Klassinen ›

Glenn Gould: "Mozart kuoli turhan myöhään."
Glenn Gould: "Kuinka Mozartista tuli huono säveltäjä"
Norman Lebrecht: "Väliaikaan mennessä korvani kerjäsivät vapautusta ja aivojeni syviä poimuja vihloi kuin poskihampaita marsipaanikuulien liika-annostuksessa. ... Yksi Mozartin teos säädyllisesti soitettuna on inhimillisen sietokyvyn äärirajoilla."
Keisari Joosef II: "Liian monta nuottia, Mozart."
 
Siki-Siki: "paska! paska! oi paska! oi suloinen sana! paska! maista! kaunis sekin! paska, maista! paska! nuole, o charmante! nuole paskaa! se ilahduttaa minua! maista ja nuole paskaa! maista paskaa ja nuole paskaa!" -W.A. Mozart kirjeessä serkkutytölleen.
No niin.

"paska! paska! oi paska! oi suloinen sana! paska! maista! kaunis sekin! paska, maista! paska! nuole, o charmante! nuole paskaa! se ilahduttaa minua! maista ja nuole paskaa! maista paskaa ja nuole paskaa!" -W.A. Mozart kirjeessä serkkutytölleen.
 
perussettiä.

Timo.T: ei ole. kuvittelet vain.
 
Kuvittelenko? en ole pitänyt itseäni koskaan erityisen lukeneena ja akateemisesti oppineena diletanttina, mutta sanoakseni siteerasin kommentissani vain mahdollisimman sanatarkasti ja pieteetillä suuren saksalaisen filosofian Schopenhauerin musiikin metafysiikkaa. Kuvitteleeko siis hänkin? Taiteen perusedellytyksiin kuuluu kyky kuvitella ja täydentää kaikkia merkityksellisiä elämän kuvia jotka hän kykenee palauttamaan mieleensä kuvitteluvoimansa avulla. Eikä sinun pitäisi ottaa sitä niin kirjaimellisesti kuin vastauksestasi saatoin päätellä. Sehän on vain metafysiikkaa vaikkei sillä ole hallituksen suojaa kuten virallisella valtionmetafysiikalla jos tahtoo uskoa siihen. Käsiterunoutta. Kutenrunosäkeet metafyysiset lauseetkan eivät väitä mitään sellaista mikä voisi olla totta tai epätotta loogisen empirismin ideologian näkökulmasta, vaan ne ainoastaan tulkitsevat jotakin havaintojen maailman ylittäviä todellisuuksia elämäntunteen ilmauksina kuten vaikkapa niin kutsutut pyhät kirjoitukset uskonnoissa eikä niitä siksi tiedollisena asiana ole olemassa jääden tieteellisen filosofian ulkopuolelle.

sub zero: noita kateellisten säveltäjien toisista sanomia juttuja lukiessani rupesin miettimään: oliko suurten säveltäjien joukossa ketään nöyrää tapausta?
 
Ei. He olivat realisteja...
Ei nyt, tässä puhutaan kahdesta eri asiasta :o)

Aika kiintoisalta tuntuu että Schönbergin sävelvärimelodia-ideaa, jonka hän toteutti 1. kertaa opus 16 orkesterikappaleessa farben, värejä, jossa yksi ainoa sointu kasvaa, kutistuu ja levittäytyy läpi orkesterin erilaisten sointiyhdistelmien sointien ja sävelvärien jonona, sovelsi melartin sitä todennäköisesti itse kuitenkaan edes tuntematta intuitiivisen vaistonvaraisesti myöhäisromanttisen bruckneriaanisen ja mahleriaanisen wieniläisen sinfoniatradition jatkajana 3. sinfoniansa surumarssiosassa miltei huomaamattomassa puhallinten sointijatkumossa juuri ennen syklisesti sinfonian kaikkien osien läpikäyvää ja niitä yhdistävää johtoteemaa kunnes lämpimän laveasti laulava suurenmoisen kaunopuheinen duurin ja mollin välillä häilyvä liki schubertmaisen lumoava pitkälinjainen rikkaasti soivan jousiston tematiikka johtaa majesteettisesti soivaan ylvääseen surumarssiepisodiin ennen pääteemaryhmän paluuta. 1. osa soinnukkaissa modulaatioissaan kuuluu teoksen suosikkiosiini vaikka aikalaiskritiikki korosti finaalin korumaista kauneutta.

