 Old Guitar05.08.2010 12:50:54 | |
|---|---|
Zeeboo toi esiin seikkoja, jotka puoltavat nuotinnoksen käyttöä kitaramusiikissa. Ammattisoittajille ja harrastajillekin on ehdottoman välttämätöntä opetella nuotit ja sen vuoksi nuotinnos on oikea tapa esittää kitaramusiikkia, mutta itse pidän hyvänä lisänä, jos nuotinnoksen lisäksi käytetään tabulatuuria, varsinkin jos kyse on erikoisvireisistä kappaleista. Loppupäätelmäksi jäänee se, että klassisen musiikin parissa vieroksutaan tabulatuurien käyttöä, jopa erikoisvireisissäkin kappaleissa. Luulisi tabulatuurien lisäävän jopa nuotinnosten myyntiä, joten sen käyttämättämyys herättää ihmetystä, eikä sitä voi selittää edes paperinsäästämiskuluilla. | |
 Zeeboo05.08.2010 13:13:25 (muokattu 05.08.2010 13:15:16) | |
Old Guitar: Zeeboo toi esiin seikkoja, jotka puoltavat nuotinnoksen käyttöä kitaramusiikissa. Ammattisoittajille ja harrastajillekin on ehdottoman välttämätöntä opetella nuotit ja sen vuoksi nuotinnos on oikea tapa esittää kitaramusiikkia, mutta itse pidän hyvänä lisänä, jos nuotinnoksen lisäksi käytetään tabulatuuria, varsinkin jos kyse on erikoisvireisistä kappaleista. Loppupäätelmäksi jäänee se, että klassisen musiikin parissa vieroksutaan tabulatuurien käyttöä, jopa erikoisvireisissäkin kappaleissa. Luulisi tabulatuurien lisäävän jopa nuotinnosten myyntiä, joten sen käyttämättämyys herättää ihmetystä, eikä sitä voi selittää edes paperinsäästämiskuluilla. Tarkennetaan vielä, että minulla ei ole mitään erilaisia merkintätapoja vastaan. Jokainen harjoittelee kappaleet itselleen sopivimmasta formaatista. Jokunen linkki, josta löytyy tabeja klasareihin: http://www.classicalguitartabs.org/ http://www.classtab.org/ tämä on hyvä: http://dirk.meineke.free.fr/ tämä tosin tarvitsee avukseen TEFview-ohjelman, jonka saa täältä: http://www.tabledit.com/ TEFview:llä voi valita tabit, nuotit tai molemmat. Ohjelma myös soittaa kappaleen, ja tempoa voi hidastaa jne. Ilmainenkin vielä. Suosittelen lämpimästi White men can't Monk | |
 varakeef05.08.2010 16:40:57 | |
Zeeboo: tämä on hyvä: http://dirk.meineke.free.fr/ tämä tosin tarvitsee avukseen TEFview-ohjelman Dänks, hyvä vihje. Näyttävät löytyvät laput myös pdf-tiedostoina, jossa on sekä nuotti että tabulatuuri. Ettei siis ohjelmia tarvitse latailla. "Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle"
- Laura Latvala | |
 samueld05.08.2010 19:39:54 | |
Old Guitar: Zeeboo toi esiin seikkoja, jotka puoltavat nuotinnoksen käyttöä kitaramusiikissa. Ammattisoittajille ja harrastajillekin on ehdottoman välttämätöntä opetella nuotit ja sen vuoksi nuotinnos on oikea tapa esittää kitaramusiikkia, mutta itse pidän hyvänä lisänä, jos nuotinnoksen lisäksi käytetään tabulatuuria, varsinkin jos kyse on erikoisvireisistä kappaleista. Tabulatuurit on hyvä tapa kuvata yksi tapa soittaa teos kitaralla. Standardinotaatio taas on tällä hetkellä aika lyömätön tapa kuvata musiikkia. Mutta toistelen tässä vaan Zeeboon sanoja. Loppupäätelmäksi jäänee se, että klassisen musiikin parissa vieroksutaan tabulatuurien käyttöä, jopa