| Aihe: Rummut ja bänditreenit | 1 |
|---|
|
Ensiksi sanon, että olen kitaristi enkä rumpali.
Varsinkin sen jälkeen, kun olen ollut bänditreeneillä jossa on ollut sähkörummut käytössä, niin on rumpujen aiheuttama melutaso mietityttänyt.
Ensinnäkin, jos soitetaan heviä ja rumpali lyö kovaa, niin pitää olla niin hirveät wattimäärät muissa vehkeissä, kun taas sähkörummuilla pärjää vaikka 5w vahvistimella. Olisi paljon halvempaa hankkia kaikki PA-/vahvistinkamat, jos niiden ei pitäisi olla niin kovatehoiset.
Sitten varsinkin pienessä huoneessa (eli perus bändikämpässä) peltien kova hakkaaminen säröttää diskantteja (tai siis kuulostaa niinkuin ne säröytyisi) muhjuksi niin että varsinkin synasta tai laulusta ei saa mitään selvää.
Myöskin vähän ärsyttää se, että mikä tahansa kelpaisi treenipaikaksi, jos niitä meluisia akustisia rumpuja ei olisi, kun sähkörummuilla ja muilla vahvistimilla voi soittaa jopa puhetasolla jos on ihan pakko. Treenikämppiä kun ei muuten niin helpolla löydy ja muita tiloja olisi tyhjänä ja vaikka jopa ilmaiseksi.
Kysymykset ovat sitten seuraavat:
1. Onko hyvän rumpalin pakko lyöda rumpuja täysillä, jos soitetaan esimerkiksi heviä?
2. Voiko niitä peltien aiheuttamaa "säröä" vähentää jotenkin esimerkiksi treenikämpän akustoinnilla?
3. Voiko akustisia rumpuja muuten jotenkin vaimentaa? | |
Nytpä törkkäsit lusikkas sellaiseen soppaan, että... :)
Music_Fighter: 1. Onko hyvän rumpalin pakko lyöda rumpuja täysillä, jos soitetaan esimerkiksi heviä?
Jos haettu soundi tulee tietyllä voimakkuudella, niin sille ei mitään voi. Monesti näin on pönttöjen osalta, mutta peltien hakkaaminen menee helposti överiksi ja setin balanssi on sitä kautta aivan mäessä. Pellin lähtiessä soimaan sitä ei tarvitse moukaroida, joka rumpaleilta usein unohtuu. Myös voi ostaa vähän herkemmin syttyviä lautasia, jos haluaa panostaa kamoihinsa. Rahalla saa.
2. Voiko niitä peltien aiheuttamaa "säröä" vähentää jotenkin esimerkiksi treenikämpän akustoinnilla?
Syntyykö tää särö laulukamojen vuodon kautta, vai ihan pelkkiä rumpuja kuunnellessa omissa korvissa? Jälkimmäiseen auttaa hiljempaa soittaminen, tai korvatulpat.
3. Voiko akustisia rumpuja muuten jotenkin vaimentaa?
Voi, mutta tuhoamatta soundia se on melkolailla mahdotonta. Cympadit tms. auttavat vähän peltien kanssa, muttei merkittävästi ongelmatapauksissa.
Age quod ages. |  kimurantti1
09.08.2010 18:53:06 (muokattu 09.08.2010 18:55:33) | |
|
Music_Fighter: 1. Onko hyvän rumpalin pakko lyöda rumpuja täysillä, jos soitetaan esimerkiksi heviä?
Riippuu minkälaista soundia halutaan. Jos halutaan soundia joka tulee kun lyödään tosi lujaa, niin silloin on. Jos ei haluta, niin ei ole. Suurin osa rumpaleista lyö lujaa koska ei osaa soittaa hiljempaa. Monet kovemmat rumpalit noissa teknisissä death metal -bändeissä lyö oikeasti aika hiljaa, koska sen musan soittaminen on vaatinut pienen ja vähän energiaa käyttävän tekniikan kehittämisen. Valitettavasti kaikki ei niin ole tehneet, vaan kompensoivat tekniikan puutetta voimalla, jolloin soittovolume väistämättä kasvaa. suurimmassa osassa tapauksista vastaus on, että ei olisi pakko lyödä niin lujaa.
