Yleistä keskustelua musiikista ›

kummelit, marja tyrnit, smc hoodratsit etc

Täällähän hyökätään nimimerkki velipesosen ihmispersoonaa vastaan kuin nimimerkkiä jazzmies lähes jatkuvasti. Valtaosa täällä kirjoittavista ei kerrassaan voi pysyä asialinjoilla ja olla loukkaamatta kirjoittajaa. Miksi ei antaisi tekstin puhua puolestaan ja vastata siihen kuin yleisönosastokirjoituksissa konsanaan? Siihenkin vastaan, että koulujärjestelmämme ei pidä toisen ihmisen kunnioittamista keskeisenä arvona. Miksi sekin pitäisi jättää instituutioista vain kirkon tehtäväksi?

Musiikin opetuksessa olen miettinyt sitä, että miksi koetaan niin tärkeäksi opettaa lapsille soittamista ja laulamista? Varsinkin kun nuorena monilla on huono itsetunto ja esiintyminen on hankalaa, eikä se ole luontevaa kaikille. Minusta musiikin opetus pitäisi muuttaa kokonaan teoriapohjaiseksi, sitähän muutkin oppiaineet ovat (pääosin).

Nyky-yhteiskunta on mitä suurimmassa määrin räkänokkayhteiskunta, jossa käytöstavat ja muiden ihmisten kokonaisvaltainen kunnioittaminen loistavat poissaolollaan. Räkänokat ovat siis kaapanneet vallan ja peruskoulu on eräs heidän välineensä. Heidän korrektiuskoodinsa särkeminen, mikä onnistuu esim. vain puhumalla totta, aiheuttaa leimaamiskampanjan.
 
Koska käytöstavat eivät kuulu räkänokkayhteiskunnan hyveisiin, ei kovin usein tapaa myöskään huonosta käyttäytymisestä ojentamista. Jos tätä esiintyy, on huonokäytöksisellä räkänokkayhteiskunnan luoma poliittisesti korrekti etuoikeus leimata ojentaja huonokäytöksiseksi. Ongelma vain on, että räkänokkakorrektin koodin rikkominen ei välttämättä ole ole huonoa käytöstä, kun taas sosiaalisen normin mukainen käytös ei paikoin mitään muuta kuin huonoa olekaan.
 
Mnet on räkänokkakorrekti - siis täysin normaali - foorumi sikäli että se kieltää voittopuolisesti poliittisten viestien lähettämisen. Se on erinomainen räkänokkakorrektiutta suojaava kielto, sillä räkänokkakorrektiutta vastaan argumentointi on herkästi luonteeltaan juuri poliittista.
 
Jotta tätä viestiäni ei poistettaisi, julistan tämän kulttuurikritiikiksi. Kulttuurikritiikin pitää olla sallittua silloinkin kun politiikka on kiellettyä.
 
Peruskoulun harjoittamat ja kasvatustieteilijöiden pönkittämät sosiaalisen kompetenssin tyrkyttäminen ja ryhmäpsykologia muokkaavat ihmisen suuntaan, jossa hänellä ei enää ole selvää käsitystä toisen ihmisen tai tämän omaisuuden kunnioittamisesta. Hänellä ei toisin sanoen ole käsitystä ihmisarvosta. Tällaista pamputusta on meillä harjoitettu jo viisikymmentä vuotta ja tulokset ovat lohduttomat.

velipesonen: En tarkoita tasokurssien paluuta, vaan sitä että nämä muutamat lahjakkaat opiskelisivat kokonaan omassa ryhmässään.
 
Mikä tuo on jos ei tasoryhmä? Eikä siinä mitään, toiset kaipaa tasoryhmiä.
 
Keskeistä on, että opettajan ehdoton auktoriteetti pitää palauttaa. Sosiaalisen kompetenssin harjoittelu lopetettava. Ryhmätyöt lopetettava lähes kokonaan.
 
Se auktoriteetti on pahiten kateissa kodeissa, väitän minä. Toki koulumaailmassakin voisi olla joidenkin opettajien kohdalla tiukempi linja. Toisaalta on ihan hyvä, että opettaja saa tehdä duunia omalla persoonallaan, pääasia että kunnioitus säilyy ja hommat tulee tehtyä.
 
