| Aihe: Bassosoundi keikoilla, festareille ym. tapahtumissa | |
|---|
|
Tämä sama ajatus on myös tuolla Bassot-alueella, mutta ajattelin lisätä tämän tänne, koska itse asiassa liittyy enemmän juurikin tähän livetoimintaan.
Olen pitkään tätä asiaa miettinyt, että mistä johtuu se, että n.90% livekeikkojen bassosoundista on vaan onnetonta epäselvää mölinää. Lähinnä sellaista tasaista mörinää, jossa ei ole minkäänlaisia nyansseja, puhumattakaan mistään persoonallisesta soundista. Onko basson miksaaminen niin äärimmäisen vaikeaa, mutta mistä johtuu sitten, että kaikkien bändien kohdalla tätä samaa ongelmaa ei ole? Mitä järkeä sinne keikalle on se rantasauna ym. upeat laitteet kantaa jos se soundi kuulostaa kuitenkin ihan paskalta yleisöön päin. Festareilla tämä asia oikein korostuu, mutta kyllä se ongelma on ihan kaikkialla. Eli mitä asialle voitaisiin tehdä ja mistä tämä itse asiassa johtuu?
Only pop music can break my heart... | |
Cathi777: Mitä järkeä sinne keikalle on se rantasauna ym. upeat laitteet kantaa jos se soundi kuulostaa kuitenkin ihan paskalta yleisöön päin.
Osittain vastasit kysymykseen juuri itse.. Välillä se bassokamojen vola/ulosvuotava soundi on vaan sellainen, että sen päälle on hankala alkaa kuorruttamaan kakkua.. Usein hankalaksi asian tekee se, että basisti seisoo usein max 2m päässä pinkasta, eikä tajua kuinka se soundi muuttuu etäisyyden kasvaessa. Tämä korostuu isojen kamojen kanssa ja menee vain pahemmaksi, jos lattialla on saippualaatikoita läjäpäin..
Joskus myös bassokamojen sijoittelu on sellainen, että suuritehoista backlinea ja PA:ta on vaikea saada oikeaan "vaiheeseen" keskenään. Optimitilanteessa koko backline, ainakin basso ja rummut olisi about samalla etäisyydellä PA:sta, mutta ainahan näin ei ole.
katellaan... | |
duane: Välillä se bassokamojen vola/ulosvuotava soundi on vaan sellainen, että sen päälle on hankala alkaa kuorruttamaan kakkua...
Millanen kioski pitää festareilla hankkia että saa jyrättyä sen miksaajan pilaaman soundin? | |
J.Hollström: Millanen kioski pitää festareilla hankkia että saa jyrättyä sen miksaajan pilaaman soundin?
http://www.techeblog.com/index.php/ … gadget/incredible-60-inch-subwoofer ?
keltainen on uusi punainen (+4 = -16 dBFS) |  Sami_T
14.07.2010 01:06:33 (muokattu 14.07.2010 02:49:21) | |
|
Pitää ymmärtää että on paljon miksaajia/tuottajia/bändejä joidenka mielestä siitä bassosta ei lähtökohtaisesti edes tarvi tulla kuin se alin ääni sille orkesterin soitannolle ja ei sen basson ole tarkoituskaan kuulostaa yhtään miltään. Kunhan vaan puntit tutisee ja on kova buugie. Niin en minä ainakaan lähde tuota teilaamaan, se on sen orkesterin (tai ko. orkesterin valitseman miksaajan) taiteellinen näkemys.
Jos halutaan toistaa bassosoundia sellaisena kuin se soittajan kaapista soittajalle tulee ja homma ei meinaa toimia niin omat kokemukset on sellaisia että vika löytyy yhdestä tai useammasta seuraavista:
- soittaja ja sen soittotaito/soittotapa
- lähtösoundi
- lavamökä
- miksaaja
- PA
Mikäli tuntuu että miksaaja on se kaiken pahan alku ja juuri niin se ongelma ratkeaa kun hommaa omille keikoille oman miksaajan mihin pystyy luottamaan että nyt on soundit mieleisellä tavalla. Sitten kun käy katsomassa muiden keikkoja niin niihin nyt ei (ymmärrettävästi) voi vaikuttaa, siellä on joku muu jo tehnyt päätöksen että kuka heidän orkesterinsa soundista vastaa ja millä tavalla.
