Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Olisiko kenellekään ohjeistusta pentatoonisiin asteikkoihin. Miten duurista molli pentatoninen jne siis on tässä haussa ja muut jutut.

JPQ: Olisiko kenellekään ohjeistusta pentatoonisiin asteikkoihin. Miten duurista molli pentatoninen jne siis on tässä haussa ja muut jutut.
 
A-mollipentatoninen on A C D E G
Kun aloitetaan toisesta sävelestä saadaan C-duuripentatoninen C D E G A
Duuripentatoninen on siis mollipentatonisen toinen moodi ja mollipentatoninen on duuripentatonisen viides moodi.

Baron: jos joku ei osaa pentatoonisia niin tuskin ymmärtää moodejakaan :D menee ehkä vähän jo osaamisalueen ulkopuolelle.

Jaa ei se noinkaan ihan mene.

Tommittaja: Baron: jos joku ei osaa pentatoonisia niin tuskin ymmärtää moodejakaan :D menee ehkä vähän jo osaamisalueen ulkopuolelle.
 
Saa ihan vapaasti antaa parempia neuvoja.

baron: Saa ihan vapaasti antaa parempia neuvoja.
 
Komp (baronille siis). On aika hankala neuvoa, kun kysymykset on välillä hieman - esoteerisia, ja lisäksi ei ole juurikaan hajua osaamisen lähtötasosta, ja tässä tapauksessa lopullisesta käyttötarkoituksesta.
 
Yritetään käytännön kautta: kosketinsoittimella soita oikealla kädellä pelkästään mustia koskettimia (vaikka yhden oktaavin alalta, eli C#-D#-F#-G#-A#). Nämä muodostavat pentatonisen asteikon (F#-duuri/D#-molli). Pyörittele sitä fiiliksen mukaan, soita pedaali pohjassa ja ilman, soita klustereita/sointuja (pahoja dissonansseja ei synny, koska pienin asteikon intervalli on suuri sekunti), melodioita jne. Kuuntele soundia.
 
Nyt soita vasemmalla kädellä mikä tahansa sävel (oktaavissa) ja jätä se soimaan kun jatkat oikealla kädellä improvisointia. Kuuntele nyt miten pentatoninen asteikko suhtautuu pohjasäveleen - jotkut ovat käyttökelpoisempia yhdistelmiä kuin toiset, tietysti kontekstista riippuen. Esim. E-bassoäänen kanssa toi F#-pentatoninen skaala muodostaa muikean kuuloisen E-lyydisen (Emaj7#11) kudoksen. F bassossa taas vie fryygisiin maisemiin Fsus(b9)-soinnun myötä. Ja tietysti kannattaa huomioida ero myös F#- ja D#-pohjaäänten välillä: miten se vaikuttaa asteikon soundiin, ja miten muut äänet (esim. A#) suhtautuvat pohjaääniin?

Janus: Komp (baronille siis). On aika hankala neuvoa, kun kysymykset on välillä hieman - esoteerisia, ja lisäksi ei ole juurikaan hajua osaamisen lähtötasosta, ja tässä tapauksessa lopullisesta käyttötarkoituksesta.
 
Yritetään käytännön kautta: kosketinsoittimella soita oikealla kädellä pelkästään mustia koskettimia (vaikka yhden oktaavin alalta, eli C#-D#-F#-G#-A#)..
 
Käytännön esimerkkinä voi soittaa vaikkapa TV -sarja "Perhe on pahin" tunnaria! :D

Ettekö te tiedä mihin musan teoriaa käytetään no en keksi kuin yhden jutun johon sitä sovellan. ps. tietämisen taso tosi kirjava täällä ja toonikaakin pitäs lukea taas mutta ennen sitäkni olen aika hvvin musaa tehnyt.

JPQ: Ettekö te tiedä mihin musan teoriaa käytetään
 
En.

Janus: En.
 
Analyysiin?

ralliolli: Analyysiin?
 
Kun soittelee ja jos sattuu vahingossa kuulostamaan hyvältä, voi jälkikäteen teoriasta tarkistaa miksi sattui näin käymään.

Pentatoninen + teoria Jos meikäläiseltä kysytään, niin:
 
A) Valitse joku 5-ääninen asteikko ja B) pysy säveltäessä, 100% sen sisällä.
 
Itselle ainakin toi enemmin haaste, koska on aivan liian helppoa, mennä asteikon ulkopuollelle. Ja haasteet on aina hauskoja. Ei tossa kovin paljon teoriaa kyllä tarvita, että osaa käyttää vain tiettyjä nuotteja, melodioissa ja soinnussa.

Jos muuten laitetaan kuoro kalisuttelemaan hampaitaan, onko lopputulos dentatooninen ?