erikoisvireisissäkin kappaleissa. Luulisi tabulatuurien lisäävän jopa nuotinnosten myyntiä, joten sen käyttämättämyys herättää ihmetystä, eikä sitä voi selittää edes paperinsäästämiskuluilla. Ei tuo mielestäni mikään uusi idea ole. Amazon antaa jo listaa niinkin omaperäisillä hakusanoilla kuin "classical guitar tablature". Varmasti kiva tapa monelle kitaristille päästä alkuun klassisen kirjallisuuden parissa. Aloitin itsekin erään edellämainitun linkin tabeilla. En tiedä oletko Old Guitar nähnyt miltä nuotti näyttää kun se on ammattilaisen telineessä harjoitteluvaiheessa? Siitä nimittäin on yliviivattu painettuja sormituksia ja lisäilty omia. Piirrelty legatokaaria, dynamiikkamerkintöjä ja vaikka mitä. Siihen mielestäni standardinotaatio antaa parhaan lähtötilanteen. Sitten kun soitetaan kamarimusaa tulee tabulatuuri-idea tiensä päähän koska jos soittokaverina onkin esmes huilisti, niin sehän ei tajua niistä kitaratabulatuureista paljoakaan. Ja edelleen minusta nuottirivi ja tabulatuuririvi päällekkäin on asian kirjoittamista kahteen kertaan. Edellä mainitun cis-vireisen erikoistapauksen kautta ei mielestäni kannata lähteä hahmottamaan asiantilaa, koska siihen pitää tapaus- ja soittajakohtaisesti miettiä joku tapa. Tavallisimmat erikoisvireet lienee ns. Drop-D ja jotkin G- tai H-kielen ränäämiset (Kielitoimiston suositus), mutta niitäkin vielä kuvaa stankkunotaatio hyvin. Klassisen musiikin ulkopuolella kun nuottien lukeminen ei ole oletettavasti kaikkien hallussa, tabulatuurit tuo kyllä paljon asioita ihmisten ulottuville. Esim. flamencot jotka pääasiallisesti soittavat kuulon mukaan, suosivat tabeja niiden helppouden vuoksi. I'd sell my sister to whorehouse rather than play a Korean guitar. | |
 KenParker05.08.2010 21:50:08 | |
Tää on jälleen yksi kirjoitus off-topicia, mutta mun mielestä tabulatuurit on amatöörejä ja nuotit ammattilaisia varten. Tabulatuurit kertovat sormitukset, mutta nuotit musiikin. Vaikka olen paljon aikoinani soittanutkin tabulatuureista, olen aina tarvinnut nuottirivin siihen rinnalle nähdäkseni aika-arvot, harmoniat yms. Periaatteessa pelkkä nuotinnos riittäisi, mutta laiskuuttani olen hyödyntänyt myös tabulatuureja, amatööri kun olen. Ei muuten varmaan kovin moni ammattilaiskitaristi soita tabulatuureista, konserteissa tai studiossa... | |
| Old Guitar 06.08.2010 01:29:41 | |
Kuitenkin kommention ikäänkuin itsekseni pohdiskellen tarvitaanko nuotteja ollenkaan kitaramusiikin kirjoittamiseen? Sainkin siinä vaiheessa ketjua hyviä kommentteja nuotinnosten tarpeellisuudesta, mutta olen jo kommentoinut ymmärtäväni nämä aspektit nuotinnosten tarpeellisuudesta, eikä niitä tarvitse enää toistella. Ymmärrän toki, että nuotinnos on kitaramusiikissa paras tapa esittää miten kappale soitetaan, mutta toistan, että tabulatuuri olisi helppo liittää nuotinnokseen mukaan. Tuskin se ammattilaisiakaan haittaisi. Tätähän minä olen yrittänyt perätä alunperinkin. Henkilökohtaisesti minulle riittää nuotinnoskin, mutta oikeastaan minulle riittäisi pelkkä tabulatuurikin, koska soitan niitä itsekseni ja