Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Sakmongkol: Levyltä löytyykin omasta mielestäni paras heviriffi ikinä, Into the Voidin intro (myös Death Maskina tunnettu). Siinä kiteytyy hevin syvin olemus.
 
Hyvinnii sammaa mieltä. Siinä on merkillepantavaa tämä musiikkitermi tenuto l. tenuttelu, pidätellen. Että se raskaus syntyy siitä kun soitetaan tavallaan bluesotteella mutta kuitenkin tenuto.
 
Black Sabbathin henkinen olemus minun päässäni kiteytyy N.I.B.:n avaavassa bassosoolossa.

Kaikki Ossin aikaiset Sabatin levyt on mahtavia. Itse tykkään kuunnella Bloodysabatin parhainpia kappaleita, ja Sabotakea... mahtavaa musaa. Never say die albumi on sitten omanlaisensa, ja siellä on hienoja biisejä. (vaimoni tykkää niistä eniten :-) )
 
Tarkemmin ajateltuna kaikkilla heidän levyillään on hienoja kappaleita. Jokainen levy on niinkuin oma maailmansa...
 
Bil Wardin hiukan jazahtava rumputyöskentely on juuri yksi pointti, mikä tekee heidän musastaan nautittavaa.

yyxx: Bill Wardin hiukan jazzahtava rumputyöskentely on juuri yksi pointti, mikä tekee heidän musastaan nautittavaa.
 
Totta. Tuossa muuten miekkosen tuore ja kattava haastis: http://www.sonicexcess.com/BILL_WARD_BLACK_SABBATH_interview.html

PsychedelicWarlord: Pyrkimys ns.skaalan laajentamiseen tuli esille jo Sabbath Bloody Sabbathilla (Who are you) ja kasvoi koko ajan.Oikeastaan näen tämän ihan jatkumona.Toisaalta myös niinkin aikaisin kuin Vol 4 -levyllä oli jo mukana uusia elementtejä.
 
Itse pidän kyllä Never say die ja Technical ecstasy levyjä olennaisena osana Ozzy-ajan Sabbathia.Niiden ollessa osana Sabbathin musiikillinen skaala näyttäytyy laajempana - sellaisena kuin se oikeasti olikin.Mm.Iommihan käsittääkseni diggaili jazzia.
 
Monillehan Sabbathin monipuolisuus tulee yllätyksenä kun hallussa on vain ne alkupään levyt.
 
Tottahan tämä on... kyllähän jo Vol 4:lla liikuttiin vähän eri suuntiin verrattuna niihin kolmeen ekaan ja lopuilla 70-luvun levyillä tämä kokeilunhalu senkuin kasvoi!
 
Kyllähän herra Iommi ON Black Sabbath ja nimenomaan hänen kepistäänhän ovat lähteneet niin raskaat duumailut kuin jazzin kanssa flirttailevat biisitkin... tälläkin hetkellä kuuntelen Never Say Dieta ja voi pojat, kylläpä "Break Out" olisi sopinut hienosti johonkin 70-luvun poliisisarjaan/leffaan soimaan, jazzahtelemaan vaikka Dirty Harryn taustalle!
 
Mainettaan parempi levy muutenkin, kun on nyt tullut pitkän tauon jälkeen tätäkin enemmän kuunneltua... loppuu muuten hienoon bluesrock-palaan "Swinging The Chain", laulaja lienee herra Ward.
 
Hieno bändi.

Pistin pitkästä aikaa Reunion-liven soimaan. Aikoinaan tuli tämä ostettua ja taisin aika pian pettyneenä myydä pois mutta jotenkin nyt maistuu. Tottakai "ne fillit" uupuvat ja bändi ei muutenkaan missään ilmiliekeissä ole, mutta voi vittu mikä fiilis! Klassikkoa toisensa perään ja jytää niin perkeleesti. Kyllähän nuo Ozzyn välikiljahtelut ovat myös aivan lyömättömiä.

Reunion täälläkin on pärissyt pitkästä aikaa... mitäs tohon edelliseen kirjoitukseen on paljon lisäämistä; hirmuinen jytä päällä, vaikkei millään yliroihulla vedetäkään. Herättää rakkaat muistot taas henkiin; 1999 ja Black Sabbath originaalilla kokoonpanolla Helsingin Jäähallissa... todellinen Musta Sunnuntai!!
 
Noi Reunionille läjätyt uudet biisitkin kuulostavat hyviltä, vaikka silloin niistä jäi vähän laimea maku. Yleisessä tiedossahan on, että tältä kokoonpanolta löytyy yli levyllinen uutta materiaalia noilta Reunion-vuosilta... nyt porukka kasaan ja levyä vääntämään! Tollanen "Psycho Manin" kaltainen runtta kuulostaa oikein murealta ja istuu Ozzyn äänelle kuin nappi otsaan. Jos Heaven & Hell oli ultraraskas ja heavy, voisi BS olla Ozzyn kanssa vähän äkkiväärempi ja kierommin rokkaava, vähän kuin Ozzy itsekin :D
 
Nyt peukut (tai etu- ja pikkusormi :D) pystyyn Black Sabbathin paluun merkiksi; uusi levy, turnee ja kunniallinen poistuminen takavasemmalle...
 
Watch Out!

http://www.youtube.com/watch?v=JAlJrH-DveY
 
Tätä!

