Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Joo ja ei mutta luultavasti joo, kyllä sävellaji vaikuttaa monellakin tavalla soittamiseen, mutta vaikutukset riippuvat teoksesta ja instrumentista ja tulkitsijasta.
 
Jos sävellajin mukainen melodia soitetaan ensin vaikkapa A-duurisävellajissa ja sitten Fis-duurisävellajissa, niin tokihan se soitetaan eri tavalla. Fis-duurissa melodian kaikki nuotit voi soittaa pienen terssin verran alempaa kuin A-duurissa. Pianistin pitää hakata eri koskettimia.
 
Toisenlainen skenaario: Kaksisormioisen cembalon soittaja valmistautuu esittämään musiikkikappaleen, joka menee välillä A-duurissa ja välillä Fis-duurissa. Hän virittää vaikkapa alemman sormion kielistöt A-duuriin ja ylemmän Fis-duuriin. A-duurissa menevät osat hän soittaa alemmalla sormiolla ja Fis-duurissa menevät ylemmällä sormiolla. Cembaloa ei yleensä viritetä tasavireiseksi, mikä tarkoittaa, että Fis-duurisormion h-sävel voi soida tarkoituksella eri taajuudella kuin A-duurisormion h-sävel samasta oktaavialasta.
 
Tasavireisellä pianolla tietyn niminen sävel soi aina samalta korkeudelta, merkitystä sävellajista riippumatta. Itse asiassa pianolla kaikki keskenään enharmoniset sävelet soivat samalta korkeudelta. Näin ei oikein voi sanoa lauluäänestä tai vaikkapa viulusta, koska melodian suunta vaikkapa johtosävelten kohdalla vaikuttaa laulajan tai viulistin tavoittelemaan taajuuteen.
 
Tai ehkä tarkoititkin vain sitä, että kun sävellajina on Fis-duuri, niin viivaston etumerkinnässä on esimerkiksi a:n kohdalla ylennysmerkki, mikä tarkoittaa, että a:n sijaan soitetaan joka tahdissa toistaiseksi ais. a ja ais ovat eri pianokoskettimia. Jos ais on kuitenkin keskellä tahtia palautusmerkillä palautettu a:ksi, niin vastaus on "ei": tasavireisellä pianolla a soitetaan oleellisesti samalla tavalla riippumatta viivaston alkuun piirretystä sävellajin mukaisesta etumerkinnästä.