Ryhmätyöt lopetettava? Mihin maailmaan tuo valmistaa? Ryhmätöissä kehittyy niin paljon tärkeitä asioita, ihan jo tulevaisuuden kannalta (työ, ihmissuhteet ym), että aika vaikea tuota on niellä. Tuleeko ryhmätöissä liikaa keskustelua ja näkökulmia jotta pysyttäisiin siinä yksinkertaisessa totuudessa? Koululla on muuten maassamme sosialisoiva vaikutus ja suoranainen tehtävä - tämä lukee uskoakseni myös laissa. Kaikki sosiaalista kompetenssia pelkäävät vanhemmat voi opettaa lapsensa itse.
 
Opettajien rehellisyyteen kiinnitettävä erityishuomio, eihän ole oikein että oppilas joutuu kuluttamaan omaa kriittistä ajatteluaan opettajan epärehellisyyttään julkituomien ristiriitojen purkamiseen.
 
Se ei ole epärehellisyyttä, että ei anna joka ikiseen asiaan valmista vastausta - oppia ei voi kaataa lapsen aivoihin, se syntyy ajattelun kautta. Juuri tästä asiasta niin kovasti kasvatustiede osaa kertoa. Opettaja voi monesti kertoa myös omat mielipiteensä, mutta jättää silti tilaa myös lasten puheelle.
 
Anna nyt joku esimerkki mikä voisi tuollaista epärehellisyyttä olla, jäi kuitenkin vähän hämäräksi tuo kohta.
 
Manipuloijien, silmänpalvojien ja liehittelijöiden palkitsemista näistä ominaisuuksista vältettävä viimeiseen saakka.
 
Eiköhän tuo ole tavoitteena jo nyt. Joka luokassa on enemmän opettajaan kontaktia ottavat ja vähemmän sitä tekevät lapset. Opettajan ammattitaitoa on ottaa huomioon myös ne, jotka eivät tuo itseään jatkuvasti esille.
 
Pääasiallisena opetus- ja oppimismenetelmänä siis opettajan kuunteleminen.
 
Tässä taisi tulla olennainen. Vaikkapa 1900-luvun alussa tämä oli linja just eikä melkein. Ylhäältä alaspäin tapahtuva tiedon kertominen lapselle sellaisenaan on kaiketi se idea tässä. Toki tätäkin opetusmuotoa tarvitaan, mutta liikaa käytettynä se tökkii rankasti. Kuten kasvatustieteen lukuisat tutkimukset osoittavat, lapsi oppii monet asiat parhaiten itse tekemällä osaavamman yksilön (tässä kohtaa opettaja tai joskus myös oppilas) avustuksella. Puhumattakaan motivaatiosta, joka hyytyy väistämättä useimmilla jatkuvien "kalvosulkeisten" johdosta.
 
Näillä varovaisilla toimilla olisi mahdollista luovia ulos nykyisestä katastrofitilanteesta ja ennen kaikkea suoda uusille sukupolville säällinen oppimisympäristö.
 
Nuo toimet on pitkälti paluuta menneisyyteen, jonnekin 1900-luvun alkupuolelle. Mikäs siinä, kukin saa toivoa minkälaista koulusysteemiä haluaa. Joudun kyllä tuottamaan pettymyksen; tuohon vanhaan ei ole paluuta näillä näkymin todella pitkään aikaan.

Krice: Musiikin opetuksessa olen miettinyt sitä, että miksi koetaan niin tärkeäksi opettaa lapsille soittamista ja laulamista? Varsinkin kun nuorena monilla on huono itsetunto ja esiintyminen on hankalaa, eikä se ole luontevaa kaikille. Minusta musiikin opetus pitäisi muuttaa kokonaan teoriapohjaiseksi, sitähän muutkin oppiaineet ovat (pääosin).
 
Ja vitut.
 
Itsetunto iskee ala-asteen lopussa/yläasteen alussa. pienistä pienimmistä valtaosa laulaisi itsensä käheäksi. "Emmähaluu" tulee myöhemmin. Näin siis karkeasti yleistäen.
 
Mikä tuo on jos ei tasoryhmä? Eikä siinä mitään, toiset kaipaa tasoryhmiä.
 