tabulatuureihin saa kaiken saman informaation kuin nuotteihinkin, enemmänkin, sillä valmiit sormitusehdotukset näkee suoraan tabulatuurilta. Monet säveltjäjäthän laittavat nuotteihinkin omat sormitusehdotuksensa. Jos haluaa tabulatuurit nuotintaa, muita soittajia varten, niin se on aivan yhtä helppo tehdä kuin nuotinnos muuttaa tabulatuureiksi. Toistetaan siis vielä kerran: kitaramusiikki on hyvä nuotintaa ja lisätä siihen tabulatuurit, jotta ne jotka eivät vuosikausia ole teoriaa opiskelleet voisivat myös näitä hienoja kappaleita soitella. Tällaistä kehitystä jarruttavat jäykät klassiset perinteet. Yksi niistä on tämä tabulatuurien käytön välttäminen. Se on kai jonkinlainen ylikorostunut arvonanto- ja kunniakysymys klassisen musiikin jäärille. Esille tuomani hieno Koymbaba- sävellys oli selkeä esimerkki kyseisen kustantajan ja säveltäjänkin? periaatteista. Mitään haittaa, paperinkulutuksen lisäksi, ei tabulatuureista koituisi, vaan se lisäisi myyntiä sekä mikä tärkeintä toisi klassista kitaramusiikkia tunnetuksi yhä laajemmille piireille ja lähemmäksi kansaa. | |
 Les Fender06.08.2010 01:39:35 | |
Larrivee vs. Gibson, Martin Mikäs voitti? Ollaan jo valovuosien päässä otsikosta... "Living is easy with eyes closed!" | |
| Zeeboo 06.08.2010 07:55:34 (muokattu 06.08.2010 09:43:41) | |
Les Fender: Mikäs voitti?... Nuotit, pienellä sekunnilla :) White men can't Monk | |
| KenParker 07.08.2010 16:39:56 | |
http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=439608 Näemmä Larrivee tippui kelkasta. Varo ettet jää kaipaamaan.. =) Pienikoppaisiin blueskitaroihin varmaan Gibson on oiva peli. | |
| DrmBug 15.08.2010 10:33:11 | |
Haluatko kertoa miksi päätit kitarasta kuitenkin luopua? Olisin mieluusti sen ostanut, mutta joku ehti ensin. | |
| Old Guitar 15.08.2010 21:20:48 (muokattu 15.08.2010 22:10:01) | |
DrmBug: Haluatko kertoa miksi päätit kitarasta kuitenkin luopua? Olisin mieluusti sen ostanut, mutta joku ehti ensin. Se ei sittenkään kaikilta osin ollut 100% sopiva minulle. On paljon pieniä yksityiskohtia, jotka tulevat ilmi vasta kun kitaralla on soitellut muutaman viikon. Lähinnä soittoteknisiä juttuja, esim. jollain määrätyllä tekniikalla kitara ei toimikaan sataprosenttisesti. Tällöin alkaa ensimmäinen siemen itää kitaran vaihdosta. Ei kai täydellistä kitaraa tule välttämättä vastaan koko elinaikana, sen vuoksi kitaran etsintä tuntuu ainakin omalla kohdallani olevan ikuisuuspuuhaa, paitsi että klassinen kitara on löytynyt, enkä enää etsi nylonkielistä kitaraa. Uusi teräskielinen onkin jo tullut hankittua ja tällä hetkellä tuumaan, että siinä on kitara loppuelämäkseni. Kehun sitä sitten myöhemmin. :) | |
| samueld 15.08.2010 22:29:06 | |
Old Guitar:Ei kai täydellistä kitaraa tule välttämättä vastaan koko elinaikana, sen vuoksi kitaran etsintä tuntuu ainakin omalla kohdallani olevan ikuisuuspuuhaa, paitsi että klassinen kitara on löytynyt, enkä enää etsi nylonkielistä kitaraa. Mikä on lopullinen naikkari? Ei musta edes sillä ajatuksella kannata kauppaan lähteä että tämä on tässä. Kitarat tykkää kun niitä vaihdetaan. David Russellin ajatus aiheesta: http://www.davidrussellguitar.com/tip-data/tip-summer-2006.htm I'd sell my sister to whorehouse rather than play a Korean guitar. | |
