| Aihe: trumpetin C onkin pianon Bb ? | 1 |
|---|
|
Yritän tässä aloittelijana ja omin neuvoin töräytellä trumpettia. Onneksi ohjeita antaa mestari nimeltä Digby Fairweather. Lainasin hänen trumpettikirjansa kirjastosta. Moni seikka on tietty vastalkajalle ihmetystä, mutta erityisesti seuraava:
Alussa Digby kertoo, että trumpetin alin vapaa ääni on nimeltään C, ja nuotti on piirrettynä viivastolle kohdilleen ensimmäiselle ala-apuviivalle. Mies ei kuitenkaan erikseen mainitse puhuvansa ns. C-vireisestä torvesta. Itselläni on siis halpa thomanin Bb-torvi, ja olen T-kaupan sivuja kurkkimalla saanut kuvan, että Bb-trumpetit ovat selvästi yleisimpiä. Tämä ei pelkiltään ole sekavaa, mutta hämmentävä kohta tulee parinkymmenen sivun kuluttua: Digby kertoo lyhyesti enempiä selittelemättä, että trumpetin C ääni on sama kuin pianon Bb. Eli (itse tulkiten) vaikka trumpetin alin vapaa ääni soi kaksi puolisävelaskelta matalampana kuin 440Hz:n oikea C, kutsutaan sitä silti C:ksi. ?? Miksi ihmeessä? |  kuismat
24.05.2010 10:02:24 (muokattu 24.05.2010 10:06:12) | |
|
Miksi ihmeessä?
Siksi, että trumpetista on tosiaan monia erivireisiä tyyppejä eri käyttötarkoituksiin ja sama soittaja joutuu soittamaan niitä lomittain (A, Bb, C, D, Es...). Itselläni on tällä hetkellä Bb-, A- ja Es-vireisiä torvia. Kun kaikkien alinta perusääntä nimitetään C:ksi ja kirjoitetaan nuotit sen mukaan, tarvitsee opetella vain yhdet otteet.
Esim. nokkahuiluissa näin ei menetellä. Sopraano ja tenori ovat C-vireisiä, ei ongelmaa. Mutta altto ja sopraniino ovat F-. Niiden nuotit ovat kuitenkin in C, joten soittaja joutuu opettelemaan nuottikuvan ja sormitusten välille kaksi eri sääntöä.
Usein (viimeksi eilen) syntyy sekaannusta kumpaa tarkoitetaan, Bb-soittimen sävellajia vai soivaa sävellajia. Yleisesti käytetään termejä "Bb-soittimen C" ja "soiva C", englanniksi "concert C". Muille kuin puhaltajille ei kannata puhua muusta kuin soivasta sävelestä. | |
No jopas on.
Eli trumpetisteilla (muillakin puhaltajilla?) on siis ihan omat transponoidut nuotit. Lukeneeko niissä varoitus teksti muita soittajia varten, vaikka että "Bb-PUHALTIMELLE". | |
sohvarämpyttäjä: No jopas on.
Eli trumpetisteilla (muillakin puhaltajilla?) on siis ihan omat transponoidut nuotit. Lukeneeko niissä varoitus teksti muita soittajia varten, vaikka että "Bb-PUHALTIMELLE".
Näin on. Puhaltajilla on omat transponoidut nuotit. Niissä saattaa sitten lukea "in Bb", "in Eb" jne soittimesta riippuen tai olla lukematta. Käytäntö vaihtelee. Jokatapauksessa niissä lukee mille soittimelle k.o. nuotti on tarkoitettu ja sehän yleensä riittää. | |
kuismat: Siksi, että trumpetista on tosiaan monia erivireisiä tyyppejä eri käyttötarkoituksiin ja sama soittaja joutuu soittamaan niitä lomittain (A, Bb, C, D, Es...). Itselläni on tällä hetkellä Bb-, A- ja Es-vireisiä torvia. Kun kaikkien alinta perusääntä nimitetään C:ksi ja kirjoitetaan nuotit sen mukaan, tarvitsee opetella vain yhdet otteet.
Minusta tuo ei ole helpottava, vaan vaikeuttava asia. Aina kun ei ole matkassa samanvireistä torvea, mille nuotit on kirjoitettu. Itse soitan pasuunaa ja barytonitorvea ja kummallakin täytyy osata kahdet otteet, että pystyy soittamaan sekä Bb:lle, että C:lle kirjoitettuja nuotteja.
