| Aihe: Asteikkojen opettelu koko kitaran kaulalta | |
|---|
|
Jees. Kesälomat alkaa ja mikä sopisikaan paremmin kesämissioksi kuin kitaransoiton opiskelu?
Teknisesti pidän soittoani tarpeeksi hyvänä mihinkään järkevään tilanteeseen, mutta asteikkojen osaamattomuuteni kostautuu improtessa. Osaan siis joitakin perus-asteikkoja (pentatoniset, duurit, mollit) parista eri kohdasta, mutta tietenkin optimaalisimmassa tilanteessa koko kaulan tunteminen ei liene pahitteeksi. Kitaramaikkakin suositteli mulle kesälaitumien päästessäni otelaudan opiskelua. Asiaan.
Miten on helpointa/hauskinta/mielekkäintä opetella asteikoita koko kitaran kaulalta?
Ainakin duuri- ja mollipentatoniset, duuriasteikko, mollit ja miksolyydinen moodi lienevät sopivat näin alkuun? Elikkäs siis kannattaako vain kylmästi ja julmasti ottaa joku random-asteikko, katsoa otelaudasta sen kaikki sävelet ja yrittää muistaa ne ja sitten soitella ylös-alas? Vai kenties keksiä joku patterni jotain asteikkoa ja vedellä sitä sitten koko kaulalta? Lähinnä sitäkin haen että kannattaako kelata joka sävel tyyliin "ahaa tossa on taas asteikon perussävel ja tossa kolmas aste ja näin" vai vaan soittaa?
Miten olette itse opetelleet tuntemaan kaulan ja asteikot? Kokeneempien vinkkejä siis kaipaillaan. |  cr4b
21.05.2010 23:54:36 (muokattu 22.05.2010 00:03:53) | |
|
Eikö sun kitaramaikka voinut sitten kertoa, miten niitä asteikkoja kannattaa harjoitella? Tässä tälläisen perussoittajan näkemys asiasta:
Mä suosittelisin opettelemaan ensin vaikka A molliasteikon kaikki asemat koko kaulalta hyvin. Turha haukata liian isoa palaa kerralla. Vedät sitä asteikkoa edestakaisin trioleina, kuudestoistaosina ja eri kuvioissa mitä nyt keksit ja lisäksi esimerkiksi kahta vierekkäistä kieltä ylös-alas. Improvisoi PALJON ja käytä sitä asteikkoa. Opettele se niin, että "näet" suoraan missä ne asteikon sävelet sijaitsevat kaulalla, ilman että tarvitsee miettiä.
Sitten kun osaat sen A-mollin hyvin, niin se on suhteellisen helppo siirtää muille sävellajeille, koska asteikko on sama, mutta sijainti kaulalla eri. Lisäksi G miksolyydinen moodihan esimerkiksi sisältää samat nuotit kuin A molli, joten samalla opit sen miksolyydisen ja kaikki muutkin moodit. C duuri sisältää myös samat nuotit kuin A molli. Pentatoninen taas on sama kuin molliasteikko, miinus 2. ja 6. sävelet. Mä ajattelen sitä yhtenä isona asteikkona, josta sitten poimitaan ne halutut sävelet kuhunkin tilanteeseen.
Vai kenties keksiä joku patterni jotain asteikkoa ja vedellä sitä sitten koko kaulalta? Lähinnä sitäkin haen että kannattaako kelata joka sävel tyyliin "ahaa tossa on taas asteikon perussävel ja tossa kolmas aste ja näin" vai vaan soittaa?
Mun mielestä idea on just tossa, että vetää vaan tarpeeksi ja eri kuvioilla niitä asteikkoja. Toisto on menestyksen avain.
