Bassot ›

Neljä kieltä. Nyt, aina ja ikuisesti.
 
Nelonen rajoittaa ulottuvuutta ja siksi pakottaa käyttämään luovuutta. Toisaalta viidellä ei tulisi pienten käsien takia aina niin älyttömän kiire, että nuotit alkavat kuulostaa staccatolta. Kun taas sitten kuudella voisi soittaa kaiken paikaltaan, eikä ikinä joutuisi opettelemaan kaulaa tai edes oikeasti soittamaan. Ja kuulostaisi tosi virtuoosilta, kun esittelisi kykyjään foorumeilla.

Joku kommentoi kaulaa halkomaiseksi kun kielten määrä ylittää standardimäärän eli neljän, mutta kyllä ainakin tällaisen "perusnaisen" käteen viisikielisen kaulakin hyvin sopii. Ja itselleni se viides kieli on ollut tehokas lisä, kun veivailee erikoisviritteisiä biisejä. Plus että se vaan kuulostaa välillä niin paljon paremmalta. :) En ole keksinyt syytä hankkia kuusikielistä, jos olisi pakko vaihtaa, palaisin neljäkieliseen. Mutta vain jos olisi pakko.

Kieliä ihan tarpeen ja tottumuksen mukaan. Itse soitan 4- ja 6-kielisellä. Tilutus, kikkailu tms. on ihan basistin oman päätöksen ja arvostuksen mukaista. Jos soittelen nelosella, joskus kikkailen joskus en, riippuu siitä mitä soitan ja keiden kanssa. Jos soittelen kutosella, joskus kikkailen ja joskus en, riippuu siitä mitä soitan ja keiden kanssa.
 
Eli. Kielien määrä ei vaikuta minuun basistina, kyllä se olen pelkästään minä itse joka sen tekee. Tyylitajua tai ei, kielien määrän ei pitäisi siihen vaikuttaa.
 
Puollan kovasti kutosta, äärettömän paljon helpompaa soitantaa kuin nelosella. (Riippuu toki soitettavasta, onko eroa.)
 
Vähäsen ohi linjan... Ihailen kovasti Wootenia, itseisarvo onkin ehkä tekniikassa, mutta kun se on hallussa, voi sitten soitella mitä haluaa. Ja jälleen se tyylitaju ja musiikki on sitten itsestä kiinni. Tykkään 6-kielisestä, tykkään tekniikasta, mutta pääasia on MUSIIKKI.

12 on aika jees kun sen jakaa kahteen osaan.
 
Esim. 8 + 4 toimii http://muusikoiden.net/dyn/users/69858.jpg

Teijo K.: 12 on aika jees kun sen jakaa kahteen osaan.
 
Esim. 8 + 4 toimii http://muusikoiden.net/dyn/users/69858.jpg
 
Mieletöntä meininkiä...

12 on aika jees
 
Kyl kyl kyl.

sneaky snake:
Kun taas sitten kuudella voisi soittaa kaiken paikaltaan, eikä ikinä joutuisi opettelemaan kaulaa tai edes oikeasti soittamaan.
 
Olet oikeasti tuota mieltä?

Ville S: Olet oikeasti tuota mieltä?
 
Ei kun kato kuudella kielellä ei tartte edes soittaa, yleisö (ja etenkin byrbylät) kattoo vaan notta WAU toi on kova, sillon vähän ku basso kun ois kitara.
 
Ja lavashowssa sitten lopuksi siihen basson otelaudalle voi laskeutua vaikka lentokone.

pekezu:
Ja lavashowssa sitten lopuksi siihen basson otelaudalle voi laskeutua vaikka lentokone.
 
No se B)
 
"Virhe! Tyhjä tai liian lyhyt kirjoitus!"

Kenelläs se olikaan täällä se teetetty 3-kielinen, ihan paras kyllä.
 