Mikä vika niissä on? t: teorian tukiopetusryhmänsä lusinut, kiitän siitä tänäkin päivänä.

Epämuusikko: Ja vitut.
 
Itsetunto iskee ala-asteen lopussa/yläasteen alussa. pienistä pienimmistä valtaosa laulaisi itsensä käheäksi. "Emmähaluu" tulee myöhemmin. Näin siis karkeasti yleistäen.
 
Tuo on ihan totta. Pienemmilä lapsilla ei samalla tavalla yleensä ole estoja esim. esiintymisen suhteen.
 
Mikä vika niissä on? t: teorian tukiopetusryhmänsä lusinut, kiitän siitä tänäkin päivänä.
 
Tässä ei kaiketi puhuttu tukiopetuksesta, vaan lasten jakamisesta pysyviin ryhmiin tason mukaan. Itekin olen tukiopetuksessa istunut, ei se pahaa kaiketi tehnyt :) Ellen väärin ymmärtänyt, pesosen huoli oli osaavimpien tasapäistämisestä samaan "harmaaseen massaan".

sikki-six: Nuo toimet on pitkälti paluuta menneisyyteen, jonnekin 1900-luvun alkupuolelle. Mikäs siinä, kukin saa toivoa minkälaista koulusysteemiä haluaa. Joudun kyllä tuottamaan pettymyksen; tuohon vanhaan ei ole paluuta näillä näkymin todella pitkään aikaan.
 
Juuri sinne pitääkin palata koulumaailmassa, ensimmäistä maailmansotaa edeltävään aikaan. Sosialidemokraattinen kulttuurikokeilu saa mennä.
 
Ryhmätyöt: Joukossa tyhmyys tiivistyy. Ryhmätyöt puolustavat paikkaansa silloin kun asia ehdottomasti vaatii ryhmässä tekemistä. Eipä sellaisia paljon ole.
 
Opettajan epärehellisyys: Opettaja voi oman uskottavuutensa pelastaakseen lausua suhteutusharhan tai valkoisen valheen. Sellainen on lapselle vaarallista ja siihen on suhtauduttava vakavasti.
 
Toiseen viestiin, jossa kehoitetaan muuttamaan musiikki teoriapainotteiseksi, vastaisin että yleissivistykseen kuuluvat äidinkielen ja laskennon taidotkin opiskellaan muuten kuin teoreettisesti. Tosin silloin kun minä menin kouluun alettiin matematiikkaa opettaa Georg Cantorin kehittämän joukko-opin keinoin, siis kovin teoreettista ja käsitteellistä tietä, mutta koska suuri enemmistö oppilaista ymmärsi asian väärin tai ei ollenkaan niin siitä on tietääkseni luovuttu. Kun äidinkieli ja matematiikkakin ovat pääasiassa taitoaineita, voisi jonkinlainen laulutaitokin kuulua yleissivistykseen. Tietääkseni Unkarissa ainakin jokin aika sitten vielä kuului.
 
Musiikinopetus alkoi mennä munilleen Orffin myötä 50-luvulla. Muistaakseni oppiaineet olivat ennen nimeltään piirustus ja laulu, nykyisin kunnianhimoisesti kuvataide ja musiikki. Sävelkorvan tarkkuuden kehittäminen olisi tärkeintä, ja se onnistuu parhaiten laulamalla.

velipesonen: Onko George Thorogood jyystöboogieta? Sehän oli Soundin 80-luvun suurimpia lemmikkejä Nitsin ohella.
 
Soundi ei liity tähän mitenkään
 
jyystöboogie on sitä kun alkaa panettaa -> usein panemisen tuloksena syntyy lapsia -> peruskoulu, tasapäistäminen, kasvatusteknologia
 
ihan dadaa

hemmo: Soundi ei liity tähän mitenkään
 
jyystöboogie on sitä kun alkaa panettaa -> usein panemisen tuloksena syntyy lapsia -> peruskoulu, tasapäistäminen, kasvatusteknologia
 
ihan dadaa
 
öööö?
 
