Tanssimusiikki ›

Mesa/Boogie: Tämäkin parempi, kuin Voxi ja nauhakaiku...
 
Ai niin. Nimimerkistäni huolimatta en omista yhtään Mesa/Boogie merkkistä laitetta. Enkä tule enää omistamaan. En myöskään omista yhtään esim. Floyd Rose tallalla tai EMG:n mikeillä varustettua kitaraa. Voxit olis ihan hyviä vahvistimia, mutku niissä on se tietty leima tuolla tanssilavoilla. Ei vaan voi vetää.
 
Voxillakin voi vetää. Vetää vaan menemään. Perussaundi on terve.

Meisseli: Voxillakin voi vetää. Vetää vaan menemään. Perussaundi on terve.
 
Joo. Ei siinä mitään. Mä vetäisin mielelläni Voxilla, mutku se on leimautunu ihmisten mielissä just siihen yhteen juttuun...

ja palatakseni vielä Pekkajaun edelliseen.. Tapsa ja Repe olivat käsittääkseni lauluntekijöitä. Tapsa jopa laulaja, Esa sen sijaan haitaristi. Nykyään monikin "Esa" soittaa vaikka minkälaista kitaraa. Mutta menkääpä kaikki jotka ette soita kitaraa mutta tiedätte hirveesti, soittamaan sitä soitinta.
Rautalankasaundilla on n. 50-vuotinen perinne Suomessa, ja jo Agentseista lähtien on sillä vedetty iskelmän taustalla ja tunnekuohujen välisoitot. Jos on pakko vetää ilta "huttua" niin ne kaikki saundit. "Surinat" ja "piikkilangat" joutuu kaivamaan esiin koska kansa tykkää.
 
Levylle laittaminen tietysti on eri asia.
 
Kunnia heille jotka roudaavat samalle keikalle myös sen orkesterikitaran ja akustisen ja vetävät vielä niilläkin timantit kotiin. Se on joka kitaristin omasta korvasta kiinni minkälaisen saundin saa siitä Fender-Vox-Gibson-Marshall-pinostaan ruuvattua.
Pyrin saamaan sen orkesterikitaran telestä ja voxista. Mielestäni onnistun kivasti.

Aika naurettavaa höpinää koko juttu.Jokaisella on oma kitarasoundi. Rautalanka on mitä on.Tosin täällä Suomessa kitaristit kopsaavat Pulliaisen soundia luulevansa sen olevan oikea rautalankasoundi. Ei muuta kuin kuuntelemaan maailmantähtiä ja kopioimaan sieltä. Ei olis TOTOA jos ei olis Lukatherin soundia,eli ei voi sanoa että Lukatherin kitarasoundi sopii Totoon. Eli tässä vois jokainen rumpali,kiipparisti,haitaristi tai muu härvelin soittaja miettiä,että kannattaako synalla soittaa fonisooloja tai haitarilla viulumattoja tms. Eikös kitaraan voi silloin laittaa särön ja vetää vaikka Kielon jäähyväiset samalla mentaliteetillä.

Oma aiempi kirjoitukseni oli alusta loppuun provosoivaa sarkasmia. Sarkasmia. Tankero, olen pettynyt sinuun. Luulin, että ymmärtäisit sarkasmini. Et ymmärtänyt. Ymmärsiköhän Isojussi? Aplodeja Mesa/Boogielle ja Pekkajaulle, jotka tarttuivat olennaiseen.

Music Manin Luke, etusena CAE 3+SE, Fryetten päätteet, CAEn komerot, DBXn kompura, detune/pitch vaikka Eventideltä, reverb/delay esmes T.C.ltä, Bob Bradshawn switching sydeemit ja tämä kaikki tietysti wet-dry-wet. ..ja sitten Kumiteräsaappaat-humppa. 1, 2, 3, Hei!
 
Mitä tykkäät IJ?

Sellainen huomio on itsella tullut, ettei ne kitaristin säröt ole välttämätä kovin mietittyjä monellakaan bändillä. Mennään sillä mitä sattuu kassista löytymään tai mitä on tullut hommattua jonkun puolitutun kehumisien perusteella vuosia sitten.
Kitarasoundeja (tai särösoundeja) on vain kaksi; Puhdas ja tubescreamerin läpi huudatettu yligainitettu ruttu. Sieltä väliltä ei löydy vaikkapa sellaisia sievästi ruttaavia putkivahvistin-henkisiä särömalleja tai vaikka ihan lievää fuzzia. Vaihtoehtoina on siis vain Pulliainen-clean ja Brian May-soolo.
Särökin sopii kyllä tanssimusiikkiin, mutta sitä on vaan niin monenlaista, että pitää vähän valikoida.
 
edit: Valintojen maailma; Tänään sitten särötetään humppaa...

