Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Jeps, tuollainen vaivasi vuosikausia yhtä stratoani. Pari viimeistä nauhaa soivat kaikilla mutta etenkin ohuimmilla kielillä ihmeellisellä sävyllä. Erilailla kuin sama kieli alempaa, oudosti "pingahtaen". Ongelma ei ollut nauhojen hionnassa eikä kaulan säädöissä sinällään, se oli selkein nimenomaan viimeisellä nauhalla soitettaessa. Lisäksi, tämä outo sävy kuului akustisesti soitettaessa ja aavistuksen puhtailla vahvistuksilla, särösoundeilla sitä ei enää huomannut.
 
Kitaraa säätäessäni irroitin taas vaihteeksi kaulan ja huomasin mielenkiintoisen seikan johon en ollut aiemmin juuri kiinnittänyt huomiota; kaulan päässä oleva uloke vaikutti lepäävän rungon päällä. Mittaus paljasti että kaulataskun tallan puoleisessa päässä kaulan alle jäi itseasiassa muutaman millin kymmenyksen rako. Kaulan uloke ei siis ainoastaan levännyt runkoa vasten, vaan kaulaa kiristettäessä se "pakottui" alaspäin, aiheuttaen näin kenties omituisia resonaatioita.
 
Sopiva shimmipala kaulataskun peräpäässä riitti nostamaan kaulan lipareen irti rungosta ja kas kummaa, outo sävy viimeisillä nauhoilla katosi.
 
Tämä vinkkinä ja samalla kyssärinä josko kellään samaa vaivaa omissa pulttikaulaisissa?

Karsealta kokemukselta kuullostaa tuo, ja täysin mahdolliselta. Mahdollisesti itse vältin tuollaisen vahingon kun tarvikekitarankaulasta työstin helvettiin tuollaiset turhat ylimääräiset nauhat ja otelaudan lisukkeet, ei Leo Fenderin vehkeissäkään ole ikinä tuollaisia tarvittu, saatikka meikäläisen rajoitetuilla musikaalisilla kyvyillä ja soittotaidoilla, ei tule ikinä tarpeeseen vaikka kokeilin kyllä.
 
Nyt tietysti herää ajatus että vähempikin olisi riittänyt... mutta onhan 21 nauhaa autenttisemman näköinen tietyissä kitaroissa....