Oman elämänsä Rouva jos odotat et otan kantaa köyhyyteen mä kävelen pitkin rantaviivaa ja keskustelen linnuille puhun yhdelle kivelle se lienee vapauden osa sä tiedät, mä pärjään tuu mukaan kävelemään rantaviivaa jos odotat et otan kantaa rikkauteen mä kävelen pitkin puusiltaa ja keskustelen vedelle sen vapaalle liikkeelle sä tiedät, mä pärjään tuu mukaan kävelemään puusiltaa jos odotat et otan kantaa rakkauteen mä otan käteen hiekkaa ja lennätän sitä ilmaan kas linnut kilpaa keskenään jos odotat et otan kantaa kiimaan mä otan osaa suruun se nimitäin elämästä jää kun suru kiihkoa värjää sä tiedät, mä pärjään tuu mukaan kävelemään rantaviivaa sä tiedät, mä pärjään merja ritala Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- |