Itsellä on jo pitkään ollut haaveena hommata 1-kielinen basso. Eikä siis mitään perus nelikielistä josta on otettu 3 kieltä pois vaan ihan tarkkojen speksien mukaan tehty.
 
Body on lähellä jatsaria, mutta hiukan "pullistettu" saadaksemme vähän akuankkamaisemman lookin. Lapa on myös mallia jatsari, mutta jonkin verran isompi. Lavassa on 1 viritysnuppi, joka niinikään sekin on puolet tavallista isompi.
 
Kaula on noin 3/4 normi nelikielisen leveydestä, ja kielenä on niin paksu kieli kun kaupasta löytyy. Yksi mikki ja yksi on-off kytkin, ei volumenapilla mitään tee.
 
Väriä en ole vielä päättänyt kylläkään. Eikä rahatkaan ihan vielä riitä moisen teettämiseen.

Kukkis 77: Yksi mikki ja yksi on-off kytkin, ei volumenapilla mitään tee.
 
No mitäs sillä on-off-kytkimellä sitten tekee? Johdotat mikin vaan suoraan jakkiin!

Soitan nelikielisellä bändin kanssa ja vire on D-G-C-F. Olen ajatellut viisikielisen ostoa, niin olisiko sen vire sitten jokun A-D-G-C-F? Ja mikä olisi tällöin kannattava kielten paksuus?

himppe: No mitäs sillä on-off-kytkimellä sitten tekee? Johdotat mikin vaan suoraan jakkiin!
 
Tolleen mulla on nauhaton, mutta on se vähän hankala jos haluaa vaihdella bassoa välillä. Suunnitelmissa onkin volapotikan lisääminen tohon.

Teijo K.: Tolleen mulla on nauhaton, mutta on se vähän hankala jos haluaa vaihdella bassoa välillä. Suunnitelmissa onkin volapotikan lisääminen tohon.
 
Jakin irrotus -poksaukseen auttaa Neutrikin Silent-plugi. Aevammahtava, suosittelen.

Ei mikään harvinainen tarina mulla, alotin nelikielisellä, siirryin viisikielisiin. Kummatkin määrät passaa oikeen hyvin. Kunnon Ampegin kaapilla kun posauttelee menemään niillä matalilla taajuuksilla niin siitä se ilme venyy!

Itselläni ei ole bassoista kokemusta muista kuin 4- kielisistä bassoista ja se tuntuu siltä omalta jutulta. Kitaraa toki kun soittelen niin kuuteen kieleen on totuttu, mutta en ole kyllä 6- kielistä bassoa soittanut =)

Tässä nyt soittanu tota kuuskielistä niin jotenkin jääny kyl vitonen soittamatta.
 
Kun vielä viritin ton F#BEADG tuntuu kuin koko basson soittoala olis käytössä nyt ja mukava soittaa ala C ja D äänet muualtaki ku B-kielen ykkös ja kolmosvälistä.

Tästähän on paljon kovasti puhetta, että onko se yks tai kaks kieltä liikaa...Noh sanon että 5-kielisessä menee minun raja. 6-kielisestä ylöspäin menee jo naurettavaksi. On kiva päästä soittamaan vähän alemmalta ja oon jääny koukkuun tuohon 5-kieliseen bassoon..Ja tosiaan vireessä BEADG. Itellä tuo kaula ei oo nii älyttömän paksu, no olihan siinä totuttelemistä ku siirty 4-kielisestä 5-kieliseen, koska painoakin tuli lisää. Paino-ongelman korjasin ostamalla paksun hihnan. Helpotti tosi paljon olkapään tuskaa.
 
Sanon että 5-kielinen: Monipuolinen, mutta ei liikaa.

EvenX:Sanon että 5-kielinen: Monipuolinen, mutta ei liikaa.
 
Itsekkin vähän samaa mieltä.
Tottunut soittamaan 7-kielisillä kitaroilla standard- C:ssä, niin 5-kielinen bassokin sitten C:ssä heh.