2. Voiko niitä peltien aiheuttamaa "säröä" vähentää jotenkin esimerkiksi treenikämpän akustoinnilla?
3. Voiko akustisia rumpuja muuten jotenkin vaimentaa?
Toki treenikämpän akustiikka vaikuttaa, ihan iänikuinen keino on vuorata lattia paksuilla matoila, seiniä vaahtomuovilla, paksuilla verhoilla ja kankailla ym. Rumpuja voi vaimentaa, ihan lähtien vaikka siitä ettei hankita sitä kaikista isointa basaria. Toinen juttu on, että esimerkiksi pelleille myydään sellaisia kumisia demppareita. Pellit soi lyhymmän aikaa ja niiden soundi vähän kärsii, mutta se mikä peltien soundissa hävitään, voitetaan usein bändin kokonaissoundissa takaisin, kun pellit ei tule yli ihan niin paljon. Ei toki korjaa ongelmaa, jos rumpalilla koko setin balanssi on metsässä.
E: Hidas ja vähemmän ytimekäs.. |  Dropped C
09.08.2010 18:58:44 (muokattu 09.08.2010 18:59:19) | |
|
Nykyheviähän ei ilmeisesti edes välttämättä pysty fyysisesti vetään tajuttoman kovaa kauhian pitkään ja niissä on monasti ainakin keikoilla ja studiossa ihan triggerit käytössä.
Sitten vitnakempaan tai rokimpaan heviin noi triggerit on jo vähän "faux-pas", eli pakko lyyä ainakin jonkin verran kovaa, että tulee se oikea saundi. Toki pelleistä se lähtee hiljempaakin hivellen. | |
Antti1: Nytpä törkkäsit lusikkas sellaiseen soppaan, että... :)
Joo, kyllähän mullekin on tärkeää, että rummut kuulostavat hyviltä, enkä väheksy niiden roolia, mutta kuitenkin jos mahdollisuus löytyy volyymin laskemiseen ja selkeyden nostattamiseen, niin se olisi koko bändille hyvä juttu ja selvittämisen arvoista.
Syntyykö tää särö laulukamojen vuodon kautta, vai ihan pelkkiä rumpuja kuunnellessa omissa korvissa? Jälkimmäiseen auttaa hiljempaa soittaminen, tai korvatulpat.
Korvatulppia käytän, mutta en pysty selittämään sen enempää kuin että varsinkin kun crashia hakkaa vaikka neljäsosia, niin diskantit menevät sellaiseksi sirinäksi josta ei enää erota muuta kuin se sirinä itsessään, en tiedä onko se sitten liian paljon diskantteja pienessä tilassa, vai jokin heijastus seinistä. Voisi ehkä korostua siitä, että on betoniseinät. | |
Täytyy puuttua siihen, kun sä puhuit sähköpannuista ja pienempitehoisista PA-kamoista, niin ne on vähän toisensa kumoavia juttuja. Okei, lähdetään siitä ettei teho ole kaikki kaikessa ja osittain myös huono mittari millekään, mutta sähkörumpujen uskottava toisto vaatii kamoilta paljon. Treeneissä menee hissuttelu toki, mutta livenä voi rokkimeininki saada saavuttamatta alimitoitetuilla halpiskamoilla.
