Yleistä keskustelua musiikista ›

JCM: Mun mielestä noissa Lennun viimeisimmissä postauksissa ei ole mitään epäselvää. Aikuisen ihmisen kyllä pitäisi noiden perusteella ymmärtää mitä Lennu tarkoittaa. Jos ei halua, niin se on toki eri asia.
 
Jopa minä ymmärsin Lennun kirjoitukset!
 
Taidat nyt vetää vähän turhan suorat yhtäkuin merkit tuosta mun kirjoituksestani juuri Lennun kirjoittamiin teksteihin.

levesinet: Intialaiset ovat fuusioineet länsimaista klubimusiikkia luonnonmukaisella tavalla, joka iskee musiikin primitiivisimpään osaan eli rytmiin ja tapaan, millä musiikki nivoutuu erottamattomasti tanssiin, jolla on sosiaalinen funktio. Globalisoituvassa itsenäisessä Intiassa populaarikulttuuri haluaa yhtyä globaaliin valtavirtaan(?), missä länsimaisen kontribuution osuus on keskeinen. Toisaalta he eivät voi loukata omia juuriaan ja kansallista romantiikkaa - hedelmällisyysriittejään.
 
Jossain määrin asiaan vaikuttaa sekin että Intiassa on noin 50 kieltä. Elokuvia ei voi tehdä kaikilla kielillä, etenkin kun lukutaito on mitä se on. Niinpä älykkäät intialaiset keksivät että puhutaan vähän lauletaan ja tanssitaan paljon. Bollywood on syntynyt. Ja kun jotkin elokuvatuottajat haluavat uusia tuulia elokuviinsa, niin kas, lännestä voisi löytyä jotain.
 
Noh, levesinet oikeastaan kirjoitti niin kauniisti, että tää mun kuiva höpötys pilaa koko jutun.

levesinet: (...) Junttimusiikki on vain mautonta.
 
Tuimaa eli suolatonta? Vetistä? Aikoinaan soittelin yhden basistin kanssa, joka siviilitöinään opetti kokinhommia ravintola-alan oppilaitoksessa. Hänen mielestään suomalaisen keittiöosaamisen suurin kehittämiskohde sijaitsi mausteosastolla. Siitä on nyt viisitoista vuotta eikä tämä ole nyt ainakaan paremmaksi muuttunut. Syömmekö siis junttiruokaa? Johtuuko junttiutemme ravinnosta?
 
Ranskassakin kun olen ollut, niin siellähän osataan ruokaan liittyen kaikki asiat niin hyvin kuin ne vain on mahdollista osata, siitä ei kannata kiistellä. Ravintolasta saa Pariisin ulkopuolella hintaan, jolla meillä tarjoillaan kälynen Schnitzel ranskalaisilla, kolmen ruokalajin menu'n joka laadultaan vastaa Helsingin Etelärannan paikkoja (ja on isompi). Silti ranskalaiset kuuntelevat jos mahdollista vielä meitäkin mauttomampaa hömppää. Onko siis mauttomuus ruuan suhteen parempi ratkaisu, jos gurmantisti täysipainoinen elämä häivyttää verenkierron sieltä missä sitä ei tarvita eli korvien välistä?

Tunnelmallinen balladi jäi karsinnan yhdeksänneksi eli viimeiseksi.
YLEn Elävä arkisto
 
Ne mausteet. Vuosi 1977 ja Eurovision laulukilpailu Suomessa. Nyt viimeistään taidan paljastua relativistiksi.
 
Yötön yö. Säv. Erik Lindström, sov. Esko Linnavalli, laulaja Seija Simola
http://www.youtube.com/watch?v=h5sUAkGXkD0
Tässä on samoja mausteita, mitä löytyy minunkin kaapistani ja niitä on käytetty tavalla, josta enimmäkseen tykkään. Erotan paljon erilaisia mausteita ja niitä on käytetty hienostuneesti. Paljon mietoja mausteita keskinäisessä tasapainossa.
 
Lapponia. Säv. Aarno Raninen, laulaja Monica Aspelund
http://www.youtube.com/watch?v=y02FP5YdMoU
Biisi iskee vyön alle. Raninen paistaa voissa ja laittaa vain vähän enemmän suolaa ja ripauksen jotain pippuria - ja kas! juntimman tason aseet turruttavat makuhermoja niin ettei jää jälkeäkään niistä pohjolan oloissa harvinaisista ja mielestäni hienostuneista mausteista, joista ehdin niin ilahtua...
Tuollainen selkeä ja energinen rytmi käsien taputuksilla. Ei tarvita taidokkaita vastamelodioita eikä niitä kaikkein pienimpiä kilkuttimia eikä vivahteikkaimpia sointujen värityksiä.
 