Meisseli: .. Nykyään monikin "Esa" soittaa vaikka minkälaista kitaraa. Mutta menkääpä kaikki jotka ette soita kitaraa mutta tiedätte hirveesti, soittamaan sitä soitinta.
Rautalankasaundilla on n. 50-vuotinen perinne Suomessa, ja jo Agentseista lähtien on sillä vedetty iskelmän taustalla ja tunnekuohujen välisoitot. Jos on pakko vetää ilta "huttua" niin ne kaikki saundit. "Surinat" ja "piikkilangat" joutuu kaivamaan esiin koska kansa tykkää.
 
Levylle laittaminen tietysti on eri asia.
 
Kunnia heille jotka roudaavat samalle keikalle myös sen orkesterikitaran ja akustisen ja vetävät vielä niilläkin timantit kotiin. Se on joka kitaristin omasta korvasta kiinni minkälaisen saundin saa siitä Fender-Vox-Gibson-Marshall-pinostaan ruuvattua.
Pyrin saamaan sen orkesterikitaran telestä ja voxista. Mielestäni onnistun kivasti.
 
Jep, aivan juuri näin!
Kaikenlaisia soundeja voi käyttää, mutta valita biisin mukaan.
 
Tietyn tyyppiset biisit vaatii kitaraan sen särön, esim. alunperin "räkäisellä" saksofonilla soitettu soolo voidaan saksofonin puuttuessa korvata sopivalla säröllä kitarasoololla ..vain yksi esimerkki.

leprechaun: Parin eri kitaran ottaminen keikalle ei ole kovin iso uhraus. Välillä on kiva kuulla myös jatsisoundista kitaraa. http://www.youtube.com/watch?v=-t0BY96nK7k&feature=related
 
Hoh, taitaa harvalta humppakitaristilta löytyä viiksikitaraa ja vielä vähemmän taitoa soittaa tuota tyyliä - eroaa nimittäin peruskitaran soittotekniikasta olennaisesti! Tuossa yksi suomalaisia nuoria kykyjä:
 
http://www.youtube.com/watch?v=HG9AMHm6zEI
 
Laiskojahan ne on, jotka ei tuo keikalle vähintään sähkökitaraa, nylonkielistä ja teräskielistä akustista...
 
Ja siinä FB-ryhmä:
http://www.facebook.com/group.php?gid=386158823687&ref=ts

Äskeisen kirjoituksen keskimmäinen linkki oli tavallaan ihan jees, kitaristille tekniikasta ja tyylistä kouluarvosanat 8-9..mutta soiton musikaalisuudesta 5 tai 6. Toivottavasti kyseinen pelimanni haltsaa myös muita musiikkityylejä. Nimittäin sellasia yhden tyylin taitavia "autistisia" komeroneroja löytyy kotimaan soittokellareista ihan tarpeeksi. Tanssimusakitaroinnin "most influential top-5" lista vois olla seuraavanlainen: * Juha Björninen; ensimmäisiä uuden sukupolven Suomalaisia kitaristeja. Jäisi silti Ilpo Murtojärven jalkoihin, jos laitettais "viivalle". * Esa Pulliainen; monen tyylin yhdistäjä. * Steve Lukather; Yliarvostettu säröilijä, bändin maineen varassa saanut tehdä mitä vaan, mautontakin. * Rosenberg trio (tai sitte Django); vähä "parempien" kitaristien märkä uni. * Claptonit, Hendrixit, Santanat; taitavat olla enemmän wanhan liiton kitaristien idoleita.. Jos siis nämäkin tsekkaa, ni on "tanssimusasoitossa" jo hyvässä alussa! ; )

AngryMouth: Hoh, taitaa harvalta humppakitaristilta löytyä viiksikitaraa ja vielä vähemmän taitoa soittaa tuota tyyliä - eroaa nimittäin peruskitaran soittotekniikasta olennaisesti! Tuossa yksi suomalaisia nuoria kykyjä:
http://www.youtube.com/watch?v=HG9AMHm6zEI
Laiskojahan ne on, jotka ei tuo keikalle vähintään sähkökitaraa, nylonkielistä ja teräskielistä akustista...
Ja siinä FB-ryhmä:
http://www.facebook.com/group.php?gid=386158823687&ref=ts
 
Niin no, tuohan on juuri se peruskitaran soittotyyli jonka Segovia kehitti mutta sillä erotuksella että kieliä paukutellaan plektralla eikä sormilla. Hauskaa on mielestäni se että Segovian kehittämää soittotapaa kutsutaan nykyaikaiseksi tavaksi soittaa vaikka oli kait häslätty jo 40-luvulla. Kateellisena katson noiden taiturien soittoa mutta hauskaa kuunneltavaa http://www.youtube.com/watch?v=2eBnfzngq9Y . Flamencossa sama soittotapa http://www.youtube.com/watch?v=RYkz30RL_GU .
Parin kitaran otosta mukaan, voihan ne olla kytketty valmiiksi ja vaihtelee niitä. Saa erilaisia soundeja helposti erilaisiin biiseihin. Enemmänkin olen kyllästynyt roudaamaan raskaita vehkeitä keikalle, painon säästöön tähdätään kovin perin juurin äänentoiston kärsimättä.