If I played that any faster, your minds would blow up, 'cos I'm so amazing. I'm the best. | |
Opettele joku asteikko koko otelaudalta. Aivan sama mikä, mutta pysy siinä samassa asteikossa niin kauan että osaat sen miten päin tahansa. Aluksi yhdellä kiellä, sitten asemissa, parin kolmen kielen paloina niin, että äänet seuraavasta asemasta löytyvät miettimättä.
Kun asteikko on visuaalissa/lihasmuistissa, ala poimia sieltä intervalleja, sointu ja arpeggioita, erilaisia patterneja jne.
Kaikenkaikkiaan tässä on enemmän visuaalisesta hahmottamisesta kyse kuin teknisestä treenistä, mutta mekaanisella hommalla saa tehokkaasti koko kartan haltuun, minkä jälkeen alkaa vasta se varsinainen treeni. | |
Ja vielä siitä mielekkyydestä: muista improvisoida skaalalla jo ennen kuin se on täysin halussa! |  Jzci
23.05.2010 10:34:34 | |
|
Sitten kun osaat sen A-mollin hyvin, niin se on suhteellisen helppo siirtää muille sävellajeille, koska asteikko on sama, mutta sijainti kaulalla eri. Lisäksi G miksolyydinen moodihan esimerkiksi sisältää samat nuotit kuin A molli, joten samalla opit sen miksolyydisen ja kaikki muutkin moodit.
Joka toisaalta ei tarkoita sitä etteikö noita moodeja tarvitsisi sitten treenata erikseen. Alkuun melko hämmentävää kun tutut sormitukset kuulostavatkin joltain muulta mihin on tottunut.
Mun mielestä idea on just tossa, että vetää vaan tarpeeksi ja eri kuvioilla niitä asteikkoja. Toisto on menestyksen avain.
Ja sen asteikon "soundin" päähän iskostaminen. Ne sormitukset oppii kuitenkin loppujenlopuksi melko helposti. Se että saa sen osaksi omaa sanavarastoa onkin sitten se varsinainen "ongelma". |  Zeeboo
23.05.2010 13:25:04 (muokattu 23.05.2010 17:09:39) | |
|
Jzci: ...Ja sen asteikon "soundin" päähän iskostaminen. Ne sormitukset oppii kuitenkin loppujenlopuksi melko helposti. Se että saa sen osaksi omaa sanavarastoa onkin sitten se varsinainen "ongelma".
Komppia.
Mun(kin) mielestä maalina pitäisi olla kokonaisvaltainen soittimen hallinta. Tämä meinaa sitä, että asteikot, arpeggiot, soinnut jne. "näkee" päässään, vaikka soitin ei olisi käsissä. Samaten siihen hallintaan kuuluu se, että voi päässään ajatella minkä tahansa äänen, ja sen jälkeen "tähtäilemättä" ottaa sen otelaudalta. Siis kirjaimelisesti sokkona.
Mun mielestä ei ole olemassa mitään oikoteitä antavaa konsti-kolmosta tai kikka-kakkosta "hallintaan" päätymiseksi. Ainoastaan kärsivällinen treenaaminen. Oma treenaamiseni olisi varmaan voinut olla paljon johdonmukaisempaa, eikä mulla ole ruotoa alkaa julistamaan niitä juttuja, joilla olen treenannut miksikään ainoiksi oikeiksi, tai edes välttämättä oikeiksi. Tässä on kuitenkin joitain, joista on ollut hyötyä:
1. C-duuri asteikko viidellä eri sormituksella: Varmaan tuttu juttu, mutta puretaan silti. C-duuri sointu viidessä asemassa ja näihin asemiin C-duuri asteikko niin, että se "peittää" koko sen aseman, josta sointu otetaan.
Tällä saadaan haltuun koko otelaudan alueelta kaikki neutraalit (ylentämättömät ja alentamattomat) äänet. Otelaudan hahmottamisen kulmakivi IMO. Auttaa jatkossa tavattomasti muiden sävellajien treenaamista.