| Zeeboo 15.08.2010 22:31:31 | |
samueld:...Kitarat tykkää kun niitä vaihdetaan... Rakkaus on ikuista, kohteet tosin vaihtelevat. Pätee myös soittimiin ;) White men can't Monk | |
| Silver Mica 16.08.2010 09:36:59 | |
Old Guitar: Se ei sittenkään kaikilta osin ollut 100% sopiva minulle. On paljon pieniä yksityiskohtia, jotka tulevat ilmi vasta kun kitaralla on soitellut muutaman viikon. Lähinnä soittoteknisiä juttuja, esim. jollain määrätyllä tekniikalla kitara ei toimikaan sataprosenttisesti. Tällöin alkaa ensimmäinen siemen itää kitaran vaihdosta. Ei kai täydellistä kitaraa tule välttämättä vastaan koko elinaikana, sen vuoksi kitaran etsintä tuntuu ainakin omalla kohdallani olevan ikuisuuspuuhaa, paitsi että klassinen kitara on löytynyt, enkä enää etsi nylonkielistä kitaraa. Uusi teräskielinen onkin jo tullut hankittua ja tällä hetkellä tuumaan, että siinä on kitara loppuelämäkseni. Kehun sitä sitten myöhemmin. :) Tämä on nimenomaan paras tekosyy ostaa kitaroita nurkat täyteen ;-) | |
| Old Guitar 16.08.2010 11:01:19 | |
samueld: Mikä on lopullinen naikkari? Ei musta edes sillä ajatuksella kannata kauppaan lähteä että tämä on tässä. Kitarat tykkää kun niitä vaihdetaan. David Russellin ajatus aiheesta: http://www.davidrussellguitar.com/tip-data/tip-summer-2006.htm Lopullinen klassinen kitara on Jose Ramirez 125 Anos. Ulkonäöltään ja soinniltaan eniten viihdyttänyt nylonkielinen, jonka olen tavannut. N. 1500 e uutena. Itse sain kitara b-stockina Thomannilta hieman halvemmalla (lievä kosmeettinen vaurio kitaran pohjassa). Kun se oikea löytyy, niin siitä ei hevin luovu ja uskon kitarankin silloin siitä nauttivan. Nykymaailmassa kitara on harvinaisen kestävä tuote, joka usein kestää jopa isältä pojalle, kun taas useimmat nykytavarat kestävät korkeintaan pari kolme vuotta. Aamulehdessä oli hyvä kirjoitus aiheesta (harvinaista kyllä) ja mukaillen sitä samaa mieltä ollen: tavaroilla on sielu, joka kehittyy sen pitkäaikaisesta suhteesta käyttäjäänsä. Näin se on varsinkin kitaroiden suhteen. Nyt tuntuu siltä, että teäskielinenkin on löytynyt, sillä niin hyvältä uusi soittimeni näyttää ja kuulostaa. Laadultaan, ulkonäöltään ja soinniltaan se oli kokeilemiin Gibsoneihin nähden aivan ylivoimaisesti parempi. Se oli niitä kitaroita, jotka käteen saatuaan tiesi, että se oli saatava. Vaikka Santa Cruz D-12 oli hieman kalliimpi kuin em. Gibsonit, niin hinta-laatu-suhde oli enemmän kuin kohdallaan jos verrataan kitaroiden laatua. Santa Cruz D-12:ssa käytetyt puut, kansi kuusta, pohja ja sivut mahonkia olivat parasta laatua joita olen tavannut, ulkonäöltään ja viimeistelyltään silmiä hivelevän kaunista puuta. Slotted head lapa ja kaikkine yksityiskohtineen ja koristeluineen kitara on kitaranrakennuksen täydellinen taidonnäyte, taideteos: http://www.santacruzguitar.com/inst … readnought/d12_model/d12_model.html Kitaran sointi on rikas ja monisyinen, etten