Eihän tuo silloin ole mikään musiikin laji.

jazzmies: Täällähän hyökätään nimimerkki velipesosen ihmispersoonaa vastaan kuin nimimerkkiä jazzmies lähes jatkuvasti. Valtaosa täällä kirjoittavista ei kerrassaan voi pysyä asialinjoilla ja olla loukkaamatta kirjoittajaa.
 
Sun mielestä on siis ok. kutsua keskustelijoita räkänokaksi. Voinhan minä sillekin linjalle lähteä jos se ei sitten sun mielestä ole ihmispersoonaa vastaan hyökkäämistä.

velipesonen: Juuri sinne pitääkin palata koulumaailmassa, ensimmäistä maailmansotaa edeltävään aikaan. Sosialidemokraattinen kulttuurikokeilu saa mennä.
 
Se elämä 1900-luvun alkupuolella ei ollut mitenkään tavoittelemisen arvoista mun mielestä. Silloinen auktoriteettiin perustuva koulujärjestelmä ei tuottanut aitoa kunnioitusta lähimmäistä kohtaan, tai kunnioitusta opettajaa tai toisen omaisuutta kohtaan, vaan korkeintaan pelkoa. Väkivaltaluvut olivat korkeammalla kuin nykyään. Samoin ennen tätä 1800-luvulla. Sitä kurjaa tilannetta ja inhimillistä hätää se koulujärjestelmä tuotti huomattavasti enemmän kuin nykyinen.
 
Tämä näin historiantutkimuksellisena näkökulmana. Tuo tapa ajatella nämä siten, että ennen kaikki oli paremmin on kyllä aina esiintynyt ja nyt osaan nuo sinunkin juttusi asettaa siihen nostalgiakontekstiin, ei sillä. Tunnen aika paljon historian ja etnologian tutkijoita, ja aika yhteinen mielipide kaikilla tuntuu olevan, että kyllä se nykyhetki vaan on tähän astisista paras tuossakin mielessä.
 
Tällä en tarkoita nyt sitä, etteikö koulujärjestelmässä olisi aina parantamisen varaa. Tietenkin on. Mutta muutos muutoksen itsensä takia on turhaa ja muutos huonompaan suuntaan se vasta turhaa onkin.

Teijo K.: Se elämä 1900-luvun alkupuolella ei ollut mitenkään tavoittelemisen arvoista mun mielestä. Silloinen auktoriteettiin perustuva koulujärjestelmä ei tuottanut aitoa kunnioitusta lähimmäistä kohtaan, tai kunnioitusta opettajaa tai toisen omaisuutta kohtaan, vaan korkeintaan pelkoa. Väkivaltaluvut olivat korkeammalla kuin nykyään. Samoin ennen tätä 1800-luvulla. Sitä kurjaa tilannetta ja inhimillistä hätää se koulujärjestelmä tuotti huomattavasti enemmän kuin nykyinen.
 
Tämä näin historiantutkimuksellisena näkökulmana. Tuo tapa ajatella nämä siten, että ennen kaikki oli paremmin on kyllä aina esiintynyt ja nyt osaan nuo sinunkin juttusi asettaa siihen nostalgiakontekstiin, ei sillä. Tunnen aika paljon historian ja etnologian tutkijoita, ja aika yhteinen mielipide kaikilla tuntuu olevan, että kyllä se nykyhetki vaan on tähän astisista paras tuossakin mielessä.
 
Tällä en tarkoita nyt sitä, etteikö koulujärjestelmässä olisi aina parantamisen varaa. Tietenkin on. Mutta muutos muutoksen itsensä takia on turhaa ja muutos huonompaan suuntaan se vasta turhaa onkin.
 
Suurin osa etnologeista on nykyään feministejä tai sosialisteja tai kulttuurirelativisteja, joiden mielipiteet joutavat roskikseen. Jos väkivaltarikokset olivatkin sata vuotta sitten korkeammalla kuin nyt, mitä en suoraan sanoen usko jos otetaan lukuun myös esim. kaikki raiskaukset, niin omaisuusrikokset olivat paljon vähemmässä. Me suomalaiset olemme valitettavasti väkivaltaista kansaa. Kaikkein pahinta väkivaltaa vain nykymaailmassa harjoittaa ns. hyvinvointivaltio, joka olisi viipymättä purettava. Tästä voisi puhua pitemmästikin mutta se johtaisi liiaksi sivuun aiheesta, joka on koulu.
 