Basson "soundi" on sitä helpompi toistaa mitä isommat kekkerit on ja mitä hiljempaa bändi soittaa ja mitä vähemmän siinä musiikissa on tavaraa. Basso on perusrokki/poppiorkesterin vehkeistä ehkä se minkä soundi jää kaikista helpoiten muun älämölön jalkoihin. Eli kuulee että kyllä se basisti e-säveltä vetelee mutta siitä soundista ei oikein pysty sanomaan mitään muuta kun sen e-sävelen päällä lepää vielä pari särökitaraa, koskettimet ja laulaja. Ja se "%#& rumpali hakkaa crashia kuin viimeistä päivää.
Isommilla kekkereillä on huomattavasti helpompi saada hyvä bassosoundi. Niin ja jos on hyvä PA niin siitä ei oo ikinä haittaa.
Duanella oli hyvä pointti tosta että suurin osa soittajista ei oo ikinä kuunnellu omia kamojaan kuin 2 m päästä. Siihen ne yleensä toimiikin oikein hyvin. En oo vielä sellaisia bassokamoja kuullu mitkä soundaa hyvälle 30 m päähän. Tyypillisesti käy niin että alimmat bassot ja kaikki keskiääni- ja diskanttiosasto jää suurimmaksi osaksi jonnekin matkan varrelle. Se mitä jää jäljelle on sellasta alaäänimulinaa joka tulee LUJAA. Niin kun lähtökohta on tuo vaikka bassokanava on vielä nollilla niin siinä on miksaajalla keinot hyvin vähissä muuttaa tuo hyväksi bassosoundiksi.
Mulla on kunnia miksata säännöllisesti useampaakin orkesteria missä on basistit miettiny asiansa erittäin hyvin. Tai siis, ei niiden basistien soittoa tarvi miksata. En laita kompuraa kun ei oo mitään tarvetta. Kääntää eq:n suoraksi, pyytää basistia soittamaan, säätää gainin, nostaa liu'un ylös, juu kiitos hyvä on. Noin kymmenen sekuntia menee koko toimitukseen. Ja homma toimii. Jos jotain joutuu säätämään niin se yleensä johtuu siitä että tällä kertaa PA ei oo ihan paras mahdollinen ja joutuu nimenomaan sen PA:n sointia korjailemaan, ei niinkään sen basistin soundia.
Sitten vaan katsoo (tarvittaessa) että kosketinsoittajan soundit, HD-kanavat (tai mikään mukaan) ei tuu sen basistin "tontille".
Kirjotan tähän nyt vielä muutaman tyypillisen ongelman:
Basistin soundi on pelkkä muminaa. Eli jostain 300 hertsin yläpuolelta puuttuu ihan kaikki. Säätää etupäässä kavana-eq:n taajuuden 2500 hertsiin ja kääntää gainin täysille niin ei ole mitään korvinkuultavaa eroa. Tähän törmää todella usein. Eli ei oo mitään "soundia" ja kaikki sellainen jäntevyys puuttuu. Koko bändin soittaessa ei välttämättä edes kuule koska basson sävelet syttyy ja koska sammuu (soittaja kyllä kuulee omasta kaapistaan mutta sieltä ei tulekaan kuin se oma soitanto, yleisöllä/miksaajalla aivan eri keli). Mä käyn yleensä kysymässä popparilta että nyt on vähän tummat kelit että haluttaisko me vähän säätää jotain. Vai mennäänkö näillä. Jos poppari haluaa mennä näillä niin asia selkee, muminaa sisään, muminaa ulos.