Minun näkökulmastani juntimpi voitti. On opettavaista niellä omien mausteittensa karvas tappio ja miettiä, kuinka näin kävi. Selityksiä löydän tasolta, joka on primitiivisempi kuin se, millä enimmäkseen operoin säveltäessäni. Sivuutan siis jotain oleellista. Tuntien murskaavan eron äänestystuloksessa en voi julkisesti väittää, että Lapponia olisi huonompi biisi kuin Yötön yö, mutta voin miettiä, mitä ratkaisevasti edukasta voittajabiisistä olisi siirrettävissä omaan genreeni, joka jäänee helposti paitsioon pelkästään energisyyden puutteesta. Norsunluutornista laskeuduttuani raavin hiuksiani ja kahden rakennelman kivijalkoja ja perustuksia vertaillessani huomaan, että olihan se tavallaan aika vaisu veto. Ensi kerralla enemmän suolaa ja kunnon rasvaa öljyn rinnalle. :)

"Hän tavalla skeidan näin miehen kutsua saa". Populus yleensä tykkää semmoisesta mikä on pirteämpää, vaikka se olisi tekopirteyttä ja kärrätty siihen jostain ulkopuolelta.

Tässä on muuten aina ajankohtaista asiaa, niin kuin vain Taf sen osaa: http://www.youtube.com/watch?v=w-AVrm1uMQ4
 
Liittyen näihinkin keskusteluihin ainakin osittain (mikäpä näihin ei liittyisi).

velipesonen: "Hän tavalla skeidan näin miehen kutsua saa".
 
Joka tapauksessa faktat puhuvat puolestaan.
 
"Ihmisestä itsestään riippuu, rakentaako hän itselleen raja-aitoja."
-Aarno Raninen
 
"Lapponian jälkeen Monicalla oli vientiä eri tahoille. Esiintymiskutsuja tuli Afrikkaa ja Japania myöten."
 
Populus yleensä tykkää semmoisesta mikä on pirteämpää
 
Jotenkin niin Euroviisuissa. Niitä en kyllä kestä miettiä enempää. Euroviisuissa pitää säteillä kuin aurinko. Toiset viihtyvät kuunvalossa... ja auringon paistaessa hakeutuvat veden äärelle - parasta mitä tiedän.
 
Silti ranskalaiset kuuntelevat jos mahdollista vielä meitäkin mauttomampaa hömppää.
 
Olen huomannut. ZAZ on omituinen poikkeama fransmannien suosiman peruspaskan seassa. Jotain kevyttä akustisen nu jazzin ja soulin fuusiota, joka lähti kabareen ja pianobaarien ja Montmartren katujen kautta ja joka on tehokkaasti jakanut sikäläisten kriitikoiden mielipiteitä. Itse en oikein innostu, mutta moni ranskalainen haluaa nähdä hänessä päivitetyn Édith Piafin.
http://www.youtube.com/watch?v=MOk5yYLAQvU

Frederik...

Kruunaamaton kuningas: Tony Halme
 
Kakkossijalla: Henry Saari

JCM: Kakkossijalla: Henry Saari
 
Sällihän esiinty joskus Jyrkissä. Muistan ku hää veti suht kovan rykäsyn nimeltä "I'm a Spy".
 
No käsittämättömän paskahan se oli.

JCM: Kruunaamaton kuningas: Tony Halme
 
Kakkossijalla: Henry Saari
 
Matti Nykänen

Oman määritelmäni mukaan junttimusiikkia edustaa mm. lähes koko Radio Rockin soittolista (nää killingtimet ja muut), Iron Maiden ja Metallica. Maideni ei ollut sitä vielä 80-luvulla, vaan on muuttunut juntiksi vasta myöhemmin. Tässäkään syy ei ole Maidenissa, vaan yleisössä. Metallica on taas aina ollut mielestäni vähän junttia. Junttimusiikkia löytyy myös pop-musiikista.
 
