| Aihe: Harjaus ja plekuasento | 1 |
|---|
|
Vasta nyt tullut mieleen, että pitäisiköhän harjaustyylisessä soitossa olla täsmälleen sama soittoasento kuin yhden kielen tilunypytyksessä? Kun tavallaan kahden soittoasennon käyttö sotkee.. Miten teillä on seisaaltaan soittaessa jos soitetaan isoilla soinnuilla komppilätkettä? Samalla lailla lähellä kuin sweepatessa, vai jotenkin toisenlainen plekuote / käden asento? Kuiteskin jos funkkia soittaa ja joitain nopeita kuoletettuja triolisäkätyksiä väleihin, koen ainakin että lähellä kieliä soittaminen (normi soittoasentoni) toimii parhaiten. Sitten taas joku nuotikitaratyylinen (vaikkakin seisaaltaan soitettu).. jotenkin automaattisesti ottaa semmosen epävirallisemman soittoasennon, kun niin harvoin sellasta soittaa, onkohan tossa mitään järkeä?
Mun filosofia kun on että kaikki aina samalla tavalla, symmetrisesti, johdonmukaisesti jne.. jolloin tulee rutiini ja käsi "kasvaa kitaraan kiinni." Mut mites harjaus? |  kimurantti1
15.07.2010 13:57:13 (muokattu 15.07.2010 14:05:36) | |
|
No plektran tulokulma ja liikerata vaikuttaa aika paljon soundiin, niin kuin tiedät. Jos mä nyt mietin omaa soittoani, niin en missään nimessä pidä plektraa sointukomppauksessa samalla tavalla kuin soittaisin jotain nopeaa tilukamaa. Soundi on yksikertaisesti väärä, ja mun mielestäni huono.
Mä en ihan allekirjoittaisi tuota, että pidetään käsi samassa asennossa aina. Mä yritin joskus tehdä kaiken yhdellä tavalla ja pitää kiinni omasta metodistani, mutta musta tuntui että tuli seinä vastaan. Jotkut jutut on helpompia vetää yhdellä tavalla ja jotkut toisella, turha tapella omaa motoriikkaa vastaan. Plus että enemmän mä peräänkuuluttaisin sitä soundia ja tatsia mitä haetaan. Mä en ainakaan haluaisi kuunnella puhdasta sointukomppausta, joka vedetään samalla nypläystatsilla kuin 200bpm tilukama. |  Zeeboo
15.07.2010 15:22:43 (muokattu 15.07.2010 15:25:01) | |
|
kimurantti1: No plektran tulokulma ja liikerata vaikuttaa aika paljon soundiin...
Just tämän takia plektran kulmaa, "syvyyttä", puristusvoimaa etc. voi annostella yhden biisin/soolon aikana tarpeen ja toivotun soundin mukaan. Niinkuin myös plekun kokoa, paksuutta ja materiaalia. Jazz-pöntöllä pappajatsit tulee soitettua aivan eri tatsilla kuin vaikka roots-osasto. Näin mie, enkä taida olla ainoa.
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." |  sickboy
16.07.2010 13:30:44 (muokattu 16.07.2010 13:33:25) | |
|
Mä vedän itse käytännössä aina JazzIII Ultexilla, myös akkariharjat. Mulla ei ainakaan plekun asento vaihdu, ainoastaan puristus vähän höllääntyy ja käden ja ranteen sopiva rentous hakee sen soundin ja tatsin.
Plekun paksuudella sit vaikutetaan tietty kirkkauteen/tummuuteen/soundin "napsuun", mutta omaan korvaan saan kaiken haluamani tolla samalla plektralla, käsi hoitaa dynaamisen puolen.
Ja toki oikean käden asento/tuki sun muut tekniset vaihtelee sen mukaan mitä soitetaan. Mun mielestä suurieleisellä oikan käden työskentelyllä saa paremman tatsin, taimin ja grooven soittoon. | |
aalataur: Vasta nyt tullut mieleen, että pitäisiköhän harjaustyylisessä soitossa olla täsmälleen sama soittoasento kuin yhden kielen tilunypytyksessä?