Toinen tyypillinen ongelma on sitten se että sitä "soundia" ja dynamiikkaa on vaikka muille jakaa. Eli revitään niitä basson kieliä ihan miten sattuu (ja välillä vielä plektralla). Basistilla on joku oma särö joka on tapissa ja soundi on muutenkin tälläisessä tapauksessa yleensä aika jännä. Voi olla halpa basso missä on sellaiset mikit mitkä ei poimi eri kieliä ja/tai taajuuksia tasaisesti. Mä yleensä laittelen perusasiat kohdalleen ja odottelen sitä että koko bändi soittaa yhtäaikaa ja rupeen vasta siinä kohtaa pohtimaan että mitäs tälle bassohommalle tehtäis. Jos se toimii niin hyvä. Jos se siitä repimisestä johtuva räpinä ja/tai plektran meteli hyppii koko ajan silmille ja dynamiikka on ihan valtaisa niin sitä ei vaan voi toistaa saliin sellaisena koska se kuulostaa paskalta (ja lisäksi kävelee sen koko muun bändin yli). Niin ei siinä oikein oo muuta vaihtoehtoa kuin yrittää hukata sitä räpinää sen verran että se ei enää häiritse bändin kokonaissoundia ja sen jälkeen kompuroida se koko hoito lyttyyn. Bassosoundi ei ole enää timangia mutta kokonaisuus (ehkä) toimii.
samitorvinen.blogspot.com | |
Hyvää asiaa on jo monessa kirjoituksessa tullut.
Toki ongelmia voi olla siellä basso-d.i:n xlr:n toisessa päässä, mutta monesti sitä löytyy myös lauteiltakin.
Tuossa on tullut huomattua esim. että aktiivielektroniikassa ja bassonupeissa voi olla alapään hyllykorjain ihan törkeän matalalla. Esim. jossakin Edenin mallissa muistan sen olleen jopa 30Hz:ssä. Sitä kun sitten siellä lavalla nostaa, niin ongelmia alkaa satelemaan oikein urakalla. Oma bassostäkki ehkä sitten soundaa sinne 1-4m päähän hyvältä, mutta etupäässä voi olla aika haikeaa olla.
Pienessä paikassa tuon ongelman kanssa voi pärjäillä vähän helpommin, kun sinne ei välttämättä raahata 8x10-läjää ja miksaus saakin olla enemmän alapäävoittoinen (käytetään lavavolaa hyväksi -> keskialuetta kuuluu lavalta). Isommalla lavalla sitten tuntuukin että lavalta tulevasta signaalista voisi tempaista todella monta desibeliä heti kättelyssä bassoa pois. Toki ison subbariläjän luukuttaminen on hauskaa, mutta...
Tämä ongelma ei tietenkään koske kaikkia basisteja, mutta joillakin on taipumusta boostata bassoa yli tarpeiden ja se sitten kostautuu äkkiä alapään tiukkuuden menetyksenä ja muhjuisena soundina.
Ehkä siitä 5-kielisen alakielen toistosta on tullut sellainen väkinäinen pakko laitteiden kehittymisen myötä, eli yritetään väkisin kuunnella 30Hz väpätystä 60Hz tai 120Hz sijaan?
Omana ohjeena basistille voisin huikata, että käykää keskustelemassa sen etupään tyypin kanssa soundista mikäli vähänkin aikaa likenee. Sieltäkin voi saada hyvää vinkkiä omiin säätöihin. Pitää vain osata ottaa mahdollinen kritiikkikin vastaan.
"Sanovat että osaisin miksata, mutta kyllä se viina mahtaa olla minun juttu" -Tuntematon miksaaja | |
Kyllä tää bassosoundiongelma on valitettavan yleinen niin Suomessa kuin ulkomailla. Ilmeisesti kyse on aika pitkälti miksaajien keskuudessa vallitsevasta yleisestä linjauksesta. Halutaan, että basari ja basso enemmänkin tuntuu kuin kuuluu. Ihan skeidaahan toi on, koska noilla soundeilla on aika sama, mitä basisti soittaa, kunhan pysyy edes oikeassa sävellajissa.