Harrastaja orkesterissa, jossa suurin osa soittajista on itse oppineita törmätään tähän ongelmaan jatkuvasti. Tuuban soittaja ei osaa soittaa nuotteja, jotka on in Bb, alttotorven soittaja ei osaa soittaa inF, trumpetisteilla on vain Bb trumpetteja ja jonkun pitäisi soittaa es-kornetin stemmaa jne. |  Pete V.
08.06.2010 05:17:06 (muokattu 08.06.2010 05:21:04) | |
|
Laitanpa tähän aiemman kirjoitukseni tuolta TM-palstalta, josko hieman selventäisi, tai sitten vaan hämärtää tätä aihetta ... kirjoituksessa on osin asiaa vertailuna syntikan ja elävän lennossa tehdyn transponoinnin välillä, ja osin trumpetin oman transponoinnin kannalta.
--------------------------------------------
Olen joskus miettinyt, että miten se kiipparin/haitarin soittaminen onnistuu koneen transponoimana, nimittäin soittaessahan paljon asioita on näkökentässä ja hoituu lihasmuistista ... kun korva kuulee jonkun äänen/soinnun, niin eikö lihas/näkömuisti-kombinaatio haluaisi soittaa sen ja seuraavatkin juuri siltä kuullulta korkeudelta koskettimillakin, tuleeko tässä jotenkin "jakomielitauti" ja asemavirheitä, nuoteilla tai ilman, kun pitää soittaa ikäänkuin väärästä kohdasta koskettimistoa?
Omalla kohdallani tämä vastaava tulee esiin, jos joutuu soittamaan toista perusvireistä trp:a. Yleisin on Bb-vireinen, jota itsekin soitan, jossa omaa C:tä soittaessa soikin Bb, ja tästä johtuu se C-nuotista lukemiseen tarvittava pakollinen transponointi sävelaskel ylöspäin. Jos sitten soittaakin esim. Eb-vireistä trp/kornettia, niin omaa C:tä soittaessa soikin Eb, ja silloin ihmettelee ikäänkuin miksi ja yrittää ehkä korjata alaspäin Bb:tä kohti. Nämä olivat siis näiden trp:ien vapaita ääniä ilman sormituksia, ja sormitusten kanssa homma vaan mutkistuu ja koko ajan on kuitenkin sellainen samanlainen alaspäin kohti fiilis, OK A-trp:lla ylöspäin.
Korva/lihasmuisti ainakin minulla on niin voimakas, että tällainen ilmiö on eri vireisillä trp:lla jatkuvasti päällä, mutta jotkut suoriutuvat tällaisesta jostain syystä kuitenkin ongelmitta, huomioiden vielä, että klassisella puolella on käytössä lisäksi A, C, D, F, G ja piccolo Bb trp:a ... niin, ja jos hyvin sattuu, niin stemmakin on ehkä kirjoitettu juuri sopivasti ko. vireen mukaan, mutta sitten voikin lennossa tulla vaihdos taas toisen vireiseen stemman osuuteen, ja eipä siinä sitten välttämättä vaihdeta toisen vireiseen soittimeen, vaan jatketaan taas jotenkin transponoiden ehkä monenkin kirjoitetun vaihdoksen ajan vaan jollain yhdellä valitun vireisellä soittimella, ja transponoidaan kunkin tilanteen mukaan, eli, aikamoisen mutkikasta, ja hyvin vaativaa puuhaa ...
OK, tämä viimeinen kuvaus koskee lähinnä nuoteista soittamista, mutta ei asia minulla sen kummemmin helpotu, vaikka soittaisin ulkoakin, korva rulaa, ja huulet/näpit sitten yrittää vaan räpiköidä siihen kuullun äänen totuttuun Bb-trp:n asemaan ... Eli, siis OK, soitan kaiken Bb-trp:lla ja hoidan "transponointinappulaprosessoinnin" tarvittaessa päässäni, nuoteilla tai ilman, joskus prosessori kyllä hiukan hidastelee eikä ääni ihan osu kohdalle ... mutta klassisella puolella pitäisi tietyissä teoksissa kyllä soittaa sävysyistä myös niitä muun vireisiä trp:a, mutta eipä minulta oikein luonnistu ...