Myös backlinen yleisellä laadulla on väliä, aina ei siitä 5W vahvarista vaan irtoa haettua soundia ja toisaalta isosta myllystä ei välttämättä riittävän hiljaisella vastaavasti --> on tehtävä kompromisseja muuallakin. Kannattaa punnita tarkkaan mielessä mikä on itselleen tärkeää, millaisella kalustolla haluaa toimia ylipäätään ja millaisissa tilanteissa/tiloissa. Mä tykkään ite sähköpannuista, mutta ymmärrän myös akustisen setin puolesta puhumisen. Aina mahdollisimman hiljaisenkaan möykän tavoittelu ei ole se ensisijainen pointti, johon pyritään.
Age quod ages. | |
Antti1: Täytyy puuttua siihen, kun sä puhuit sähköpannuista ja pienempitehoisista PA-kamoista, niin ne on vähän toisensa kumoavia juttuja. Okei, lähdetään siitä ettei teho ole kaikki kaikessa ja osittain myös huono mittari millekään, mutta sähkörumpujen uskottava toisto vaatii kamoilta paljon. Treeneissä menee hissuttelu toki, mutta livenä voi rokkimeininki saada saavuttamatta alimitoitetuilla halpiskamoilla.
Ihan hyvä pointti, selvennän ensin muutaman asian. Eli harjoitustilanteesta oli kyse, esiintymistilanteessa voisi käyttää vaikka paikan PA:ta. Ja minun pointti oli se, että olisi kivempi hankkia hyvät pienitehoiset vahvistimet kuin kovatehoiset halpikset, ja se että harjoitustilanteessa kovasta volyymistä on mielestäni enemmän haittaa kun hyötyä. Ja myös sähkörummut kuulostavat paremmilta hyvälaatuisen kuin huonolaatuisen PA:n kautta, eikä riipu mielestäni siitä että löytyykö 150 vai 500 wattia.
Myös backlinen yleisellä laadulla on väliä, aina ei siitä 5W vahvarista vaan irtoa haettua soundia ja toisaalta isosta myllystä ei välttämättä riittävän hiljaisella vastaavasti --> on tehtävä kompromisseja muuallakin. Kannattaa punnita tarkkaan mielessä mikä on itselleen tärkeää, millaisella kalustolla haluaa toimia ylipäätään ja millaisissa tilanteissa/tiloissa. Mä tykkään ite sähköpannuista, mutta ymmärrän myös akustisen setin puolesta puhumisen. Aina mahdollisimman hiljaisenkaan möykän tavoittelu ei ole se ensisijainen pointti, johon pyritään.
Tottahan toki, kaikkialla pitää tehdä kompromisseja, niin siksi mietin mitä rumpujen laidalla voi tehdä. Otin oikeastaan esiin kaksi eri skenaariota jotka menivät vähän sekaisin, eli A) Akustiset rummut mutta hillitymmät bändikämppään B) Sähkörummut jotta löytyisi enemmän paikkoja missä voisi harjoitella. Valitsisin mielummin A:n kuin B:n, mutta välillä ajatus B:stä kiehtoo kun bändikämpät on ikuinen ongelma. | puusormi
09.08.2010 20:22:16 (muokattu 09.08.2010 20:22:55) | |
|
Voitte kokeilla vaimentaa niitä peltejä leikkaamalla ohuesta vaahtomuovista vaikka teevadin kokoisen kiekon ja laittamalla sen pellin alle telineeseen sen huovan päälle. Jos tuntuu että tilanne paranee niin sitten kannattaa laittaa muutama kymppi jo aiemmin mainittuihin cympadeihin.
edit: siis semmoisesta n. 2cm paksusta vaahtomuovista jota löytää esim jostain pakkauksista tai vastaavista.