Välillä tulee hyviäkin poikkeuksia eteen. Rock im Parkissa tänä kesänä Them Crooked Vulturesilla oli homma kohtuu hyvin hanskassa (oisko sama mies puikoissa kuin QOTSA:lla, koska niillä on aina aikas timangit soundit livenä), Musellakin basso erottui kivasti johtuen jo osittain bändin line upista. Aika järjestään kuitenkin tulee vastaan erottelematonta muhjua, josta ei oo mitään iloa.
Ai niin ja Crashillä oli viime kesänä jäähyväiskeikalla todella timangit bassosoundit. Ei tietoakaan jyräävästä meiningistä vaan erottelevaa ja tasapainoista soundia. Tämä vielä päälavalla, joten aika hyvä benchmark siihen, että kyllä toi homma on mahdollista saada toimimaan isollakin lavalla.'
Yleinen ongelma on myös miksaajien ja varmasti myös joidenkin basistien mieltymys hymy-eq -soundiin. Se basson todellinen luonne löytyy kuitenkin sieltä ala-middlestä ja middlestä. Itse olen ottanut tavaksi jokaisella isommalla keikalla huomauttaa miksaajalle, että ei sitten hymy-eq:ta kiitos.
Ja mitä rantasaunaan tulee, niin kyllä siitä kaapista saa helposti ulos erottelevaa soundia enkä itse näe sen ongelmaksi ollenkaan alapäävoittoisuutta. | |
Jos puhutaan festareista tai isommista lavoista niin eikö silloin basso tule jostain näistä:
- Nupin DI, jossa mukana joko pelkkä etunen tai sen lisäksi myös EQ
- Erillinen DI-boksi
- Mikitetty kaappi
- Mikki + DI
Eihän sen basson pitäisi sieltä lavalta hirveästi tunkea noissa olosuhteissa? Ylempänä kirjoitettiin että silti basistin saundi voi olla pelkkää huminaa ja soittaja näin itse haluaa. Mietin vain että mistä noista se ääni silloin tulee, varsinkin jos sitä ei pysty paljoa korjaamaan? En ole ikinä tiskin takana ollut, mutta luulisin että jokaista noita voi melko helposti korjata. Tietty eri asia jos ääni poimitaan pelkästään mikillä ja kaappi on mikitetty niin huonosti ettei sieltä tule muutakuin alapäämuminaa.
Ihan vain mielenkiinnosta siis...
www.mikseri.net/superbullets - Demo 2010 kuunneltavissa! | |
Varsin hyviä pointteja tullut tässä ketjussa jo, mutta vielä joitakin asioita haluaisin lisätä soppaan.
Vaikka basisti olisi rautaa, ja PA kalusto timanttia (sekä äänipuolen systeemiäijä safiiria), niin fysiikan lakeja ei silti pystytä rikkomaan. Kotona tai studiossa bassopuoli on kohtuullisen helppoa saada toimimaan edes jotenkin järkevästi ympäri kuuntelutilaa. Siellä kun harvoin tarvitaan useampaa kymmentä subbariosaston kaappia nurkkiin hönkimään. Toisaalta, pienessä tilassa taas korostuvat huonemoodit...
Yhtään isommassa kattauksessa ei enää pärjätäkään sillä yhdellä subbarilla. Ja akustiikka on siitä hauskaa, että aika harvoin enemmän on paremmin. Kun tilaan lisätään se toinen kaappi toistelemaan niitä lahkeita lepattavia taajuuksia, niin ollaan jo tehty kompromissi. Kappien keskinäisestä sijoittelusta riippuukin sitten tehdyn kompromissin laajuus. Jos kaiuttimet pystytään sijoittamaan yhteen läjään lavan eteen ja keskelle lavaa sivusuunnassa, ollaan suuri osa ongelmista pystytty välttämään. Mutta tämäkään ei ole täydellinen ratkaisu (esteettiset/lavarakenteelliset/yms tekijät...)
