Yleistä keskustelua musiikista ›

Ethsiä on tullut täälläkin kuunneltua. Toinen ranskankielinen tuttavuus on rokkia, metallia ja jotain teknoa yhistelevä Mass Hysteria. Ranskan kieli kyllä toimii kivasti hyökkäävässä ja agressiivisessa musiikissa. Jos jollain on suositella joitain tuolla kielellä murisevia death metal pumppuja, niin sanaisen umpionsa aukaiskoon!
 
Ohhoh. Ihan itse unohdin yhden juurikin örinäjunttaa vääntävän ranskaloidin, The Arrs nimeltään. Nimi on hassuhko, mutta musiikki ihan toimivaa ranskankielistä deaththrashia.

Ja niin, Jacques Brel ansaitsee kyllä maininnan: http://www.youtube.com/watch?v=vUFe0WP5bT4&NR=1

Mystinen ALCEST Helsingissä ja Jyväskylässä syyskuussa
 
29.9. Kuudes Linja, Helsinki
30.9. Lutakko, Jyväskylä
 
Ranskalainen Alcest saapuu syyskuussa kahdelle keikalle Suomeen.
Kauniin maalailevasta soinnistaan tunnettu yhtye vie kuulijansa
matkalle toiseen maailmaan 29. syyskuuta Helsingin Kuudennella
linjalla ja seuraavana päivänä Jyväskylän Lutakossa.
 
Vuonna 1999 perustettu Alcest sai alkunsa nokkamies Neigen
sooloprojektina, joka on myös vaikuttanut muun muassa yhtyeissä
Amesoeurs ja Peste Noire. Neigelle lapsuuden muistojen ja keijujen
maailma on jatkuvan inspiraation lähde. Alcest on hänelle
instrumentti, jolla hän kertoo tarinoita täydellisen harmonian
turvasatamasta. Alcestin musiikissa kuuluu toivo ja kaipuu tuohon
mystiseen toiseen maahan, jossa kaikki on kaunista ja valoista.
 
Alcestin vuonna 2005 julkaistu EP Le Secret herätti musiikkimaailman
kiinnostuksen ja yhtyeen omaleimaisuus vahvistui kokopitkällä
Souvenirs dun autre monde albumilla. Tänä vuonna julkaistu toinen
pitkäsoitto Ecailles de lune on sinetöinyt yhtyeen edelläkävijän
maineen.
 
Helsingin ennakkolipunmyynti alkaa Tiketissä 7.7.2010.
 
http://www.alcest-music.com/
http://www.myspace.com/alcestmusic
http://www.blowup.fi/

Mosaiikki: Mystinen ALCEST Helsingissä ja Jyväskylässä syyskuussa
 
29.9. Kuudes Linja, Helsinki
30.9. Lutakko, Jyväskylä
 
Ui perkele, tää pitäisi päästä katsomaan. Harmi vaan että keikat on keskellä viikkoa ja ihan väärässä päässä Suomea.

Daïtro on pirun kova.
http://www.youtube.com/watch?v=cIV2cBa8yiU

Sergei Fallinen: Serge Gainsbourg ja tunnetuin levy 'La Histoire de Melody Nelson" on aivan ehdoton:
 
http://www.youtube.com/watch?v=OCN0_T7qtz0
 
Tää on kyl kova, mutta itse diggaan levystä L'Homme à tête de chou enemmän. http://www.youtube.com/watch?v=EelVBOMia2w

Funkonaut: Tää on kyl kova, mutta itse diggaan levystä L'Homme à tête de chou enemmän. http://www.youtube.com/watch?v=EelVBOMia2w
 
molemmat on kaks levyä, jotka jokaisen pitäis kuunnella

Sergei Fallinen: molemmat on kaks levyä, jotka jokaisen pitäis kuunnella
 
Naulan kantaan, olet aivan oikeassa. Ja mieluiten vinyyleiltä, joskin itseltäni löytyy vain CD:t.

Serge tosiaan on keisari.
 