Saapiko lähettää terveisiä? | |
Noi cympadit vaikuttavat mielenkiintoisilta, kiitos että toitte ne esiin. | |
Täällä olikin nuo cympadit mainittu jo. Oman bändin kanssa treenattu nyt muutaman kuukauden niitten kanssa ja soundi selkis aivan hemmetisti. Ja pistää vaan ihan reilun kokoset rinkulat joka peltiin ja jos china käytössä niin laitettiin molemmin puolin ne pädit ni sai sitäkin vaimennettua. | |
Menee niin että jossain vaiheessa on ongelmana se, että kitara ja basso ei kuulu, mutta jossain vaiheessa homma menee ihan överiks ja seuraava mikä mikitetään onkin rummut. näin meillä :D | |
Henkka95: Menee niin että jossain vaiheessa on ongelmana se, että kitara ja basso ei kuulu, mutta jossain vaiheessa homma menee ihan överiks ja seuraava mikä mikitetään onkin rummut. näin meillä :D
Jos tollanen tilanne treeneissä tulee ni sitte on joku pahasti pielessä tai rumpalina joku hipsuttelija :-D
Yks mikä helposti voi tulla et basso jää jonnekkin taustalle pahasti. Itellä meinaan kävi näin ni ajettiin sitten vahvarin DI lähdöstä PA:han. Leikattiin suosiolla matalia pois koska niitä ei pikku PA:sta saa kuuluu millään hemmetilläkään ainakaan nätisti, ni nostettiin yläpäästä ni alko kuuluu ja soittokin parantuu ku kuulee mitä soittaa :-D | |
Hahahaha! rumpali hipsuttelija? No ei ihan. Ja basso kuuluu! | |
Rumpuja pitää mikittää? Basso ei kuulu? Mitä ihmettä??
Ensimmäiseksi tulee mieleen, että kitarat ovat liian kovalla. Jos asia on näin, niin pitääkö niiden kitaroiden olla niin kovalla?! Kaikille olisi paljon mukavampaa jos soitettaisiin niin hiljaa kuin mahdollista. Käytännössä siis sellaisella voimakkuudella, että omista ja kaverin kitaroista juuri kuuluisi mikä riffi on menossa rumpujen yli. Ja bassoon voi lisätä keskitaajuuksia volumen sijaan.
Tuossa menee niin helposti yli. Laulajallekin on kivempi jos koko bändi ei jauha kilpaa toistensa kanssa.
astralsleep.net
-Atmospheric ancient doom metal with space elements- | |
Henkka95: Menee niin että jossain vaiheessa on ongelmana se, että kitara ja basso ei kuulu, mutta jossain vaiheessa homma menee ihan överiks ja seuraava mikä mikitetään onkin rummut. näin meillä :D
Tässä taitaa olla se perinteinen middlescoop kitaroissa, ja kumpikin kitaristi laittaa itseään kilpaa kovemmalle. Säätäkää soundit koko bändin mukaan.. Kovin usein yksin hyvältä kuulostava skittasoundi joko hautautuu kaiken alle, tai hautaa kaiken alleen.
Tila muuten vaikuttaa aivan käsittämättömän paljon. Vaikka olisikin äänieristettyä tilaa, niin tyhmä treeniksen kamojen sijoittelu, ja liian pieni tila suhteutettuna kaman määrään tekee itsessään soundin lähes poikkeuksetta paskaksi, kun taas tarpeeksi iso tila fiksulla sijoittelulla, ilman sen kummempia miettimisiä kamojen sijoitteluun auttaa kummasti. Oikeastaan kaikista eniten kannattaa juuri miettiä miten minimoi kierron laulumikeissä, ja miten saadaan kaikki kuulemaan kaikki. Tämän hetkisen orkesterin soittotila on melko iso, akustointi aika paskaa, volyymit sopivat, ja treenis balanssi metallibändiksi aivan helvetin hyvä. Yhdellä tilamikillä kuulee jokaikisen instrumentin, ja nykyisellä laulajalla laulut eivät joko a) hautaudu johonkin, tai b) laulumikki ei kierrä helvetisti.
Tuossa on muutamia asioita mitä kannattaa funtsia tilan suhteen, ja omien soundien suhteen.