Jos taas tehdään se perinteinen subiläjä/puoli -tyyppinen kattaus, niin ongelmat vasta alkavatkin. Kun päädytään tuollaiseen ratkaisuun, niin voidaankin heittää hyvästit tasaiselle bassotoistolle. Fyysikot käyttävät ilmiöstä nimeä interferenssi, ja äänisepät puhuvat kampasuotimesta. Käytännössä siis kuulijasta eri etäisyyksillä olevien kaiuttimien signaalit summautuvat joko toisiaan vahvistaen tai heikentäen noudattaen ihan perusaaltofysiikan oppeja. Ja kun tähän vielä lisätään mökin seinistä heijastuvat ääniaallot, niin soppa alkaakin olla valmis.
Asiasta on kirjoitettu vuosien saatossa enemmän kuin paljon, mutta sattumalta juuri eilen kolahti postilaatikkoon maili, jossa mainostettiin tätä linkkiä: http://www.prosoundweb.com/article/ … _acoustical_concepts_of_subwoofers/ Pikaisella lukemisella tuo ensimmäinen osa näyttää varsin asialliselta.
Ja kun vähän tutkaili asiaa lisää, niin taitaa perustua pitkälti tähän artikkeliin: http://www.electro-voice.com/sitefi … ads/Subwoofer%20Arrays%20v03%20.pdf
Vaikka PA olisi kuinka hyvin suunniteltu, laskettu, mitattu ja säädetty kohdalleen, niin viimeistään lavalta tuleva sekametelisoppa aiheuttaa ongelmia.
Kuten audiomaailmassa lähes poikkeuksetta on tilanne, kompromisseilta ei voi välttyä ja täydellistä äänijärjestelmää ei pystytä rakentamaan. Etenkin livepuolella tämä korostuu, kun muuttujia sopassa on varsin paljon. Vanhempia konkareita lainatakseni 'It depends'. :)
Puukorvaisen miksaajan seikkailut: http://puukorva.blogspot.com | Sami_T
14.07.2010 09:30:45 (muokattu 14.07.2010 09:33:27) | |
|
UncleFester: Jos puhutaan festareista tai isommista lavoista niin eikö silloin basso tule jostain näistä:
- Nupin DI, jossa mukana joko pelkkä etunen tai sen lisäksi myös EQ
- Erillinen DI-boksi
- Mikitetty kaappi
- Mikki + DI
Juu
Eihän sen basson pitäisi sieltä lavalta hirveästi tunkea noissa olosuhteissa?
No se riippuu ihan siitä millaista kyytiä se rantasauna saa. Useimmat soittajat ei oikeasti sisäistä sitä kuinka lujaa niiden soitanto tulee sinne salin puolelle. Kaveri soittamaan ja itse salin puolelle kuuntelemaan niin sitten homma avautuu.
Ylempänä kirjoitettiin että silti basistin saundi voi olla pelkkää huminaa ja soittaja näin itse haluaa. Mietin vain että mistä noista se ääni silloin tulee, varsinkin jos sitä ei pysty paljoa korjaamaan? En ole ikinä tiskin takana ollut, mutta luulisin että jokaista noita voi melko helposti korjata.
No siinä on juuri se että sä et voi mikserin eq:lla _lisätä_ taajuuksia mitä siinä alkuperäisessä soundissa ei ollenkaan ole. Eli niinkuin yritin antaa vähän esimerkkiä että aika moni basisti tulee sellaisella muminalla että sä voit yrittää korostaa mitä tahansa yli 300 hertsin olevaa taajuutta ja vaikka käännät gainin tappiin niin soundi ei muutu mihinkään. Eli kun siellä ei niitä (bassosoundin kannalta olennaisia) taajuuksia ole niin ei niitä myöskään sinne millään tule.