sanoisi maaginen, varsainkin plektran kanssa soitettaessa hämmentävän hyvä, mutta soi se hyvin näppäilessäkin, mutta plektralla soitettaessa kitaran sointi avautuu enemmän. Voisiko kitara sitten ikääntyessään avata ääntänsä enemmän myös näppäiltäessä, kosketuksen ollessa keveämpi kuin plektralla. Luulisi, että juuri sen kitara iän myötä avautuessaan tekee. Kitara sopii erinomaisesti myös laulujen säestykseen. Mahonkibody ilmeisesti sopii ääneni väriin ja tasoon. Kitara on ilmeisesti suunniteltukin bluegrass tyyliseen plektrasoitantoon ja mielessäni alan jo kuvitella kuinkahan hyvä Santa Cruzin oikein näppäilysoitantoon suunniteltu malli olla? :) Täytyy nyt kuulostella ja katsella, kuten sanottua, niin tällä hetkellä koen kitaran olevan hyvä kombinaatio yleiskitarakseni, jolla hoituu näppäily sekä plektrasoitto. Kun vielä otan huomioon sen, että valtaosan näppäilykappaleista kuitenkin soitan nylonkielisellä, niin Santa Cruz D-12 vaikuttaa lupaavalta kumppanilta yhteiselle taipaleelle eloni ehtooseen. | |
| Old Guitar 16.08.2010 12:13:56 | |
Nappasin tossa äsken surullisen oloisen 12-kieliseni Yamaha FG-512 käteeni ja rämpäytin plektralla eemollin ja perään geeduurin, sitten muutamia yksittäisiä sävelsarjoja sointujen väleihin, jatkoksi ja sisään. Kitara näytti soinnillaan voimakkaan halunsa jäädä taloon, ikään kuin moitteeksi siitä, että olin pistänyt sen myyntiin. Mielipiteen ilmaus kitaran taholta oli niin voimakas, että riensin Torille poistamaan ilmoituksen ja nyt tässä ihmettlen väliaikaista typeryyttäni. Kuuman ja kostean kesän aikana 12-kielinen oli hieman nahkea soittaa, mutta nyt kun on helletön päivä, niin kitarakin alkoi taas elää tuskastuttavan kuuman kesän jälkeen, niin kuin kai itsekin, toivotaan ainakin...:) Olin myydä 12-kielisen, jonka veroista tänä päivänä on vaikea löytää, vaikka löisi tonnin pari hintaa lisää. Jos oletetaan, että Santa Cruz jää taloon, niin enää hankintalistalle jää must-osastolle puuresonaattori tai pikkukoppainen blueskitara, jolla hoituu slidekin. Kokeilin muuten ostoksilla ollessani myös Gibson Blues King Modern Classic kitaraa ja se soi kokelimistani Gibsoneista parhaiten. Mutta noiden hankinta jäänee tulevaisuuden haateeksi rahoitusvaikeuksien vuoksi, ellen sitten löydä mesenaattia tuekseni. :) Em. soittimilla pystyisi jo värittämään erityylisten kappaleiden sielunmaiseman melko hyvin. Ai, niin yks. must- soitin jäi vielä mainitsematta, nimittäin akustinen baritoni-kitara. On kokemusta yhdestä: Tacoma Thunderhawk, jossa oli kyllä mahtava sointi. Baritonikitaran jylhän majesteettinen sointi sopii hyvin mm. erikoisvireiseen hitaampitempoiseen musiikkiin. Mitäs vielä? Mandoliini jo on. Landola, jota en ole vielä edes kokeillut. Muita mielenkiintoisia kielisoittimia ovat esim. japanilaiset koto ja shamishen, tietenkin banjo sekä tietenkin Irish Bouzouki! Kielisoitinten keräily olisi mukavaa puuhaa, mutta melko kallis harrastus. | |
 Topi Nambur16.08.2010 14:02:49 | |