-------------------------------------------- |  Baryton-B
08.06.2010 16:32:12 (muokattu 08.06.2010 17:00:55) | |
|
Euphonium: Harrastaja orkesterissa, jossa suurin osa soittajista on itse oppineita törmätään tähän ongelmaan jatkuvasti. Tuuban soittaja ei osaa soittaa nuotteja, jotka on in Bb, alttotorven soittaja ei osaa soittaa inF, trumpetisteilla on vain Bb trumpetteja ja jonkun pitäisi soittaa es-kornetin stemmaa jne.
Paljon harrastelusoittokunnissa soittaneena olemme ratkaisseet ongelman niin, että bassot soittaa aina in Bb ja diskantiklaavista, samoin barytonit, tenorit, venttiilipasuunat ja trumpetit. Tällöin soittajat voi kivuttomasti tuurata poissaolleita. Kotimaiset sovittajathan ovat jo valmiiksi nuotit noin kirjoittaneet - tai kirjoittivat ainakin 20-vuotta sitten.
Itse olen kymmeniä stemmoja kirjoittanut. Harrastelijoilla on ansatsin kanssa ihan tarpeeksi vaikeuksia, eikä ongelmia kannata kasata sen päälle lisää. Tiedän mitä mieltä ammattimiehet ovat, mutta harrastus ja ammatti ovat kaksi eri asiaa. Olen transponoinnin ja erivireisten soittimien vihaaja. En esim. ymmärrä miksi pitää olla niin, että pianolla vasemman käden pitää soittaa eri kohdasta kuin oikean käden. | |
Yksi hauska uusi ilmentymä tähän asiaan osui silmääni joku aika sitten F-Musiikin ikkunassa, olisikohan ollut Yamaha, joka on tuonut nyt markkinoille, ehkä lähinnä alkeiskäyttöön, uuden C-vireisen klarinetin, valkoisen ja muovisen, ja mainostaa sitä helppokäyttöisenä soittaa pianon ja kitaran kanssa samoista nuoteista!
Kyllähän tällaisella varmaan soittelee "uran" alkupäässä, nokkahuilun jälkeen(?), ja saattaa helpottaakin, mutta eteenpäin mennessä tulee joka tapauksessa eteen Bb- ja A-klarinetit, mahd. myös Eb-, ja silloin on viimeistään sitten totuttava erivireisiin soittimiin ja transponointeihin ...
Juu, siis, milloinkohan C-trumpetti valtaa Bb-trumpetin valta-aseman ... ehkä joskus, tai sitten ei ... | Sax-pappa
09.06.2010 09:57:05 (muokattu 09.06.2010 09:57:19) | |
|
Baryton-B: Paljon harrastelusoittokunnissa soittaneena olemme ratkaisseet ongelman niin, että bassot soittaa aina in Bb ja diskantiklaavista, samoin barytonit, tenorit, venttiilipasuunat ja trumpetit. Tällöin soittajat voi kivuttomasti tuurata poissaolleita. Kotimaiset sovittajathan ovat jo valmiiksi nuotit noin kirjoittaneet - tai kirjoittivat ainakin 20-vuotta sitten.
Ihan tottako teillä tuubat soittaa diskanttiklaavissa in Bb? Enpä ole tuollaisiin stemmoihin soittokunnissa törmännyt.
Itse olen kymmeniä stemmoja kirjoittanut. Harrastelijoilla on ansatsin kanssa ihan tarpeeksi vaikeuksia, eikä ongelmia kannata kasata sen päälle lisää. Tiedän mitä mieltä ammattimiehet ovat, mutta harrastus ja ammatti ovat kaksi eri asiaa. Olen transponoinnin ja erivireisten soittimien vihaaja. En esim. ymmärrä miksi pitää olla niin, että pianolla vasemman käden pitää soittaa eri kohdasta kuin oikean käden.
Harrastajalta ei tosiaankaan voi vaatia transponointia, vaan stemma pitää olla juuri k.o. soittimelle sopiva. Nykyisillä nuotinnusohjelmilla tuo on vielä kaikenlisäksi helppoa. | |
Pete V.: Yksi hauska uusi ilmentymä tähän asiaan osui silmääni joku aika sitten F-Musiikin ikkunassa, olisikohan ollut Yamaha, joka on tuonut nyt markkinoille, ehkä lähinnä alkeiskäyttöön, uuden C-vireisen klarinetin, valkoisen ja muovisen, ja mainostaa sitä helppokäyttöisenä soittaa pianon ja kitaran kanssa samoista nuoteista!