Nick Bone: Noi Reunionille läjätyt uudet biisitkin kuulostavat hyviltä, vaikka silloin niistä jäi vähän laimea maku. Yleisessä tiedossahan on, että tältä kokoonpanolta löytyy yli levyllinen uutta materiaalia noilta Reunion-vuosilta... nyt porukka kasaan ja levyä vääntämään! Tollanen "Psycho Manin" kaltainen runtta kuulostaa oikein murealta ja istuu Ozzyn äänelle kuin nappi otsaan. Jos Heaven & Hell oli ultraraskas ja heavy, voisi BS olla Ozzyn kanssa vähän äkkiväärempi ja kierommin rokkaava, vähän kuin Ozzy itsekin :D
 
Nyt peukut (tai etu- ja pikkusormi :D) pystyyn Black Sabbathin paluun merkiksi; uusi levy, turnee ja kunniallinen poistuminen takavasemmalle...
 
Watch Out!
 
Miljoonat kompit kaikelle tälle!

Paras on siis vasta tulossa??
 
http://www.roadrunnerrecords.com/bl … ?mode=Article&newsitemID=144042

Artturi: Paras on siis vasta tulossa??
 
http://www.roadrunnerrecords.com/bl … ?mode=Article&newsitemID=144042
 
He also said he'd like to make a movie based on his current book, "I Am Ozzy", and joked that actor Denzel Washington could play him.
 
En tiiä mikä siinä on mutta kerta toisensa jälkeen nuo Ozzyn läpät toimivat. Ihmeen terävä jätkä ottaen huomioon sekoilut.

Artturi: Paras on siis vasta tulossa??
 
http://www.roadrunnerrecords.com/bl … ?mode=Article&newsitemID=144042
 
Jos alkuperäis-Sabbath lähtee kiertueelle, sinne on aivan pakko päästä. Maailmanloppukaan ei pitäisi meikäläistä poissa. Toivottavasti kiertue ylettyisi Suomeen asti. Viime Sabbathin keikka jäi näkemättä, ja kadun sitä vieläkin. Millainen Bill Wardin nykykunto mahtaa olla, kestää mies enää kiertuetta?
 
Mahdollisesta uudesta levystä minulla on hieman kaksijakoiset fiilikset. Toisaalta, voisihan sieltä tulla ihan hyväkin levy, Iommi on ainakin näyttänyt, että riffikynä on tasaisen terävä vieläkin (Heaven and Hellin uusin levy). Ozzy sen sijaan on siirtynyt täysin "radioheviin" parilla viimeisellä sooloalbumillaan. Jos uusi levy tulee, toivottavasti se kuulostaa Sabbathilta, eikä Ozzylta.

Guitaristi: Jos uusi levy tulee, toivottavasti se kuulostaa Sabbathilta, eikä Ozzylta.
 
Juuri niin. Toivon että äijät lataa kaikki mahdolliset panokset mitä ikinä irti lähtee ja tulos on kolmen ekan levyn luokkaa.
 
Pakko päästä keikalle, esiintyivät sitten melkein missä tahansa.

Jos sieltä lätty tulee, niin kyllä se Sabbathilta kuulostaa. Ozzy on voinut soolourallaan tehdä vaikka mitä, mutta kyllä se Sabbathissa duunaa juttunsa Iommin ja Butlerin juttujen päälle ja Iommi ja Butler (Iommi eniten) ovat kuitenkin Black Sabbath, jos musan yleisilmeestä ja soundeista puhutaan.
 
Iommi näytti Heaven & Hellissä, että biisikynä on edelleen erittäin terävä ja niistä reunionin aikaisista sessioistakin on jäänyt levyllinen materiaalia yli... "Sabbath Bloody Sabbath"-kirjassahan jätkät tosin vihjailivat, että todella hyviä biisejä olisi ollut vain 3-4, mutta tiedä siitä sitten.
 
Jo olisi aikakin Vanhan Vihtahousun palata, kuten olen jo moneen otteeseen todennut.
 
Levy, turnee ja kunniallinen poistuminen parrasvaloista.
 
Toivottavasti nyt on taas jotain, mitä odottaa :D
 
Mr. Bill Ward, keep yourself together!

Well well...
 
http://www.soundi.fi/node/11174/Ozz … /paluu/todenn%C3%A4k%C3%B6ist%C3%A4

Dinorocker: Well well...
 
http://www.soundi.fi/node/11174/Ozz … /paluu/todenn%C3%A4k%C3%B6ist%C3%A4
 
Oot vähän myöhässä.

Tavallaan ihan jees. Vaikkei Ozzy nyt millään pysty samaan suoritukseen mihkä Dio venyi. Mutta onhan se hienoa pistää ura purkkiin. Voivat sitten Iommi ja Geezer kanssa säätää eläkepäivät vaikka mitä tahansa.

Nyt jos koskaan tätä maailman väsyneintä läppää saa käyttää:
 
SOITTAKAA PARANOID.
 
Se levy siis, läpi. Sinä just. 40 vuotta julkaisusta tänään.

Tulipa kuunneltua taas Headless Cross levyä ja onhan se perkuleen kova. Vaikka Dio fani olenkin niin täytyy arvostaa myös Tony Martinia ja aika timanttisia biisejä tuo levyllinen.

RNold: Tulipa kuunneltua taas Headless Cross levyä ja onhan se perkuleen kova. Vaikka Dio fani olenkin niin täytyy arvostaa myös Tony Martinia ja aika timanttisia biisejä tuo levyllinen.
 
Kyllä, loistolätty tuo Headless Cross, eniten itseäni miellyttänyt levy.