Pukeutuminen ›

Kerrankin aihe mihin voin kirjoittaa "suurella" kokemuksella ja toivottavasti jeesata tulevia/nykyisiä venyttelijöitä. Kokemusta on siis venytetyistä korvanlehdistä, labretista (huulilävistys), nännilävistyksistä ja Prince Albertista.
 
Tosiaan ihan hyviä vinkkejä tänne jo kertynyt, eritoten tuo Wormzin ( http://wormz.org/venytys.html ) on jo melkein verrattavista jonkin sortin venytys-raamattuun. Kaipa sitä kuitenkin voi pointtereita antaa enivei.
 
Ehkä suurimpia huolen sekä vitutuksen aiheita on nämä "venytin kuukaudessa X milliä!!" keulijat. Yleensä tuo X on kohtuuttoman paljon, ja samalla kyseinen häiskä/misu sitten kiroaakin kuinka pirun kipeää se teki. Kuten jo monessa paikassa siitä on mainittu, rauhallinen ja maltillinen tahti on se paras - venytys EI SAA SATTUA! Miksi? Ongelmaksi muodostuu neljä yleisintä riskitekijää:
 
- Korvanlehden repeäminen
- Blowout
- 'Väärään' suuntaan venyminen
- Venytyksen alareunan ohentuminen
 
Kipu venytyksessä johtuu - kappas kappas - usein siitä että on jo tapahtunut vahinkoa. PIENI jomotus on ihan kohdillaan, mutta suurempi jomotus ja suoranainen kipu ovat merkki siitä, että jotain menee/meni vituiksi.
 
Korvanlehden repeäminen saattaa olla aivan mitättömän pieni halkeama venytettävän lävistyksen sisäpinnassa, ja keho korjaa sen melkein poikkeuksetta muodostamalla arpea siiihen. Se ei vielä tee mahdottomaksi asioita, mutta vaikeuttaa korvanlehden venytystä ja aiheuttaa usein a) venymisen 'väärään' suuntaan, b) alareunan ohenemisen. Tarkoittaen siis sitä, että kun arpikudos kinnaa eikä veny, hakee iho venytystapauksessa uuden, helpomman suunnan; usein suoraan alaspäin missä vastusta on vähemmän. Tämä taasen aiheuttaa ongelmaksi sen, että korvanlehden alareuna 'ohenee' ja noh, siinä sitä on taas isompi repeämisen riski. Lisäksi näyttää helvetin dorkalta kun on enää muutaman millin suikale siinä alareunassa. Tapoja korjata vahinko? Hyvin vähän. 'Jojottaminen' saattaa auttaa, eli tiputetaan pari-kolme milliä pienemmäksi venytyksen jälkeen, venytetään takaisin, taas hieman pienemmäksi, ja sitten jatketaan venytysprosessia. Jojoilu saattaa tuoda takaisin hieman paksuutta alareunaan ja samalla helpottaa repeytymisestä johtuvan arpikudoksen kireyttä. Tämäkin on usein valitettavan yksilöllistä, mutta erinomainen varokeino SEKÄ suositeltava tapa ottaa käyttöön kun olet menossa isompiin kokoluokkiin.
 