2. Kaikkien sävellajien duuriasteikot samassa, sattumanvaraisesti valitussa asemassa koko ajan siinä asemassa pysyen kvinttiympyrää kumpaan tahansa suuntaan kiertäen: C, G, D, A, E, B jne. tai C, F, Bb, Eb, Ab jne.
3. "Intervallikartan" opettelu. Näitä karttoja on eri mnetin ketjuissa. Ideana on, että kun tietää mitä intervalleja mihinkin sointuun kuuluu, voi päässään hahmottaa äänet paikalleen olipa soinnun perusääni missä tahansa. Esim Bb7#5, perusääni 6. kielellä drrrrr.... 7 = 4.kieli 6.nauha, 3 = 3.kieli 7.nauha, #5 = 2.kieli 7.nauha
Sama homma myös asteikkojen/ moodien kanssa, eli missä intervallisuhteessa mikäkin ääni on perusääneen nähden, mieluusti vielä niin, että funtsaa sointuäänifunktioina: R, b9, 9, #9/p3, s3, 4/11, b5/#11 jne.
Tälle tulee ikään kuin kaupantekijäisenä se, että aikalailla helposti voi luetella minkä tahansa soinnun äänet.
3. Duuriasteikko soinnutettuna nelisoinnuiksi. Tästä tietysti eri hajotukset ja käännökset. Näistä tietysti myös arpeggiot.
Tämä on hyvä: Tehdään duuriasteikosta kvarttipinoja kaikille äänille ja komppaillaan niillä. Nuo pinot kun sotkee niin, että pinon sisimpien äänien väli on sekunti, niin jo soundaa komialta Esim F-duurista:
||-o-|---|---|---|---|
||-o-|---|---|---|---|
||---|---|-o-|---|---|
||---|---|---|---|-o-|
||---|---|---|---|---|x
||---|---|---|---|---|x
3.
-|-o-|---|---|---|---|
-|-o-|---|---|---|---|
-|---|---|-o-|---|---|
-|---|---|---|---|-o-|
-|---|---|---|---|---|x
-|---|---|---|---|---|x
5.
-|-o-|---|---|---|---|
-|-o-|---|---|---|---|
-|---|---|-o-|---|---|
-|---|---|---|-o-|---|
-|---|---|---|---|---|x
-|---|---|---|---|---|x
6.
-|-o-|---|---|---|---|
-|-o-|---|---|---|---|
-|---|---|-o-|---|---|
-|---|---|---|---|-o-|
-|---|---|---|---|---|x
-|---|---|---|---|---|x
8.
-|-o-|---|---|---|---|
-|-o-|---|---|---|---|
-|---|---|-o-|---|---|
-|---|---|---|---|-o-|
-|---|---|---|---|---|x
-|---|---|---|---|---|x
10.
-|-o-|---|---|---|---|
-|-o-|---|---|---|---|
-|---|---|-o-|---|---|
-|---|---|---|---|-o-|
-|---|---|---|---|---|x
-|---|---|---|---|---|x
11.
-|---|-o-|---|---|---|
-|-o-|---|---|---|---|
-|---|---|---|-o-|---|
-|---|---|---|---|-o-|
-|---|---|---|---|---|x
-|---|---|---|---|---|x
Tuosta sitten eri kieliseteille eri hajoitukset & soittaa nämä asteikon tapaan yhteen pötköön.
On näille hyötykäyttöakin. Tuosta ylläolevasta saa esim. johonkin Gm7 vamppiin pelkän soinnun vatkaamiselle vaihtoehdoksi hyviä sointuriffejä tyyliin Eric Johnson & Scott Henderson.
Tietenkin tuokin kaikissa sävellajeissa.
