Tanssimusiikki ›

Kiitos.
 
Kylla tanne nakojaan tyhmatkin voi kirjoitella kun viisaat heti korjaa.
 
(Taisin sotkea, eiko saksofonin keksija Sax ollut belgialainen?)

Kiitos.
 
Kylla tanne nakojaan tyhmatkin voi kirjoitella kun viisaat heti korjaa.
 
Noniin. Jokainen on "tyhmä" jossain asiassa.
 
(Taisin sotkea, eiko saksofonin keksija Sax ollut belgialainen?)
 
No juu. Belgialainen Adolphe Sax kehitti ja patentoi saxofonin (suomenkielinen kirjoitusasu ks:llä on musta virheellinen) muistaakseni 1800 luvun lopulla.
 
Tästä on ollu aiemminkin juttua, mutta hän teki niitä kappaletta Kontrabasso-, basso-, baritoni-, tenori-, altto-, sopraano-, ja sopraniinosaxofonit.
 
Kevyempään (tuolloin lähinnä puhallinorkesterit) musaan tarkoitetut olivat Bb-(basso, tenori ja sopraano tai Eb-vireisiä (muut) kun taas klasaripuolelle vireet olivat C ja F.
 
Ensimmäinen valmitettu oli C-bassosaxofoni.
 
Joku "koiranleuka" on vielä värkännyt subkontrabassosaxofoninkin - vähän kait niikuin piruuttaan.
 
Sopraano ja tenori voi olla suora tai käyrä, vaikka tosin suorat sopraanot ja käyrät tenorit ovat yleisempiä. Tosin swingiukkelit, kuten Sarpilan Antti käyttävät usein juuri koukkusopraanoa.
 
Mitähän vielä... Funkylord korjaa ja lisää, mitä en selvinpäin muista tai sit muistan väärin...
 
Jaa juu: A.Sax kuoli pers'aukisena ja vittuuntuneena, kun kateelliset kollegat tekivät tukka suorana vastapatentteja eikä Adolphe parka pääsyt koskaan nauttimaan hittituotteensa hedelmistä. Soitinrakennuksen Van Gogh?

John Philip Sousa oli syntyjään portugalilainen muusikko, jonka alkuperäinen nimi oli So. Kun hän lähti emigrantiksi Jenkkeihin pisti hän nimensä perään uuden kotimaansa lyhenteen, eli So + USA = Sousa.
 
Sousa oli / on erittäin arvostettu "marching band" kapellimestari ja säveltäjä (mm. "Tähtilipun alla"). Lisäksi hän kehitti marssisoittoon paremmin sopivia vaskipuhaltimia. Yksi näistä on juuri sousafoni, joka on kyseiseen muotoon väännetty tuuba. Sousafonin "kantamuotona" voitaneen pitää Euroopassa jo aiemmin käytettyä heilikkoa. Erona näissä on vain kellon suunta: Heilikossa kello on pienempi osoittaa soittajan pään vierestä sivulle, kun taas sousafonin kellon on huomattavan suuri ja osoittaa soittajan pään yli eteenpäin. Sousafomia käytetää edelleenkin juuri marssikeikkoja tekevissä soittokunnissa, kun tavallinen tuuba on pääasiassa painopisteensä vuoksi hankala ja raskas kantaa.
 
Että tämmöstä
 
...aijai,mikäs se unohtui,IsoJussi!!Etkö tiedä että sousafonia käytettiin yleisesti jazzbändien bassosoittimena 1920-luvulla??Heh,no mullakin on onneksi Otavan Iso Musiikkitietosanakirja,voin leikkiä viisasta:-)