Sama homma se on missä tahansa instrumentissa. Ei miksaaja voi "korjata" sitä soundia timantiksi. Kyllä sen hyvän soundin pitää ainakin osittain lähteä soittajalta itseltään.
samitorvinen.blogspot.com | UncleFester
14.07.2010 09:47:01 (muokattu 14.07.2010 09:47:49) | |
|
Sami_T: Juu
No se riippuu ihan siitä millaista kyytiä se rantasauna saa. Useimmat soittajat ei oikeasti sisäistä sitä kuinka lujaa niiden soitanto tulee sinne salin puolelle. Kaveri soittamaan ja itse salin puolelle kuuntelemaan niin sitten homma avautuu.
Tämä on varmastikkin tosi. Basso aukenee ihan tavalla parin metrin päähän, puhumattakaan jostain 10 tai 15 metristä. Olen itte pyrkinyt siihen että käyn hieman kauempana kuuntelemassa saundcheckissä sitä omaa saundia, ettei tuuttaa liikaa alapäätä kauemmas. 9 metrin piuhan tuomien mahdollisuuksien mukaan siis... (tosin parilla viime keikalla oli vahvarista putket jo hiipumassa niin saundi oli sen takia avuttomasti huminaa vaikka mitä teki)
No siinä on juuri se että sä et voi mikserin eq:lla _lisätä_ taajuuksia mitä siinä alkuperäisessä soundissa ei ollenkaan ole. Eli niinkuin yritin antaa vähän esimerkkiä että aika moni basisti tulee sellaisella muminalla että sä voit yrittää korostaa mitä tahansa yli 300 hertsin olevaa taajuutta ja vaikka käännät gainin tappiin niin soundi ei muutu mihinkään. Eli kun siellä ei niitä (bassosoundin kannalta olennaisia) taajuuksia ole niin ei niitä myöskään sinne millään tule.
Sama homma se on missä tahansa instrumentissa. Ei miksaaja voi "korjata" sitä soundia timantiksi. Kyllä sen hyvän soundin pitää ainakin osittain lähteä soittajalta itseltään.
Ihmettelen vain että mistä ne jotkut basistit kiskoo sen huminasaundinsa? Jos basso tulee pelkästä DI:stä niin sitten siinä pitäis olla aika hyvin eri taajuuksia mukana kun tuskin mikään basso puskee pelkästään alle 300hz luonnostaan. Eli sen takia haluaisin tietää että minkä kautta se basso kulkee että äänimiehelle tuleva saundi on pelkkää huminaa, oikeasti kiinnostaa kun en ole ikinä äänimiehen asemassa ollut...
www.mikseri.net/superbullets - Demo 2010 kuunneltavissa! | |
Mahtavan asiallista keskustelua, tattista kaikille! Teen lisäkysymyksen: Miksi basari on monesti niin kovalla, että se peittää melkein koko muun bändin alleen?
"pitäähän sen musan potkia" vai joku muu periaate taustalla?
Kuuntelin Disco Ensembleä Rock for People-festareilla tsekeissä pari viikoa sitten, ja lopun kliimaksi jäi tosi valjuksi, kun bassorumputykitys peitti melkein kaiken muun alleen. Tää sama basarin voimakkuuden ongelma toistui ihan jokaisella bändillä. Jopa Skunk Anansiella, joka mun arvoasteikolla on timangeista timangeinta rokkisoundia. | UncleFester
14.07.2010 10:08:54 (muokattu 14.07.2010 10:09:18) | |
|
Niin ja tosiaan bassopalstallakin heittänyt muutama tästä kommenttia, mutta hyvä pitää keskustelu varmaankin täällä Livetoiminta-palstalla
Tässä siis linkki bassopalstan keskusteluun tästä aiheesta
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=35&t=192207
www.mikseri.net/superbullets - Demo 2010 kuunneltavissa! | |
Kyllä, ja miksi usein kuulostaa, että PA olisi viritetty enemmän basarin tarpeita vastaavaksi. Alinta kaistaa (alle 100HZ) korostettu niin että bassosta tulee helposti muhjua. Basari kestää sen paremmin kun siinä on luonnostaan selkeämpi atakki.