Ei pidä pitää hyvyyden mittana sitä, kuinka pitkään ihmiset elävät tai kuinka vapaasti he saavat järjestää oman elämänsä, jos heidän ihmisarvonsa on riistetty sosialismin ja - niin - tasa-arvon nimissä. Hyvinvoinitivaltio ei ole ihmisarvoinen paikka!

velipesonen: Suurin osa etnologeista on nykyään feministejä tai sosialisteja tai kulttuurirelativisteja, joiden mielipiteet joutavat roskikseen. Jos väkivaltarikokset olivatkin sata vuotta sitten korkeammalla kuin nyt, mitä en suoraan sanoen usko jos otetaan lukuun myös esim. kaikki raiskaukset, niin omaisuusrikokset olivat paljon vähemmässä. Me suomalaiset olemme valitettavasti väkivaltaista kansaa. Kaikkein pahinta väkivaltaa vain nykymaailmassa harjoittaa ns. hyvinvointivaltio, joka olisi viipymättä purettava. Tästä voisi puhua pitemmästikin mutta se johtaisi liiaksi sivuun aiheesta, joka on koulu.
 
Ei pidä pitää hyvyyden mittana sitä, kuinka pitkään ihmiset elävät tai kuinka vapaasti he saavat järjestää oman elämänsä, jos heidän ihmisarvonsa on riistetty sosialismin ja - niin - tasa-arvon nimissä. Hyvinvoinitivaltio ei ole ihmisarvoinen paikka!
 
Itse asiassa, länsimaissa rikollisuus on laskenut selkeästi sitten 1900-luvun alun ja tästä on ihan mustaa valkoisellakin. Ai niin, nekin luvut ovat vääräuskoisten kirjoittamia. Vai?

Funkonaut: Itse asiassa, länsimaissa rikollisuus on laskenut selkeästi sitten 1900-luvun alun ja tästä on ihan mustaa valkoisellakin. Ai niin, nekin luvut ovat vääräuskoisten kirjoittamia. Vai?
 
Onko tämä argumentaatiossani jotenkin keskeistä? Vaikka hyvinvointivaltio olisi kyennyt vähentämään rikollisuuden määrää, mitä edelleen epäilen koska esim. NYCin harjoittama ns. nollatoleranssi on paljon tehokkaampaa ja Amerikka on länsimaa, niin pomminvarmasti hyvinvointivaltiossa ihmisen laatu ajan oloon heikkenee. En ole varma, mutta nähdäkseni heikkenemisvauhti on kasvussa. Olemme huonompia kuin isovanhempamme monessa suhteessa, esim.
 
- Yleistietomme on heikompi. "Ei tiedon määrä vaan miten sitä käyttää" on yksiselitteisesti väärin. On helpompi omaksua uutta tietoa jos on omaksunut enemmän tietoa jo ennestään.
 
- Käsialamme on huono. Kirjoituksestamme ei saa selvää.
 
- Emme osaa laskea. Ei päässä eikä paperilla. Jos paikalle sattuu laskutaitoinen, hänen käsialansa on niin huono ettei merkeistä paperilla saa selvää.
 
- Emme osaa omaa kieltämme. Murheellisin kaikista asioista; vielä muutama vuosikymmen sitten ei olisi tullut kuuloonkaan sallia muotoa "alkaa tekemään". Myös kaikenlainen slangi valtaa alaa oikealta kieleltä. Slangi ei ole kieltä, se ei ilmaise mitään eikä sillä voi ilmaista juuri mitään. Slangi on sloganien puuroa.
 
- Emme osaa käyttäytyä. Tässä ketjussa jo käsiteltykin asia. Lisään vielä, että jos minun ikäiseni henkilö koettaa teititellä, hän todennäköisesti taivuttaa monikon mukaan, "oletteko menneet". Hän ei siis osaa suomea eikä käytöstapoja, ei kumpaakaan.
 
- Olemme mielenvikaisia. Näemme parhaillaan valtavan henkisen puolen häiriöiden kasvun. Ei vain masennus vaan myös muut häiriöt valtaavat alaa.
 