Kyllähän tällaisella varmaan soittelee "uran" alkupäässä, nokkahuilun jälkeen(?), ja saattaa helpottaakin, mutta eteenpäin mennessä tulee joka tapauksessa eteen Bb- ja A-klarinetit, mahd. myös Eb-, ja silloin on viimeistään sitten totuttava erivireisiin soittimiin ja transponointeihin ...
Juu, siis, milloinkohan C-trumpetti valtaa Bb-trumpetin valta-aseman ... ehkä joskus, tai sitten ei ...
No tuohan on varsinaisesti suunnattu ala-asteikäisille. Pääsee aloittamaan klaransoiton nuorempana ja voi soittaa samoista nuoteista kuin muutkin.
Kyllähän c-klaroja on aina ollut, mutta enemmän soundillisena erikoisuutena. Tuo on selvästi aloittelijan soitin ja erityisesti pienille lapsille sopiva.
Ja ei ole Yamaha. Lyonsin nimellä on ollut vastaava markkinoilla jo pitkään, tuo on nyt uusi malli. Ja sinänsä kiinnostava, tehty vuoden 1820 mallin mittojen mukaan ja runko on kahdesta valetusta palasta, jolloin reikien undercutit yms. on helppo tehdä.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | |
Sax-pappa: Ihan tottako teillä tuubat soittaa diskanttiklaavissa in Bb? Enpä ole tuollaisiin stemmoihin soittokunnissa törmännyt.
Jos ostimme nuotin, niin emme me tuuban ja euphoniumin stemmoja hukanneet. Ulkomailta ostetut olivat bassoklaavissa ja ties missä vireessä. Kirjoitamme vaan rinnalle edm. tavalla tarvittaessa toiset stemmat. Silloin ne joutui kirjoittamaan käsin, mutta nykyään nuotinnusohjelmilla se on helpompaa. Eikä transponoinnin opettelu kiellettyä ollut :)
Nuotteja saa halvallakin jos viitsii vähän nähdä vaivaa. Seuraavan kaveriltani saadun linkin olen jo täällä antanutkin. Käytä Googlen kielenkääntäjää. NL:n aikana ostimme paljon sieltä nuotteja ja olivat hiton halpoja, mutta kiireen vuoksi tuli ostettua paljon tarpeetonta.
http://www.partita.ru/ | |
Klezberg: No tuohan on varsinaisesti suunnattu ala-asteikäisille. Pääsee aloittamaan klaransoiton nuorempana ja voi soittaa samoista nuoteista kuin muutkin.
Tekijän käsissä se ei kuulosta lainkaan lasten soittimelta :) Aloita kuuntelu 1,5 minuutin kohdalta. Mieluummin tuota kuuntelen kun monia soittokunnissamme olevia olemattomalla ansatsilla soittavia in Bb.
http://www.youtube.com/watch?v=KyQdcCa_qEU |  Klezberg
11.06.2010 15:31:52 (muokattu 11.06.2010 21:52:59) | |
|
Baryton-B: Tekijän käsissä se ei kuulosta lainkaan lasten soittimelta :) Aloita kuuntelu 1,5 minuutin kohdalta. Mieluummin tuota kuuntelen kun monia soittokunnissamme olevia olemattomalla ansatsilla soittavia in Bb.
http://www.youtube.com/watch?v=KyQdcCa_qEU
Joo, toisessa ketjussahan totesin tuosta että itseänikin alkoi kiinnostaa. Ja tuohan on vielä tehty ilmeisen fiksusti, valmistustekniikan ansiosta on saatu "undercut toneholes" ja mitoitukseltaan tuo matkii 1800-luvun alun soittimia.
Mutta että varsinaisesti tuota markkinoidaan lapsien aloitussoittimeksi, mihin se on varmasti ihan hyvä. Pienikokoinen, kestävä, helppo, halpa.