...Bolt Shooter tuossa jo kyseli: ..."kiinnostaisi kuulla alan asiantuntijoilta vinkkejä sen oikean tanssimusiikkikitarasaundin löytämiseen, jos rajataan pois se jo aiemmin oikea
rautalanka....eli mielestäni tuossa Omenapuu-casessa oli kyllä palaset kohdallaan, oli saundissa monipuolisuutta (paitsi rautalankaa), akustista, mellansäröä ja stydimpää - eikös se ole aika hyvä lähtökohta? Toki bluesmiehet pärjäilee yhdelläkin saundilla, vaikka tanssikeikalla.

Sähkökitara, kiipparit ja haitari ovat siinä mielessä haastavia soittimia, että niistä saa nykyään irti vaikka minkälaista soundia. Se on sitten soittajan tyylitajusta kiinni, miten niitä mahdollisuuksia hyödyntää. Turhan usein kuulostaa siltä, että tanssibändin kitaristi vetelee multiefektilaitteen tehdasasetuksilla, ja soundit on kuin soitinfirman esittelydemolta tyyliin mukarankka makuuhuonehevisärö. Muita suosikkisoundeja tuntuu olevan "köyhän miehen knopfler sekä "pikkupulliainen". Joillain sähköhanuristeilla on taas tarve esitellä samassakin biisissä kaikki soundit mitä koneesta irtoaa. Kyllä säröä ja muita efektejä saa ja pitääkin käyttää silloin kun ne tukee kokonaisuutta. Leikittelykin on piristävää, kunhan ei mene itsetarkoitukselliseksi.

leprechaun: ..Parin kitaran otosta mukaan, voihan ne olla kytketty valmiiksi ja vaihtelee niitä. Saa erilaisia soundeja helposti erilaisiin biiseihin. Enemmänkin olen kyllästynyt roudaamaan raskaita vehkeitä keikalle, painon säästöön tähdätään kovin perin juurin äänentoiston kärsimättä.
 
Joo, onhan niitä nähtykin joissakin orkestereissa mm. Kesäillan valssi -ohjelmassa kitaristeilla sähkiksen lisäksi akustinen.

Kyllä minäkin roudaisin töllökeikale akustisen. Mutta jos jossain räkälässä kolmelle känniselle soittaa, niin eipä siinä paljon jaksa herkutella.

Meisseli: Kyllä minäkin roudaisin töllökeikale akustisen. Mutta jos jossain räkälässä kolmelle känniselle soittaa, niin eipä siinä paljon jaksa herkutella.
 
Ei jaksa, ei. Ei muuta ku telellä kuivana päin näköä kuin isän kärestä, niin menee profiiliin.
Akustiset kyllä yleensä kuulostaa melko kamalilta noissa lähetyksissä, että mitä enempi sormilla pystyis vetämään, sen parempi soundi.
+ fuusiodelayt/reverbit ja detunet. )))

Begemoth: ..Akustiset kyllä yleensä kuulostaa melko kamalilta noissa lähetyksissä..
 
Paremmilta kuulostaa kun koko ilta samalla sähkissaundilla, paerempi olis ehkä ottaa niitten purkkien sijaan toinen, tai vaikka muutamakin eri kitara mukaan keikalle.
Saattaa se kitaran "luonnollinen", lähes kuiva soundi olla kuitenkin paree.
Tänä kesänä tulee taas kuitenkin kierreltyä näitä eri tapahtumia paikan päällä ja sieltä toiselta suunnalta ( ei lauteilta) sen kokonaisuuden parhaiten kuulee.

Piti oikeen käydä kuuntelemassa miltä homohevisoolo kuulostaa Monreposn biisissä. Ei hassummalta, ehkä vähän liikaa gainia. Soinnutus muuten ko. biisissä oli aika makee.
 
Tää heppu osaa kuitenkin soittaa. Olihan siellä akkaria ja puhdasta sähkistäkin monessa biisissä. Välillä tosin kuulu sellasia "Steve Vai" vingahduksia mitkä nyt ei välttämättä joka paikkaan sovi. Noh ehkä hän opettaa sit oppilailleen hieman hillitympää soittotyyliä.

Lyyki: Piti oikeen käydä kuuntelemassa miltä homohevisoolo kuulostaa Monreposn biisissä. Ei hassummalta, ehkä vähän liikaa gainia. Soinnutus muuten ko. biisissä oli aika makee..
 
Mistä sä sen löysit? Mä en löytäny vaikka hain.