- Olemme lihavia. Osa ylipaino-ongelmasta johtuu löystyneistä asenteista.
 
- Kuuloaistimme on huono. Liittyy kouluun! Nykyisen visuaalisen viestinnän aikakaudella on ajankäytöstä tullut itse kunkin henkilökohtainen asia, ja kykymme keskittyä kuuntelemaan jotain heikkenee jatkuvasti. Kuuloaistin kautta tapahtuva viestintä kun on sidottu viestin lähettäjän ajankäyttöön. Kuulonvarainen hahmotuskykymme siis heikkenee kasvatustieteilijöiden siunaamien modernien opetusmenetelmien seurauksena.
 
- Olemme varkaita. Olemme tulleet pisteeseen, jossa eräs virallinen puolue ajaa voimallisesti laajamittaista rikollisuuden laillistamista, tekijänoikeuksien heikentämistä. Emme osaa reagoida tähän, koska 1) käsityksemme omaisuudesta on puutteellinen ja 2) emme ymmärrä henkisen omaisuuden olemusta. Välinpitämättömyytemme tekee meistä varkaita.
 
Ja onhan muitakin mutta tässä näin alkajaisiksi. Syy tähän on lyhyesti sosialismi, johon peruskoulu meidät tehokkaasti valmentaa.
 
Vaikka olenkin konservatiivi, en ole nostalgikko, sillä paluu menneeseen on tosiasiallisesti romantisoivaa fantasiaa, eikä se kiinnosta. Pitää vain riisua yhteiskunta kaikesta sosialidemokratiasta, noin alkajaisiksi.

Teijo K.: Sun mielestä on siis ok. kutsua keskustelijoita räkänokaksi.
 
Totta munassa, jos ensimmäinen kivi on heitetty. Tässä mitään Jeesuksia olla!

Nimimerkki velipesonenhan kirjoittaa aivan täyttä paskaa (tai, no, noin 78-prosenttisesti).
 
Isovanhemmat unohtavat järjestään kaiken uuden tiedon ja vanhankin. Tai mistäpä he tätä uutta tietoa saisivat, kun ovat kuuroja ja sokeita. Kirjoittaminen on surkuhupaisaa huonon näön vuoksi: i-kirjainten pisteet menevät a:n päälle ja teen viivat pöytäliinaan tai asettiin. Laskevatkin lähinnä alleen.
 
Suvaitsemattomiakin ovat, penteleet, ja epäilevät perusteetta aivan kaikkia ryöväreiksi, pahantekijöiksi ja ties miksi ilkimyksiksi. Pallolaajennukset ja ohitusleikkaukset ovat arkipäivää mokomille lasten, lastenlasten ja jopa diakonien motiivit kyseenalaistaville karkeasti käyttäytyville vainoharhaisille läskeille. Ja sitten vielä kehdataan valittaa yksinäisyydestä. Jumalauta.
 
Heh, diakoni.
 
EDIT: Olipas monta kirjoitusvirhettä. Olen ihan mumo itsekin.

jazzmies: Totta munassa, jos ensimmäinen kivi on heitetty. Tässä mitään Jeesuksia olla!
 
Älä siis jeesustele sivusta, vaan osallistu keskusteluun.

velipesonen: - Yleistietomme on heikompi. "Ei tiedon määrä vaan miten sitä käyttää" on yksiselitteisesti väärin. On helpompi omaksua uutta tietoa jos on omaksunut enemmän tietoa jo ennestään.
 
Ja lähde tälle tiedolle oli?
 
- Käsialamme on huono. Kirjoituksestamme ei saa selvää.
 
Ja tämä väite perustuu johonkin tutkimukseen? Lähde?
 
En jaksa edes lainata loppuja väittämiä koska yksikään ei perustu mihinkään muuhun kuin kirjoittajan omaan rajalliseen ja ennakkoasenteelliseen yleistämiseen.Lähteiden kysely arvatenkin on täysin turhaa kuten muukin perustelujen kysely.
 
Tolla listauksella on lähinnä se arvo ,että tiedämme mitä mieltä nimim.velipesonen on.Eikä sekään ole kovin kiinnostavaa ,koska faktapohja uupuu.