Jo on hemmetti jos ei ala olla kohta otelauta hanskassa ;D
E:
Jos ei vielä ole, niin kannattaa hommata Mick Goodrickin "Advancing Guitarist"
http://www.f-musiikki.fi/nuotit/ban … advancing_guitarist_/_goodrick.html
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
Jos omistaa kromaattisen virittimen mihin tulee selkeesti ja nopeesti soitettu nuotti kirjaimena, saa tuosta apua otealaudan opetteluun. Huomasinpa yksi päivä kun viritin jäi päälle.. Soittaa kaikenlaista eri puolilta otelautaa ja yrittää nimetä nuotit. Jos ei pysty, lunttaa virittimestä. | |
aalataur: ...lunttaa virittimestä.
Eipä olenkaan paskempi konsti.
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." |  Tonski
03.07.2010 13:17:33 (muokattu 03.07.2010 17:01:38) | |
|
Monesti huomaa improvisoidessaan vähän monipuolisemmin kuin vaan yhessä mollipentatonisen asteikon asemassa, että kun lopettaa soittamisen vaikka yhteen nuottiin ja jää miettimään mitäs mä aioinkaan soittaa tähän seuraavaksi, niin saattaa huomata että näinhän mä yleensäkin tämmösestä asemasta jatkan. Eli siis keksiä ikään kuin vaihtoehtotapoja asteikon jatkamiselle, ja koettaa tehdä näin alkaen ei vain aina etusormella sen asteikon, vaan myös pikkurillillä/muilla sormilla. Yks hahmotustapa missä on kanssa duunia on tää kaulan pitkittäissuuntainen mikä ainakin tuntuu helvetin hankalalta:D Varmaan tähän auttaa keksiä liksejä ja treeniksiä mitkä kulkee sitten kaulaa pitkittäissuunnassa, sekä vaan se, että katotaan yhen asteikon kaikki äänet eka E-kieleltä täysin ja toistetaan joka kielellä. Helpoiten kyllä mun mielestä asteikot ja soinnut/arpeggiot oppii koko kaulalta kun lähtee järkeilemään niitä intervalleja ja sävelsuhteita, sitä varmaankin jossain välin huomaa että heihei näähän liittyy kaikki toisiinsa..
E:
Ai niin.. ja laajat intervallipomppailut on tosi hyviä myöskin tässä hommassa, hahmottaa aika paljon moniulotteisemmin sitä kaulaa kun jos meet vaan sekunneilla ylös tai alas jotain e-mollia.. Esmes tämän tyyppisiä lähestymiskuvioita jollekin nuotille:
http://img4.imageshack.us/i/lhestymiskuvio.jpg/
http://www.mediafire.com/?z15ynzktegq
Noi on myös pikkauskädelle hyvästä et tulee otettua monipuolisempia kuvioita haltuun, samalla miettii että mikä intervalli on minkäkin nuottiparin välissä ja mitenkähän sitä muuttais että kuulostais paremmalta tai jotain.. Myöskin eri tekniikoilla, eri sävellajeissa, intervallit tredesimiin asti, sointukiertojen mukaisia kuvioita, on tossakin soittamista ihan paskaan asti.
ihku | |
Älä haukkaa kuitenkaan liian isoa palaa kerralla. Koeta hyödyntää oppimaasi improvisoinnissa heti!
Ihan aluksi varmaan kannattaa opetella ne pentatoniset asteikot alkaen 6. kieleltä ja 5. kieleltä perussävelestä. Sitten kun improvisoiminen noilla "bokseilla" alkaa sujua, niin alkaa lisäämään siihen runkoon muita asteikon säveliä ja etsimään lisää asemia asteikoille. Aluksi voi esimerkiksi siirtyä tuollaisesta pentatonisesta "boksista" toiseen ääntä kuljettamalla, jolloin se niiden välinenkin alua alkaa hahmottua.