Basistina kannattais mun mielestä tsekata ettei tarjoile muhjuista soundia miksaajalle, se on kaiken pahan alku ja juuri. Säätää mikit niin että toistaa erottelevasti koko kaistan eikä korosta alimpia taajuuksia, PA hoitaa sen puolen varmasti. Soittotatsilla myös iso merkitys, suurempi mahdollisuus erottelevaan bassosoundiin on soittaa läheltä tallaa kuin kaulan juuresta, noin yleisesti katsottuna. Laatusoitin hyvissä säädöissä on myös tärkeä, ei tarvi olla mikään putiikkipeli kuitenkaan mutta basson säädöt pitää olla suht kohdallaan jotta tavotteisiin päästään. |  Reddie
14.07.2010 20:38:46 (muokattu 14.07.2010 21:42:25) | |
|
Mun oma näkemys on, että livenä on paljon vähemmän "tilaa" eri soittimille. Studiossa pystyy hieromaan soundia hyvinkin pitkään, hartaasti, ja tyystin eri olosuhteissa, joten samaan aikaan on mahdollista saada soimaan vaikka parisataa eri raitaa, siten että kaikki palvelee kokonaisuutta. Kuten yllä on useasti todettu, livetilanteessa todellisuus yleensä potkii pahasti päin naamaa. Joittenkin bändien kanssa pelkästään kahdelle kitaralla, bassolle, ja laululle ei tahdo löytyä tilaa sieltä niin tärkeästä 2kHz alueelta, jolloin liian usein lopputulos on se, et bassosta jää jäljelle vaan sitä muhjua. Kyse on niin usein livepuuhissa kompromissista: Jos kaikki on lujalla, mikään ei ole lujalla. Mä koitankin usein kysyä aina bändeiltä (jos ei oo tuttu orkka) et "mikä on se teidän musan oleellinen juttu" (sanat, muna, eteerisyys, jne.) ja tää sanelee sit sen, mitä rupeen uhraamaan ekana, ku ongelmia ilmenee.
Tietty, jos oisin saakelin kova kundi, ei tulis ongelmia. :D
EDIT: Ai nii ja yks tärkee pointti: Kärjistäen voi vielä ilmaista, et kun budjetti rupee pienenemään niin alapää kärsii ekana. | miffe
15.07.2010 03:37:33 (muokattu 16.07.2010 04:17:05) | |
|
Johnny Buzz: Ja mitä rantasaunaan tulee, niin kyllä siitä kaapista saa helposti ulos erottelevaa soundia enkä itse näe sen ongelmaksi ollenkaan alapäävoittoisuutta.
Joo, savusaunasta ei kyllä sitä ihan alinta tule, jos sen yhden kartion ääntä kuuntelee kuten mikrofoneilla yleensä on tapana. Enemmän mä sieltä sitä kolinaosastoa otan. Ja sitkun siinä on monta elementtiä, niin suuntaavuus on aika raju. Jos siin parin metrin kohdilla oliskin hyvä ja erotteleva, niin se ei tarkota sitä, että saliin vuotava ei olis muhjua. Sitä se nimittäin yleensä on.
Lisäksi on otettava huomioon, että bassossa alimpien nuottien kohdalla ylemmät harmoniset tulee perustaajuutta lujempaa jo itse instrumentista luonnollisesti. Täs kohtaa korva erottaa nuotin harmonisten perusteella.