Edit: Tosin tuo video on siitä alkuperäisestä Lyons-klarasta. Tämä uusi on ihan eri soitin, vaikkei välttämättä huonompi.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | Sax-pappa
11.06.2010 21:43:17 (muokattu 11.06.2010 21:49:35) | |
|
Baryton-B: Jos ostimme nuotin, niin emme me tuuban ja euphoniumin stemmoja hukanneet. Ulkomailta ostetut olivat bassoklaavissa ja ties missä vireessä. Kirjoitamme vaan rinnalle edm. tavalla tarvittaessa toiset stemmat. Silloin ne joutui kirjoittamaan käsin, mutta nykyään nuotinnusohjelmilla se on helpompaa. Eikä transponoinnin opettelu kiellettyä ollut :)
No teillä on sitten räätälöity nuotit soittajien mukaan, jotka ovat sitten tuubistiakin tuuranneet. Itse olen aina bassostemmat kirjoittanut normaalisti bassoklaaviin in C ja aina ne on tuubisteille kelvanneet : ). Bonuksena lisäksi niitä voi soittaa sähköbassolla tai kontrabassolla. Myös baritonsaksofonilla noista on helppo soittaa. Kuvittelee vain diskanttiklaaviksi ja lisää etumerkkeihin kolme ristiä. Nuotit pysyvät paikallaan. | |
Sax-pappa: No teillä on sitten räätälöity nuotit soittajien mukaan, jotka ovat sitten tuubistiakin tuuranneet. Itse olen aina bassostemmat kirjoittanut normaalisti bassoklaaviin in C ja aina ne on tuubisteille kelvanneet : ). Bonuksena lisäksi niitä voi soittaa sähköbassolla tai kontrabassolla. Myös baritonsaksofonilla noista on helppo soittaa. Kuvittelee vain diskanttiklaaviksi ja lisää etumerkkeihin kolme ristiä. Nuotit pysyvät paikallaan.
Juu se oli räätälöinti hommaa. Sovittaminen olisikin paljon kivampaa kun soittajat hallitsisivat laajan rekisterin.
Kirjoitin kahdet nuotit yleensä kun oman sovituksen tein. Lisäksi tein kaikki oboet, piccolot ym. koska toive olisi, että muutkin soittokunnat niitä esittäisi. Kun aloin käyttää Finalea tein partituurissa kaikki stemmat in Bb ja diskanttiklaavissa. Oli helppo pitää soinnut kurissa. Kun homma oli valmis niin jokaisen stemman voi printata vaikka kaikissa sävellajeissa. In Bb sen vuoksi kun sen vireisiä oli soittokunnasamme eniten. Esim. tenorisax. joka usein soitti barytonin stemmaa, sillä täyttä sax perhettä ei soittokunnissamme juuri näkynyt.
Minulla oli lunttulappu jokaisen soittajan äänialasta muutettuna in Bb ja diskanttiklaavissa. Ei harrastelijasoitokunnan esim. trumpetisteille voinut kirjoittaa juurikaan viivaston yläpuolelle mitään. | |
Englantilaisen koulukunnan brass band-perinteessä kaikki soittimet kirjoitetaan transpositioon g-avaimelle, myös Eb- ja Bb-tuubat, ainoana poikkeuksena bassopasuuna(!) joka kirjoitetaan F-klaaviin in C. Ihme poikkeus muuten loogisessa ympäristössä, kun tenoripasuunatkin kirjoitetaan in Bb G-klaaviin.
Itse toivoisin ettei C-trumpetti syrjäyttäisi Bb-trumpettia. Munsta Bb-versiossa on tyydyttävämpi soundi, enemmän lihaa luitten päällä ;-)
"Dr. Dominant, I presume?" | inde
20.07.2010 22:37:28 | |
|
Tosta transponoinnista sen verra et se on lähinnä soittajien laiskuutta ettei kehtaa opetella transponoimaan esim Bb:ltä C:lle. Ittelläni on lähes puolet nuoteista in Es eli pitää transponoida kun corno on in F. Ja kunnon cornisti kykenee transponoimaan miltä vaan. Itsekin pitäny opetella Bb:ltä ja C:ltä jne. Hyvin sujuu äidin (vasta-alkaja) kanssa klarinetin stemmojen soittaminen kun vähän päätään jaksaa vaivata.
Soittimien soundit muuttuu vaan paljon jos niitä kaikkia aletaan muuttamaan C vireiseksi vain sen takia ettei tarvii transponoida. Bb:ltä C:lle se ei edes ole vaikea transponoida. Se on vaa harjotuksesta kii. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