Tällainen huomio vain sen takia, kun on tärkeää pystyä käyttämään oppimaansa jo alkuvaiheessa. Jos yrittää oppia tuntemaan asteikot koko otelaudan kattavasti yhdellä kertaa niin voi olla, että se ei jää mieleen kovin vahvasti. Kannattaa tietysti myös varoa kalkkeutunutta pentatonisten boksien lihasmuistista pyörittelyä. | |
Tuo CAGED systeemi on kyl varmin tapa opetella asteikkoja, mutta siihen pikku lisäys, itte huomasin näissä sellasen että itteleni ei kaikki patterit kuullostanut musikaaliselta joten en jäänyt turhaan harjoittelemaan sellasta joka ei itteleni tunnu ja soi hyvältä, sen sijaan opettelin omantyylisiä pattereita ja varmia tapoja saada nuotit kuullostamaan itteleni hyvältä, ja toimii ainakin improvisoidessa todella hyvin. Mutta kaikki omalla tavallaan : )
Jokaisen muusikon sisällä piilee basisti.. | |
Opettele vaikka kaksi Molli Pentatonisen asemaa jotka ovat tarpeeksi kaukana toisistaan kaulalla. Sitten opettelet samaan skaalaan sopivat nuotit siitä väliltä ja sulla on aika hyvä improvisaatio pohja.
Ahh....The name is Bootsy,baby. | |
sebaz: Tuo CAGED systeemi on kyl varmin tapa opetella asteikkoja, mutta siihen pikku lisäys, itte huomasin näissä sellasen että itteleni ei kaikki patterit kuullostanut musikaaliselta joten en jäänyt turhaan harjoittelemaan sellasta joka ei itteleni tunnu ja soi hyvältä, sen sijaan opettelin omantyylisiä pattereita ja varmia tapoja saada nuotit kuullostamaan itteleni hyvältä, ja toimii ainakin improvisoidessa todella hyvin. Mutta kaikki omalla tavallaan : )
Hyvä pointti.
Vaikka kaikenlaiset patternit ovat melodian palasia kaikki tyynni, niin melodisiksi niitä kaikkia ei just voi sanoa. Itse kuuntelen paljon mieluummin sooloja jotka rakentuvat soittajan melodiatajun, eikä etukäteen huolella hinkattujen kuvioiden varaan. Kaksi kovasti arvostamaani, tyylillisesti kaukana toisistaan olevaa soittajaa on julistanut tätä samaa ajatusta. Joe Pass oli sitä mieltä, että jos fraasia ei voi laulaa, niin fraasi on huono. Scott Hendersonilta patternisooloilu ei oikein saanut ymmärrystä omakseen myöskään.
Tuohon sebaz'n reseptiin laittaisin vielä sellaisen lisän, että kannattaa treenata paljon sointu & rytmitaustaa vasten. Tekee hyvää timelle ja sointu/melodia suhteen hahmottamiselle.
Makuja on varmaan yhtä monta kuin on soittajiakin, ja toista mieltä olevat ovat ihan yhtä oikeassa kuin minä mielipiteeni kanssa.
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." |  aalataur
03.07.2010 22:39:13 (muokattu 03.07.2010 22:58:45) | |
|
Zeeboo: Joe Pass oli sitä mieltä, että jos fraasia ei voi laulaa, niin fraasi on huono.
Mitenhän tämä tulisi ymmärtää.. nopeata shreaddausta on aika mahdoton tarkasti laulaa :D Tietysti tempoa pudottamalla onnistuu.. mutta voihan sitä laulaa vaikka Jussi Pattitussin The Spirit of the New Agen jos asiakseen ottaa, en näkisi että laulamalla toistettavuus olisi mikään laadun mitta.
Onhan niitäkin tietysti, joiden mielestä kaikki nopea soitto on automaattisesti paskaa. Sekin on vitun tyhmä ajatusmalli, yhtä viisasta olisi sanoa, että kaikki hidas soitto on automaatisesti paskaa. Mitä järkeä tommoisessa rajaamisessa on?