En usko, käsihän tekee aika lailla erilaista liikettä nuotiokomppauksen ja yhden kielen 200biittiähinailun välillä:D Se, että sä opettelet eri soundien aikaansaamiseksi erilaisia tatseja ja vähän toisistaan poikkeavia käden asentoja ei loppuukseen eroa pahemmin siitä, että oot tottunu oikean kätes olevan auki kun täppäät, eikö? Ainakaan musta ei tunnu kovin luontevalta harjata jotain C-duurissa menevää kiertoa avokielisoinnuilla käsi nypläysasennossa, vaan ihan luontevasti käsi aukeaa. Mun mielestä jos ottaa aikaa tutkaillakseen omaa soittoaan käytännösä, mikä ei oo ollenkaan pahasta, huomaa, et oikeestaan joka tekniikan välillä on olemassa jonkunlainen tatsiero, korjatkaa jos olen väärässä..
ihku | |
Joo mietin että voisiko se olla jotenkin sweeppauksesta johdettu asento missä ei vaan käsi sammuta kieliä. Ehkäpä ei. Nykyään mä harjaan niin vähän, etten ole edes analysoinut mitä käsi tekee. Ei sillä kuitenkaan mitään tekemistä ole mun normaalin plektrasoiton kanssa. | |
Mä vedän economylla aikalailla aina ku pystyy, eli sweepit menee mun normaalilla tyylillä tietysti. Ns. kielten ulkopuolelta en pikkaile yhtään, joten silleen ei tarvi hirveenä vaihtaa tekniikkaa tohon, vaikka en tiedä vaihtuisko se hirveesti siltikään.
Ite oon alkanu havaita, että tällanen tekniikan mikroskoopilla tarkastelu ei johda muuhun kuin uusiin ongelmiin. Sen sijaan ratkaisu on jossain aivan muualla. :) Mut parempi pitää mölyt mahassa, koska muuten täällä on taas kohta sotatantere pystössä. :D
And we got caught in the whirlwind // Torn by the storms of our lives. | |
January:Ite oon alkanu havaita, että tällanen tekniikan mikroskoopilla tarkastelu ei johda muuhun kuin uusiin ongelmiin. Sen sijaan ratkaisu on jossain aivan muualla. :) Mut parempi pitää mölyt mahassa, koska muuten täällä on taas kohta sotatantere pystössä. :D
No mun mielestä tuo on ihan totta. Itse oon ainakin ajatellut että kitaran soitossa ei periaatteessa pitäisi edes ajatella itse tekniikkaa, vaan sitä musiikkia mitä soittaa.
Jos pystyy soittamaan jonkun jutun jollain tekniikalla, miksi alkaa korjailemaan tai analysoimaan sen kummemmin? Jos sitten ei pysty soittamaan jotain yksinkertaisesti liian haastavaa juttua, se on todennäkölisesti treenin puutetta. Harvat ongelmat on itsellä kadonnut tekniikkaa vaihtamalla. Aina on toiminut se, että luottaa vaan siihen mikä tuntuu luonnollisimmalta ja parhaimmalta.
If you want to know what other people hear when they listen to music, listen to music you don't understand. -Guthrie Govan | |
Räkkipeli: Harvat ongelmat on itsellä kadonnut tekniikkaa vaihtamalla.
Mun on kyllä oltava täysin eri mieltä. Ei yleispätevästi, vaan ihan omiin kokemuksiin pohjaten.. Varmaan kolmen ensimmäisen vuoden aikana tuli ainakin about viittä eri pikkausasentoa ja plekunpitelystä kulmaukseen vaikka mitä kokeiltua pidemmissä ja lyhyemmissä aikajaksoissa(puolkin vuotta samalla->vaihto) ja vihdoin sen oikean löydettyään alkoi huomaamaan, että vaikka treenin määrä itse asiassa jopa jossain määrin vähentyi, alkoi monet tekniikan puolesta jopa typerät alkaa opettelemaan likit/biisipätkät/soolot tuntumaan täysin mahdolliselta saavuttaa. Ja tämä tuli siitä, että funtsaili miten MUN kannattais soittaa niin että se mulle toimis hyvin, mikä olis loogista, miten saan haluamani soundin mahdollisimman rennoilla asemoinneilla käsille, jne. Tämän seurauksena sitten pidemmällä aikavälillä huomasin, että aiemmin en oikeestaan tehny pahemmin omia biisinpätkiä/melodioita/pidempiä fraasilinjoja/likkejä koska keskityin niin paljon siihen tekniikkaan, jonka luotin itselleni toimivan. Vaihdettuani just sen "mikroskooppisen tarkastelun" tuloksena homma alko skulaa luontevammin, eikä tarttennu sit keskittyä niin paljon siihen, mitä fyysisesti tekee, vaan minkä vuoksi -> voi kanavoida enemmän energiaa musisoinnistaan itse musiikkiin.. Homma pähkinänkuoressa, itsellä tekniikan vaihtaminen toi LOPULTA vähemmän ongelmia.
Saako pistää vielä hymiön ettei kukaan tuu hakkaa?
Saa.
:)
ihku | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