Isommillakin lauteilla noista lavan kaappiseinistä on haittaa, koska nää nykyiset äänenpainerajat on säälittävän ja surkuhupaisan kantturoilla.
edit: oikoluku vuorokauden myöhäs
turkulainen | |
Vanha totuus pätee tässäkin, että instrumentin luonnollisesta taajuuskaistasta sen oleellisimman alueen vähentäminen parantaa erottuvuutta. Bassosta siis alapäätä pois ja kokonaistasoa ylöspäin, ja vaikutus on vähän sama kuin nostaisi yläpäätä esiin. PA:n virittäminen on myös oleellinen juttu, sitä ei saa tehdä minkään soittimen ehdoilla vaan musiikin ja vaikka taajuus-sviippaamisen kanssa.
Alkaa olla aika vähissä ne festarimiksaajat jotka sallii rummuissa esim. pitkään soivan Bonham-basari soundin.
"the difference between stupidity and genius is that genius has its limits" -Albert Einstein | |
Sami_T: Ei miksaaja voi "korjata" sitä soundia timantiksi. Kyllä sen hyvän soundin pitää ainakin osittain lähteä soittajalta itseltään.
Ja tämähän pätee sitten kaikkeen muuhunkin kuin bassoon. Mielestäni miksaajan tarkoitus on enemmänkin korjailla soundissa niitä ongelmia mitkä alkaa mikistä tai DI boxista ja päättyy PA siivistä roikkuvaan linkkariläjään. Siis nyt kun puhutaan puhtaasti EQ käytöstä. Jos sitä yleisölle tulevaa meteliä täytyy alkaa parantelemaan niin sitten viritetään niit juttui sieltä soittajien puolelta eikä väännetä equta ihan miten sattuu.. siis näinhän sen pitäs mennä.
Miksi laulaa nuotilleen kun nuotin vieressä on enemmän tilaa!! | |
Ketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Se mita bassokamoista ulos tulee ratkaisee paljon, mutta onhan se selkeaa, etta myos toistoketju on tarkeassa osassa. Ja siina kohtaa nykyaan ollaan monesti melkoisen huonossa jamassa jos keskitytaan aanenlaatuun unohtaen mika logo siina komerossa on.
Kumisevaa, pomisevaa, humisevaa ja ponnetonta bassoa sarolla ja vahemman sarolla. Valitettavasti suurin osa markkinoilla olevista subbasista on loppujen lopuksi varsin huonolta kuullostavia ratkaisuja joista ei aitoa tarkkuutta ja "hifia" tule itkemallakaan. Vaikka sanoinkin, etta ei valiteta logoista, niin pakko todeta, etta D&B:n B2 on yksi huonoimmista subbasista mita vastaan on tullut. Tuleehan sita metelia paljon, mutta varsin yhdelta nuotilta ja pitkaan. Impulssivaste 6 asteen bandpass kotelolla on surkea ja se sotkee kaikki mahdollisuudet tarkkaan toistoon.
Harva subbanen myos oikeasti menee niin alas kuin pitaisi korostamatta esim. 60 Hz aluetta, mista moni subbanen hakee tukea muka matalaan soundiinsa.
Lisaksi kohtuuttoman suuret saroarvot vaivaavat melko montaa purkkia jonka seurauksena myos oktaavia tai kahta ylemmat taajuudet tahtovat puuroutua eika sita bassoon kaivattua selkeytta enaa ole jaljella juuri lainkaan.
Vaan mitas teet, kun toistaiseksi ei sita ihmelootaa ole olemassa joka murisisi matalalle, olisi tarkka eika sarokaan vaivaisi ja joka muutenkin kuullostaisi oikealta sen luonnottoman purkkibasson sijaan. | |
Ymmärrän perustelusi B2:sen kanssa, mutta täytyy ihan vakavasti kysyä, että jos se on mielestäsi yksi huonoimmista suppasista, mihin vertaat sitä? Mikä siis on se kultainen joukko suppaskaiuttimia, joka vetää pitkää kaulaa siihen? | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