Syy ei tietenkään ole itse musiikin, vaan tyhmien, kouluttamattomien ja yksinkertaisten ihmisten, jotka uskovat kaiken, mitä myyntimiehet heille myyvät eli mitä radiossa soitetaan ja lehdissä kirjoitetaan. Kaikkeen tähän liittyy myös jääkiekko; joko fanituksen kohteena tai potentiaalisena poikaystävien metsästysareenana.

levesinet: Olen huomannut. ZAZ on omituinen poikkeama fransmannien suosiman peruspaskan seassa. Jotain kevyttä akustisen nu jazzin ja soulin fuusiota, joka lähti kabareen ja pianobaarien ja Montmartren katujen kautta ja joka on tehokkaasti jakanut sikäläisten kriitikoiden mielipiteitä. Itse en oikein innostu, mutta moni ranskalainen haluaa nähdä hänessä päivitetyn Édith Piafin.
http://www.youtube.com/watch?v=MOk5yYLAQvU
 
En pysty arvioimaan chanson-taiteilijoiden keskinäistä paremmuutta kun en ymmärrä koko musiikkia, mutta rohkenen ihmetellä, miksi ranskalaiset kiinnostuvat aina vain uudelleen naislaulajista jotka kuulostavat alkoholisteilta ja ketjupolttajilta. Sen voinee jotenkin yleistää, kun monen mielestä patologinen naisääni on seksikäs. Se mikä sopii puolikuoliaalle bluesmuumiolle tuntuu minun päässäni nuoren naisen kohdalla irvokkaalta. Ehkä olen vain juntti kun en tajua.

Vicky Rosti - Sata Salamaa. Se "tunt tunt" basso, aarghh...

ukko idänmies: Oman määritelmäni mukaan junttimusiikkia edustaa mm. lähes koko Radio Rockin soittolista (nää killingtimet ja muut), Iron Maiden ja Metallica. Maideni ei ollut sitä vielä 80-luvulla, vaan on muuttunut juntiksi vasta myöhemmin. Tässäkään syy ei ole Maidenissa, vaan yleisössä. Metallica on taas aina ollut mielestäni vähän junttia. Junttimusiikkia löytyy myös pop-musiikista.
 
Syy ei tietenkään ole itse musiikin, vaan tyhmien, kouluttamattomien ja yksinkertaisten ihmisten, jotka uskovat kaiken, mitä myyntimiehet heille myyvät eli mitä radiossa soitetaan ja lehdissä kirjoitetaan. Kaikkeen tähän liittyy myös jääkiekko; joko fanituksen kohteena tai potentiaalisena poikaystävien metsästysareenana.
 
Tässä ollaan jo pikkuhiljaa junttimusiikin alkulähteillä. Varsinkin jokin Maiden tai Metallica ovat sitä varsinaista "junttimusiikkia"...

Freddie Mercury oli Afrikan itärannikolla varhaisvuotensa viettänyt iranilaissukuinen (parsilainen) intialainen, ja hän kuppasi omaan musiikkiinsa meikäläisestä musiikista täysin ennakkoluulottomasti pääasiassa elementtejä, joita me pidämme pompööseinä ja, niin, homoina.
 
Hetkinen. Sehän oli länsimainen homo?

velipesonen: Ranskassakin kun olen ollut, niin siellähän osataan ruokaan liittyen kaikki asiat niin hyvin kuin ne vain on mahdollista osata, siitä ei kannata kiistellä.
 
Ranskalainen keittiö on suoraan suolesta. Sen takia ne kittaa vähintään sen pullollisen punaviiniä joka aterialla, että unohtais sen schaissen mitä ne joutuu syömään.
 
Kannattaa mennä Intiaan jos haluaa hyvää ruokaa. Sen takia biitletkin sinne aikoinaan meni: jos tuli huono trippi ja biisi, niin ainakin ruoka oli hyvää. ;)
 
Hyvä ruoka... parempi biisi!
 
Mitäs tai kuka sieltä Ranskasta on tullutkaan? Noin niinku musiikkiin liittyen.
 
Celine Dion? :) ... eiku sehän olikin puoliks karanalainen.
 
Kyllä se taitaa kuitenkin olla se fish and chips, joka tuottaa parasta musiikkia. Heti hampurilaisten jälkeen. Kolmantena tuleekin sitten halpa mutta riittoisa kuolsoppa.

Hyvää musaa Ranskasta? Kysytkö ihan oikeesti? Ja hyvää ruokaa? Intialainen safka on ihan jees.

Kailis: Hetkinen. Sehän oli länsimainen homo?
 
Koiraskoinari juu, muutti Englantiin 17-vuotiaana. Tuontihomo.