| Aihe: Aria Stratocaster. | 1 |
|---|
|
Matsumokun tehtaalla valmistettua Aria.
http://www.matsumoku.org/models/aria/solid/str/str.html
Sivun alinmainen kuva, samanlainen kuin tuo musta, mutta sunbusrt värisenä.
Mitä mieltä?
Onko kenelläkään?
Onko arvokas?
Tosissaan seinällä tuollainen roikkuu. Isäukko hommasi sen 14-vuotiaana, vuosi taisi olla 68 ja syksyä. Hän käveli pitkäaikaisen ystävänsä Anen kanssa Kajaanin silloisen musiikki Suluksen ovista sisään. Aikansa kitaroita testattuaan totesi kyseisen yksilön kohdalla "Tämän haluan." Asiassa oli kuitenkin muttia. Budjetti oli 400 markkaa, ja kitara oli hänen kertomansa mukaan yli 550 markkaa. Eikä isä ja äiti, perusduunareina, varmasti voisi auttaa. Varsinkaan isä, joka vastusti Rockia kaikella mahdollisella tavalla. Hän kysyi myyjältä, että saisiko osamaksulla. Ei saisi. Saisiko alennusta? -Ei saisi. Tästä mielensä pahoittaneena nuori isäni käveli liikkeestä ulos. Hänen kaverinsa Ane, joka siis oli myyjää kaksipäätä pitempi, sanoi että "Perkele. Tuo poika saa kitaran." "Ei rahaa, ei kitaraa." Alkoi tinkiminen. Lopulliseksi kitaran myyntihinnaksi jäi kuitenkin 400 markkaa.
Vuosia vieri. Tukka kasvoi. Uriah Heepia, Procol Harumia ja Status Quoa diggailtiin tukka taskussa. Muutamassa vuodessa isäni opetteli soittamaan kuuluisimmat kitarariffit Smoke on the Water, Fireball, Burn, Sabbath Bloody Sabbath, Iron Man, Symptoms of the Universe ja sitä rataa.
Vuosia vieri lisää. Synnyin minä!
Vuosia kuluis taas. "Saako tuota kokeilla?" "Senkus." "Hei, tä on kivaa."
Nyt sitä sitten ite soitellaan kitaraa, ja tuossa roikkuu isäukon Aria Stratocaster. Kerrassaan hieno kitara, tosi hyvässä kunnossa ikäisekseen. En ole missään törmännyt vastaavanlaiseen. Ja tuo on oikeasti hieno.
Onko teillä muilla kitara tovereilla kokemuksia vastaavasta vekottimesta?
Ei tämä naama pesemällä parane. |  Vildascq
04.07.2010 00:34:16 (muokattu 04.07.2010 00:37:28) | |
|
Ensimmäinen sähkökitarani oli juuri sunburst Aria, näköjään sitten mallia 1803T. Ostin sen 250 markalla koulukaveriltani, jonka soittoinnostus oli lopahtanut. Elettiin 1970-luvun loppua. Myin sen kuitenkin pois, koska uskoin väitteisiin, että kitaran pitää olla massiivinen, että olisi kunnolla sustainia. Aria oli kevyt kantaa ja soittaa. Soundivaihtoehtoja siinä vaikka kuinka monta, mutta ei kuitenkaan tyypillistä straton sointia. Vaihdoin tallapaikkaan Dimarzion mikin ja kytkin kaksi muuta mikkiä sarjaan. Minulta kitaran ostanut tykkäsi originaalien soundista enemmän kuin DM:sta. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