Blowout. Tuo ehkä kaikista karmaisevin asia mitä voi venytyksessä tapahtua, poislukien poikkirepeäminen. Blowout tarkoittaa lävistyksen kohdalla ihon 'pakenemista' paineen alla. Efekti on hieman samanlainen kuin kääntäisin polkupyörän kumin ympäri - lävistyksen sisäpinta lähtee puskemaan ulos, koska siihen aiheutunut paine venytyksessä on liian suuri. Iho karkaa AINA sinne minne on helpoin mennä, sinne missä on vähiten vastusta. Blowout on sekä ruma että hel-ve-tin kivulias suurimmassa osassa tapauksista. Lähes 100% venyttäjistä kohtaa tämän ongelman jossain vaiheessa. Blowout voi olla hyvin pieni, tai todella massiivinen riippuen taas monestakin tekijästä. Blowout on se suurin syy miksi venytetään HITAASTI. Pelkkä pieni jomotus uuden venytyksen jälkeen kertoo heti, että iho on todella kireällä ja pohtii koko ajan 'hmmm mihis suuntaan tässä menis ettei olis niin kireä fiilis'. Iho hakee paikkaansa ja usein lykkää aivan pienen blowoutin helpottaakseen oloaan. Sitä ei lähes koskaan huomaa ellei päivittäin kyttäile korvanlehtiä ja etsi sitä. Tämä tosin ei vielä ole kamalan suuri ongelma - lähes kaikilla venyttäjillä on pieniä blowoutteja jotka ovat parantuneet ja niitä on mahdoton poistaa ilman kirurgista toimenpidettä. Ne vielä aiheuta kuin korkeintaan hyvin pienen kosmeettisen haitan - ne isommat blowoutit sitten ovat jotain aivan tolkuttoman kamalaa katseltavaa. Muistakaa, mitä suurempi rasitus korvanlehden iholle tulee, sitä suuremmalla todennäköisyydellä iho blowouttaa. Ja sitten kun se tapahtuu, vahinko on usein niin suuri että joko pakko lopettaa venyttäminen, tai elää todella ruman venytyksen kanssa. Uskokaa pois, kyllä se isonkin korun alta näkyy helposti... Miten rajoittaa/estää vahinkoa sattumasta? Muistakaa se maltillinen venytystahti! En voi mitenkään tarpeeksi painottaa tätä, sillä muistan elävästi oman hinkuni venyttää korvanlehti isommaksi ja isommaksi - ja hupskeikkaa ongelmissa sitä oltiinkin. Jos huomaat blowoutin, tee seuraava - poista korut välittömästi! Itse huomasin puolittain vahingossa työpaikalla että kummassakin korvassa oli muutaman päivän jälkeen venytyksestä massiivinen blowout. Korut helvettiin samantien ja heti kun mahdollista, kevyesti rasvaa (käytän Helosania, koska se ei estä ihoa hengittämästä liikaa) ja tarkastelemaan vahinkoa. Mikäli blowout näyttää 'tuoreelta' ja helakan punottavalta, on vielä mahdollisuus pelastaa tilanne. Kertaus on opintojen äiti - korut pois, kevyesti rasvaa, anna lävistysten 'hengittää'. Voit vaihtaa tilalle pienemmät korut, mutta ehdottomasti useamman millin pienemmät. Hyvällä tuurilla blowout 'vetäytyy' takaisin, ja iho on jälleen paikoillaan. Väljät korut mahdollistavat ihon palautumisen, eivätkä aiheuta kinnausta jälleen - blowoutin jälkeen yleensä korvanlehti on niin tolkuttoman turvoksissa muutenkin, ettei tulitikkua isompaa edes viitsisi korun tilalle laittaa. Siinä tapauksessa, että blowout on ehtinyt muodostumaan ja parantumaan (näyttää tavalliselta ihosuokaleelta lävistyksen reunassa), juuri mitään ei ole tehtävissä. Se on ja pysyy. Kirurgia on ainoa apu tässä vaiheessa, ja se onkin sitten ihan oma lukunsa. Sen verran muistutan vielä, että kannattaa aiheen vaatimalla vakavuudella suhtautua jopa pieniin blowoutteihin - niistä pienistä voi kertyä isompi kokonaisuus ajan saatossa, ja sitten ollaan jälleen siinä pisteessä, mihin kukaan ei varsinaisesti halua venytyshommissa.
 
Tässä vaiheessa tekstiä haluaisin varoittaa, että vilkaiskaa nyt sinne peiliin ja käykää ankara pohtiminen itsenne kanssa, haluatteko todellakin venyttää ne korvanlehdet? Ei niillä oikeasti pillua saa eikä juurikaan ihmisten ihailevia katseita. Kaiken maailman trendipers**t noita korviansa nykyään venyttelee, joko ollakseen 'hurjia', 'erilaisia' tai kaikkea siitä välimaastosta. Useimmat näistä ihmisistä päätyvät poraamaan erilaisille foorumeille komplikaatioista ja alkaa olemaan aika yleinen kysymys - 'saako venytykset palautettua normaaleiksi jotenkin'? Eli katumus iskee, ja lujaa iskeekin siinä vaiheessa kun ollaan menty persiis edellä puuhun ja huomataan että homma pissii reisille. Pahimmassa tapauksessa ollaankin jo siinä tilanteessa, että mitään ei ole enää tehtävissä, mentävä sinne kirurgiaan parsimaan korvat kuosiin.
 