Menemättä teorian saloihin syvemmin niin sellainen kikka tuli mieleen että jos vaikka soittaa kitaralla A-molli pentatonisen niin että alin perusääni (A) on kuudennella kielellä viidennellä nauhalla eli viidenessä asemassa sormella yksi, ja siitä ylöspäin ns. box positionissa (sävelet A, C, D, E, G=nauha/kieli 6/5, 6,/8, 5/5, 5/7, 4/5, 4/7, 3/5, 3/7, 2/5, 2/8, 1/5, 1/8) niin A-duuri pentatonisen saa kätevästi siirtämällä kättä kolme nauhaa alaspäin kohti virityskoneistoja siten että perusääni (A) otetaan pikkusormella mutta sormitus pysyy samana jolloin sävelet ovat A, B, C#, E, F#.

JPQ: Jaa ei se noinkaan ihan mene.
 
viittaisin tässä siis osaamiseen liittyviin komentteihin.

Duuri:
 
1 2 3 4 5 6 7
 
Esim. C-duuri: C D E F G A B
 
Pentatooninen:
 
1 2 3 5 6
 
Esim C-duuri pentatooninen: C D E G A
 
Molli:
 
1 2 3 4 5 6 7
 
Esim A-molli: A B C D E F G
 
Pentatooninen: 1 3 4 5 7
 
Esim A-molli pentatooninen: A C D E G
 
Huomaat että C-duuri ja A-molli ovat rinnakkaissävellajeja myös pentatoonisesti katsottuna (samat nuotit eri järjestyksessä)

II - V - I kulkuihin toimii mollipentatoniset ihan jees. Esim "In C":
 

Dm7          |G7            |Cmaj7
D molli pent |D molli pent  |E molli pent
D molli pent |F molli pent  |E molli pent
A molli pent |D molli pent  |E molli pent
E molli pent |F molli pent  |E molli pent
A molli pent |Bb molli pent |B molli pent

 
Tuosta litanjasta on I:n päälle soitettava A-mollipentatoninen jätetty ihan ilmeisimpänä jätetty pois. F- ja Bb-mollipentatonisissa on G7:lle kovasti muunneääniä, joten ne ovat harkiten käytettäviä. Viimeisellä saa mielenkiintoisia juttuja kun rakentaa jonkun patternin joka sitten nousee kromaattisesti soinnun vaihtuessa.

Zeeboo: II - V - I kulkuihin toimii mollipentatoniset ihan jees. Esim "In C":
 

Dm7          |G7            |Cmaj7
D molli pent |D molli pent  |E molli pent
D molli pent |F molli pent  |E molli pent
A molli pent |D molli pent  |E molli pent
E molli pent |F molli pent  |E molli pent
A molli pent |Bb molli pent |B molli pent

 
Vieläkin helpommalla voi päästä:-) Levinen mukaan V asteen duuripentatoninen käy koko II-V-I kierron päälle. (esim Dm7 - G7 - Cmaj7 pelkällä G-duuripentatonisella)
Hän esittää esimerkin kuinka Coltranen Giant Steps voidaan selvittää kolmella pentatonisella asteikolla.

baron: Vieläkin helpommalla voi päästä:-) Levinen mukaan V asteen duuripentatoninen käy koko II-V-I kierron päälle. (esim Dm7 - G7 - Cmaj7 pelkällä G-duuripentatonisella)
Hän esittää esimerkin kuinka Coltranen Giant Steps voidaan selvittää kolmella pentatonisella asteikolla.
 
Voi toki. Yhdellä äänelläkin pärjää, kun soittaa koko sekvenssin läpi vaikka II:n perusääntä, ysiä tms. Pahasti tarvitse pohtia, oisko ääntä syytä käyttää passing tonena, ellei sointusoittimet ala hurjimaan muunneäänien kanssa. Ja ainahan sitä voi ottaa johngagelaisen (4'33") lähestymistavan, jos oikein pelkistää haluaa.
 
Joo, mutta siis. Nuo mun listaamat esimerkit on hämmennetty melodiankehittelyn vinkkelistä. Osassa oli joskus kovastikin löytämisen riemua, kun noita funtsailin, vaikka omaa keksintöähän noista ei yksikään ole. Tulipahan keksittyä pyörää vielä kerran...

rkellu: 'pentatoninen' = 'viisi säveltä'
 
eli viisi säveltä oktaavissa; siitä vaan kokeilemaan...
 
Pentatoninen tarkoittaa periaatteessa juuri sitä mitä kirjoitit eli 5 säveltä oktaavissa.
Tavanomaiset on duuri- ja mollipentatoninen mutta on niitä muitakin ihan oikeassa käytössä ja itsehän voi keksiä sellaisenkin jota kukaan ei ole vielä käyttänyt:-)