Old Guitar: Mitäs vielä? Mandoliini jo on. Landola, jota en ole vielä edes kokeillut. Muita mielenkiintoisia kielisoittimia ovat esim. japanilaiset koto ja shamishen, tietenkin banjo sekä tietenkin Irish Bouzouki! Kielisoitinten keräily olisi mukavaa puuhaa, mutta melko kallis harrastus. Tenorikitaraa ei pidä unohtaa. Mutta Landola-mandoliini kuulosta oudolta, etenkin kun sitä ei ole edes kokeiltu. Ei kannata ostaa soitinta sitä ensin kokeilematta! Tosin Landolan mandoliini ei voi paljoa maksaa, joten ei se vastaavasti järin laadukaskaan ole. Eastmanin hyvinvoivat kiinalaistyöläiset tekevät hintaan nähden yllättävän laadukkaita mandoliineja. Kannattaa kokeilla. Irlantilaisen bouzoukin sijasta suosittelen oktaavimandoliinia, joka on überkirahvikaulaista bouzoukia monipuolisempi peli. Tästä voisi jatkaa Muut soittimet -osastolla. Musik ist tönend bewegte Form, das auf fruchtbaren Boden fällt. Was? Quatsch! Nur wo Füchse und Hasen gute Nacht sagen. | |
| samueld 16.08.2010 14:46:07 | |
Törkeän hieno toi Santa Cruz. Noi taitaa kuitenkin vielä olla sarjatyönä tehtyjä keppejä? I'd sell my sister to whorehouse rather than play a Korean guitar. | |
| BigAgib 16.08.2010 20:38:28 | |
Itselläni on tällä hetkellä Martin D-15 Kokomahonkinen akustinen k&k mikeillä! Pidän siitä erittäin paljon- KAverilla on Larrivee muistaakseni mahonkisivut ja pohja ja olisiko kuusi kansi- On myös erittäin hienosoundinen kitara Verrattuna tuohon Martiniin se on kirkkaampi tottakai johtuen puista ja Larrivee on ehkä "sofistikoituneempi" soundiltaan! Itse pidän Martinin tummasta soundista- Mutta sehän on makukysymys! Bändin basistilta löytyy Tanglewood merkkinen akkari, joka sekin on erittäin hyvä kitara! Kaikki ovat hintaluokassaa 1000 eur kieppeillä... Ok Larrivee saattaa olla lähempänä 1500e tällä hetkellä! Hanki juuri itselleni Yamaha FG-512 markII (jostain 80-luvun alkupuoliskolta) Tämäkin osoittautui erinomaiseksi ostokseksi vaikka siinä onkin laminaatti kansi! Asennutin siihen k&k mikit ja pelittää keikalla erittäin komeasti! Kitaroita on siis tullut soitettua ja kokeiltua aika monenlaista... Tosin ei Tayloria : ( Tällä Martinilla ja JAmmulla pärjään mainiosti tulevat trubiskeikat! | |
| Old Guitar 16.08.2010 23:06:47 | |
samueld: Törkeän hieno toi Santa Cruz. Noi taitaa kuitenkin vielä olla sarjatyönä tehtyjä keppejä? Youtubessa voi katsella Santa Cruzin pajaa ja kitaran tekoa siellä. Katselin sitä puolella silmällä ja sain sen käsityksen, että eri vaiheet tekevät kuka ne parhaiten hallitsee. Hyvä metodi sekin ellei paras, sillä aikaa myöten tekijät pystyvät tekemään vaiheensa nopeammin ja paremmin. Kai siellä voidaan vaiheita vaihtaakin tai välillä tehdä koko kitara yhden miehen voimin. En ole kyllä yhtään varma käsitinkö oikein, täytyy katsoa tarkemmin. Omassa kitarassani, lukee Richard Hoover, joka on yksi Santa Cruzin perustajista. En tiedä tarkoittaako 'Richard Hoover' lapussa kitaran tekijää tai sitten onko se siinä omistajan ominaisuudessa? Ehkä onnistuin saamaan itsensä Richard Hooverin tekemän kitaran! :) Oli miten hyvänsä tehty, niin veit sanat suustani | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)