariumin pitäjä niin sillä voisi tietty hoitaa tätä relikointiasiaa. Ruskeaa kenkälankkia on myös kehuttu. Taisin yhtä tarvikekaulaa kerran tällaisella hieman kokeilla ja onhan tuo jotenkin päivettyneen oloinen vai johtuuko muusta |
|
Kumiankka: Tuli vaan mieleen että jotain huhua ja puhetta on ollut että selluloosalakka mitä maalikaupassa myydään on kuulemma nykyään huonompaa kuin ennen ja halkeilee varsinkin jos poikkeilee oikeaoppisista menetelmistä
Tästä olen jutellut mm. Ruokankaan ja Lottosen kanssa. Nykyisissä nitroselluloosalakoissa oleva pehmennin on kuulemma eri tavaraa kuin 60-luvun nitrolakoissa. Nykylakkojen pehmentimet ovat huonoja haihtumaan, joten uusien lakkapintojen tuntuma saattaa olla varsin pitkään nihkeän tuntuinen. Tästä on ollut välillä juttua esim. uusien nitrolakattujen Gibsonien ja Fenderien kohdalla. Nykyiset nitrolakat eivät "painu puuhun" samalla tavalla kuin enenvanhaan.
En sitten malttanut olla sanomatta. |
 ubik
24.09.2010 13:49:56 (muokattu 24.09.2010 14:01:37) | |
|
Mikähän siinä muuten on että semmone käytetyn näköne soitin on joteki paremman näköne ku kiiltävän uusi? itekki penskana ekan basson kans tuli todettua et eti se näköjää soittamalla kulu, piti sit kaivella hiomapaperia sun muuta ja eipä siit kyl yhtään hienompi tullu.
Pu lakka ei kyl kulu oikeestaan millään muulla ku mekaanisella tai kemiallisella maalin poistolla.
englanniksi http://www.relicdeluxe.com/body_guitar_lacquer_finish.asp
tai http://www.stevesguitarsite.com/RELIC%20PART%201.html
ja jos on intoa niin kirjastoista löytyy varmaa jotaki vanhentamis oppaita, kalusteille noin yleensä mut periaatteet on samat. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