megatherium: ... melartin ... 3. sinfoniansa surumarssiosassa miltei huomaamattomassa puhallinten sointijatkumossa juuri ennen syklisesti sinfonian kaikkien osien läpikäyvää ja niitä yhdistävää johtoteemaa kunnes lämpimän laveasti laulava suurenmoisen kaunopuheinen duurin ja mollin välillä häilyvä liki schubertmaisen lumoava pitkälinjainen rikkaasti soivan jousiston tematiikka johtaa majesteettisesti soivaan ylvääseen surumarssiepisodiin ennen pääteemaryhmän paluuta. 1. osa soinnukkaissa modulaatioissaan kuuluu teoksen suosikkiosiini vaikka aikalaiskritiikki korosti finaalin korumaista kauneutta.
 
Minusta se largo ei kuulosta yhtään largolta. Siitä huolimatta hienoja sinfonioita teki Melartin! Eka sinfonia on aika tylsä, mutta mielenkiintoni kasvaa siirryttäessä loppupään tuotantoon.

levesinet: Minusta se largo ei kuulosta yhtään largolta. Siitä huolimatta hienoja sinfonioita teki Melartin! Eka sinfonia on aika tylsä, mutta mielenkiintoni kasvaa siirryttäessä loppupään tuotantoon.
 
Ihanko totta. minusta eka on ihailtavan oikeaoppinen, vaikkakin bruckner vaikutteisuudesssaan simlmiinpistävä mutta ensi osassa hyvin roteva, vahva ja maskuliininen.
 
Tylsäkö? Luulen että minun pitäisi unohtaa tuo. Sinfoniahan pursuaa nuorekasta energistä intomielisyyttä, tarmokkuutta, ilmiselvää riemua orkesterisatsin valloituksesta ja kokoonpanoltaan suureen soittimistoon tutustumisesta perinteisen aloituksen jälkeen, lyyristä herkkyyttä ja lämpöä ja jopa kuumeista intohimoa ja kiihotuneisuutta. sireeraahan hän finaalissa joka yhdistää kaikki 4 teemaa toisiinsa myös pääteemassa prinsessa ruusunen juhlamarssin säettä. sellailsta rentouttavaa ja staattista tunnelmaa diatonisine teemoineen joita sibe viljelee ei tästä musiikista juuri löydä.

Olen lukenut, että Bizet olisi sanonut:
 
"On kahdenlaisia neroja - luontaisia ja älyllisiä. Vaikka ihailenkin sunnattomasti jälkimmäisiä, minun on myönnettävä, että ensimmäisten tuotanto saa minussa verrattomasti enemmän vastakaikua. Niin, rakas ystävä, julkean tunnustaa, että mielestäni Raffaello on nerokkaampi kuin Michelangelo, Mozart lahjakkaampi kuin Beethoven, ja Rossini voittaa Meyerbeerin..."
 
Itsekin voisin sanoa jotain tuollaista.

"Jos Beethoven on hämärä ja epäyhtenäinen, se ei johdu ns. villistä omaperäisyydestä, josta häntä kiitetään. Pikemmin se johtuu siitä, että hän käänsi selkänsä musiikin ikuisille arvoille ja sai siten väärin perustein lisää mainetta ja kunniaa."
F. Chopin

Moz-Art: Jos Chopin on todella noin sanonut, häntä ei voi muuta kuin kiittää tarkkanäköisyydestä.
 
"Soittakaa muistokseni Mozartia."
Chopin kuolinvuoteellaan
 
Tää Chopin oli hyvä jätkä.