(En väitä/oleta että Zeeboo ajattelisit näin, vaan yleisesti)
Kuitenkin, kun soitetaan jotakin nopsakkata, yleensä aineosana on jotakin ulkoaopittua tai sännönmukaisia kuviota, jota maustetaan melodisilla elementeillä. On tosi vaikee soittaa nopeasti ilman että licksissä on OSANA jotain säännönmukaista asteikonnousua, arpeggiota tms... Ainakin mulla näin. Vaikkapa Michael Romeon Of Sins and Shadowsin soolon aloituslicki kuulostaa mun korvaan sairaan hyvältä, vaikka se on pääosiltaan vaan molliseiska-arpeggio. Tai Smoke & Mirrorsin alku, sehän on vain perus duuri- ja mollisweeppejä peräkkäin, vitun nopeasti ja puhtaasti. Toimii kun tauti. | Zeeboo
03.07.2010 23:09:02 (muokattu 04.07.2010 10:43:39) | |
|
aalataur:...nopeata shreaddausta on aika mahdoton tarkasti laulaa :D Tietysti tempoa pudottamalla onnistuu...
Joo, ei tietenkään tempossa, mutta melodisesti toimiva fraasi/likki & tempoa, tuskin kuulostaa paskalta.
...Sekin on vitun tyhmä ajatusmalli...
Näinpä.
(En väitä/oleta että Zeeboo ajattelisit näin, vaan yleisesti)
Emmä olettanutkaan, että olettaisit ;). Kyllä mä arvostan sellaisia tyyppejä joiden tekniikka taittuu 16-osiin 260 bpm, mutta oma tekniikka kun on lähinnä Reumaliiton sertifioima, niin tarttee koettaa panostaa raukeampien melodialinjojen tuottamiseen.
Tyyli- ja makukysymyksiä, sanoisin.
E:
Tosiaan, meinas se varsinainen pointti unohtua, eli kävelemisen opettelusta ei ole varmaan haittaa ennen kuin alkaa tapailemaan juoksuaskelia, niinkuin jossain vanhassa sananlaskussa sanotaan. Vaikkei omaa aluetta olekaan, niin olettaisin, ettei melodiatajusta ja sen kehittämisestä ole sanottavasti haittaa tilumiehillekään? =D
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
Zeeboo: Vaikkei omaa aluetta olekaan, niin olettaisin, ettei melodiatajusta ja sen kehittämisestä ole sanottavasti haittaa tilumiehillekään? =D
Osaan harmonisen mollin riittääkö vai pitääkö joka nuotilla olla vibrato että melodia on hyvä..??
ihku | |
Tonski: Osaan harmonisen mollin riittääkö vai pitääkö joka nuotilla olla vibrato että melodia on hyvä..??
Noh noh :D Vittuileksää? :D | |
Tonski: Osaan harmonisen mollin riittääkö vai pitääkö joka nuotilla olla vibrato että melodia on hyvä..??
Mä nyt yritän käsittää tuon niin, ettei se ole vittuilua mun näkemyksistä. Mutta selvennetään nyt vielä, ettei tuo mun kommentti ei siis ollut minkäänsorttista kuittailua mihinkään suuntaan.
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
aalataur: Noh noh :D Vittuileksää? :D
Pitäs pistää aina disclaimerit joka viestiin ettei tarkoitus ole loukata ketään foorumin jäsenistä:D Ihan harmitonta rölötystä, ei ollu kenenkään suuntaan vittuilumielessä kirjotettu..
ihku | aalataur
04.07.2010 18:22:36 (muokattu 04.07.2010 18:23:28) | |
|
Tonski: Pitäs pistää aina disclaimerit joka viestiin ettei tarkoitus ole loukata ketään foorumin jäsenistä:D Ihan harmitonta rölötystä, ei ollu kenenkään suuntaan vittuilumielessä kirjotettu..
No joo en mä tosissaan ollu :P Mulla vaan toi (harmoninen) molli systemaattisesti alusta loppuun sahattuna on aika peruselementti joka (sooloskaban) soolossa. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