Telecaster on kaunis kuin Johanna Tukiainen. http://www.youtube.com/watch?v=VmZ35VCV978 | |
Toi volyymisota tavallaan kyllä antaa hyvän opetuksen. Kun siinä tulee kaikille turpaan. Ja kuulostaa paskalta.
Mut sitten kun on sellaset jätkät mitkä ymmärtää saundin ja volyymin päälle, niin sitä kiittää Saatanaa ja soittaa hymy naamalla.
Niin ja lisää middlee kaikkiin kamoihin. Leikkaa ja tulee puukkoo... Ja pahaa narskunaa, iiviliä ja raskautta. | |
Music_Fighter: Ensiksi sanon, että olen kitaristi enkä rumpali.
1. Onko hyvän rumpalin pakko lyöda rumpuja täysillä, jos soitetaan esimerkiksi heviä?
2. Voiko niitä peltien aiheuttamaa "säröä" vähentää jotenkin esimerkiksi treenikämpän akustoinnilla?
3. Voiko akustisia rumpuja muuten jotenkin vaimentaa?
En ole minäkään rumpali enkä kitaristi, mutta yritetään nyt vastata tähänkin kun on rumpujakin tullut jonkin verran soiteltua.
1. Kutakuinkin. Eroja saa aikaan esimerkiksi paremmilla pelleillä yms, mutta kyllä se kovaa lyödessä tuleva soundi on erilainen. Kitaravahvariin verrattuna vaikutus on kutakuinkin sama kuin jos kitaristi yrittäisi laskea volumea plektrakädellä eikä volumepotikalla. Soundi on ihan eri, samaten soittofiilis.
2. Akustointi auttaa, samaten parempilaatuiset pellit. Laadukas pelti soi nätimmin myös kohtuullisella lyöntivoimalla. Halpaa peltiä pitää lyödä kuin vierasta sikaa että se soisi edes jotenkin, muuten on vaan sellainen pläng.
3. En tiedä, aika huonohan tuo taitaa olla. | arigron
25.11.2010 20:36:48 (muokattu 25.11.2010 20:39:06) | |
|
Itse ole kehitellyt hyvän treeniohjelman tuohon hiljaa soittamiseen. Se vaatii kylläkin laadukkaat sähkörummut, eli ei varmasti kannata pelkästään hiljaa soittamisen toivossa niitä ruveta hankkimaan. Mutta siis homma toimii näin. Kun lapset on nukkumassa, niin joskus 21-23 välillä vedän treeniä. Itse treenailen kerrostalossa ja kun tarpeeksi hiljaa soittelee, niin se onnistuu. Tämä siten heijastuu suoraan akustiseen ja ei ole mikään tarve hakata soittimia hulluna, kun soundin saa hiljempaakin ulos.
Kehittää motoriikkaa ja säästää lautasia. Rumpujakin pystyy soittamaan niin hiljaa, ettei välttämättä tarvitse kuulosuojaimia, tai se ei tunnu repivältä, vaikka onkin haitallista. Siihen en ota kuitenkaan kantaa. Tulppia itse kyllä pyrin pitämään aina. Soundi tietysti on mitä on, mutta minusta lautasten soundit on paremmat useimmin hallitusti paiskoen, kuin että vedetään sata lasissa ja kovaa.
Rumpalin hiljaisempi volyymitaso myös selkeyttää koko pakettia, kun se äänentaso tietysti laksee muillakin.
Mitään tieteellistä faktaa minulla ei asiasta tietenkään ole, mutta omalla kokemuksella ja mutulla on tähän päädytty.
Ja pelllin laadulla on tääsä jonkin verran väliä. Paska pelti ei soi koskaan hyvin, joten kannataa suosiolla ostaa vähän paremmat, tai sitten kerralla hyvät, jos on tosissaan asian kanssa. Sellaisen käsityksen olen saanut, että ne keskiluokan pellitkin on ihan hyviä, tai että siis soundihan se on enää niissä se valinnan vaikeus. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