Ranskalaisesta rokista en niinkään tiedä, mutta black metal osastolta iskee Belenos, Peste Noire ja aiemmin mainittu Alcest .

Mosaiikki: Mystinen ALCEST Helsingissä ja Jyväskylässä syyskuussa
 
29.9. Kuudes Linja, Helsinki
30.9. Lutakko, Jyväskylä
 
Jeesus nussii Ristusta, tämähän pitää käydä katsastamassa.

MuoviPertti toimii vuosikymmenestä toiseen....http://www.youtube.com/watch?v=MsXknE8LOEI

Trust on ihan mahtava ranskis-bändi, jossa Nicko McBrainkin on joskus aikoinaan ollut.

Tosta englannin kielen puhumisesta sen verran, että kaveri joka oli vuoden Ranskassa vaihdossa sai seuraavanlaisen selityksen ainakin osalle: Ranskalaiset on sen verran kieliperfektionisteja, et osa ei uskalla puhua englantia ku kielioppivirheet hirvittää niitä kauheasti.

Tätä ei ole vielä vissiin mainittu, eli Emilie Simon. Ei ole varsinaisesti kyllä rock-musiikkia. Ranskan Björkiksikin tituleerattu eukko tekee hyvää kokeellisempaa musiikkia ja laulaa todella kauniisti.
 
Desert - Emilie Simon:
 
http://www.youtube.com/watch?v=cI_n … _from=PL&playnext=1&index=1

Jämpti: Tosta englannin kielen puhumisesta sen verran, että kaveri joka oli vuoden Ranskassa vaihdossa sai seuraavanlaisen selityksen ainakin osalle: Ranskalaiset on sen verran kieliperfektionisteja, et osa ei uskalla puhua englantia ku kielioppivirheet hirvittää niitä kauheasti.
 
Ranskassa vaihto-oppilaana olleena osaan antaa toisenkin selityksen. Kyse on hieman samasta asiasta kuin suomalaisilla vaikkapa ruotsin tai saksan kanssa: vaikka sitä opetellaan koulussa, sille ei ole käyttöä arkielämässä, jolloin kielitaito ei pidä itseään yllä tai kehity autonomisesti. Ranska on sen verran suuri markkina-alue, että lehdet, tietokonesovellukset, Internet-sivut ja kaikki muu materiaali on saatavilla ranskaksi. Lisäksi tv ja elokuvat dubataan. Suomessa aivan järkyttävän suuri osa mediasta on englanninkielistä, joten luonnollisesti puhumme ja ymmärrämme englantia paremmin.
 
Lisänä listaan heitän seuraavia artisteja:
 
Noir Désir (rock)
Louise Attaque (rock)
La Rue Kétanou (folk/chanson/reggae)
Massilia Sound System (reggae, myös oksitaanin kielellä)
Manu Chao (folk)
Marce et son Orchestre (ska)
Team Ghost (shoegaze)
Phoenix ("indie", englanniksi
 
Ranskan kielellä ilmaisee itseään myös Tiken Jah Fakoly Norsunluurannikolta. Elektronisessa musiikissa Ranskahan on suurvalta, mutta ketju käsitteli ranskalaista rockia, niin pysyn aiheessa. Kitsuné ja Ed Banger ovat eniten pinnalla olevat ranskalaiset lafkat tällä suunnalla.

Charles Aznavour ja muut chanson-veijarit on kovia vaikka en ranskaa ymmärräkään!
 
http://www.youtube.com/watch?v=jg8YpMJ1uAY&feature=related
 
Mie en ymmärrä tuota ainaista marmatusta ranskalaisten englanninkielentaidosta, ja varsinkaan väitettä, että ne osaisivat sitä, mutta eivät piruuttaan sitä käytä ulkomaalaisten kanssa. Miksi ne ois sitte opetellu sen jos ne ei sitä halua käyttää?
 
Ja ei monessa maassa muutenkaan osata englantia eikähän amerikkalaiset ainakaan osaa juuri muita kieliä kuin englantia. Kyllä sitä toimeen tullaan ihmisten kanssa ilman yhteistä kieltäkin jos on hyvää tahtoa!