0-14mm
Jospa nyt viisauksia sitten itse venytysprosessista. Kuten jo moneen kertaan mainittu, maltti on valttia. 1-2mm kuukaudessa kerrallaan. Joskus jopa vähemmän, 1-2mm parissa kuukaudessa. Tämä on taas niitä yksilöllisiä juttuja, mutta aika pirun hyvä nyrkkisääntö. Usein, kun ollaan vielä siinä 4-10mm venytyksen tienoolla, homma on brutaalia kuin naisten kuukausittainen puolukkapäivä; itkua ja hammasten kiristystä (hyvällä tuurilla herkkismies hieromassa niskaa). Tuo alle 10mm on usein porukalla se vaikein etappi, sillä korvanlehden iholla on aikamoinen vastus joka suuntaan venyä. Itselläni oli yhtä pirunmoista tuskaa päästä kympin ylitte, ja siinä ne suurimmat virheet sitten tulikin tehtyä - väkisin voimalla ja nopeasti! Ihmettelen vieläkin, miten uskomaton tuuri on käynyt eikä korvat menneet pilalle siinä vaiheessa. Venytykseen sopivat korut EIVÄT OLE tunnelit, plugit eikä muut tasapaksut kappaleet. Kaikista parhaimmat korut ovat paksuudeltaan vaihtelevat spiraalit sekä kartiot/puikot. Nämä mahdollistavat rauhallisen, portaattoman venytyksen haluttuun millimetriin saakka. Vinkki - kun työnnätte spiraalia/puikkoa, muistakaa että työnnätte samalla sitä korvanlehteä. Jopa rauhallisessa venytystahdissa tämä aiheuttaa joskus blowouttia, ja sen ehkäisemiseksi laittakaa se venytyskoru välillä tulemaan myös toiselta puolelta. Oman maun mukaan hieman tasapainottelette asian kanssa. Isommat ja raskaammat puikot/spiraalit myös saattavat aiheuttaa turhaa rasitusta korvanlehden alareunaan, joka taasen saattaa aiheuttaa sen että venytys lähtee 'väärään' suuntaan. Ohkanen korvanlehti = b-b-baaad thing.
 
Useimmille myös on tämä painavilla koruilla venyttäminen tuttua. Uskokaa tai älkää, mutta se on myös väärä tapa. Kuten kuka tahansa holhoava urpo, kiellän kaiken kivan; elkää venyttäkö painavilla koruilla! Se on helppoa kyllä, sillä pienessä ajassa saadaan itsestään se lävistys venymään. Kuitenkin nyt kun ihminen on keksinyt painovoiman, voitte vain arvata mahdollisen lopputuloksen - koru roikkuu kokoajan alaspäin ja koska pinta-ala korussa on pieni, se toimii eräänlaisena kyntöaurana. Korvanlehti ohenee suippomaisesti alaspäin. Isommissa venytyksissä tämä taas lisää repeämisriskiä, sillä venytys ei ole tasainen, ja jälleen mennään sieltä mistä on helpointa - ohkasimmasta kohdasta.
 
14-XXmm
Suurempiin kokoihin ja venytyksiin mentäessä käy spiraalit ja puikot astetta hankalemmiksi. Yksi hyvä venytysvaihtoehto on 'teippaaminen', eli vanhan, jo sopivan plugin/tunnelin ympärille asetetaan kevyt kerros teippiä joka lievästi paksuntaa jo valmista korua. Hiljalleen teippiä lisätään kunnes venytys sutjakkaasti on venähtänyt tarvittavan millimäärään, ja laitetaan seuraava koru tulille. Yksinkertaista, helppoa, turvallista mutta hi-das-ta. Onneksi korvanlehtien venytys ei ole vauhtikilpailu, joten tässä suositeltava ja melko tappovarma keino saada oikeasti komiat venytykset. Riskejä ei juuri ole, muistaen maltillisuuden tässäkin, ja kunhan ei käytä mitään likaista maalarinteippiä tai lätkänpelaajien erkkaa. Apteekista esimerkiksi saa sideteippiä, joka on muutaman venytyksen kanssa ollut aikasta bueno. Toinen mikä on kanssa aika suositeltavaa, on silikonikorujen hankkiminen. 12-14mm on aikalailla se raja, missä kannattaa edes harkita silikonitunneleita, sillä mitä pienempiä ne tahtovat olla, sitä joustamattomampia. Idea on siis pehmeän silikonitunnelin ruttaaminen ja asettaminen lävistykseen. Pikkuhiljaa koru aukenee ja venyttää hiljalleen lävistyksen haluttuun millimäärään. Kohtuullisen turvallinen ja eritoten helppo keino venytykseen, lisäksi ovat pirun mukavat pitää korvissa kevyen painonsa vuoksi. Materiaali EI sovi kaikille ihmisille, sillä eritoten heikompilaatuisten silikonien kanssa on tullut rajuja allergiaoireita. Jos et ole varma onko silikoni turvallinen juuri sinulle, suosittelen jatkamaan jo edellä mainittujen venytyskeinojen kanssa.
 
Melkolailla tässä nyt käyty läpi 'worst case scenariot', niiden syyt ja seuraukset. Liian nopea tahti aiheuttaa siis aika mittavia ongelmia tulevaisuuden varalle, eikä niistä oikeasti selviä pahimmassa tapauksessa mitenkään muuten kuin ammattilaisen veitsen ja parsinneulan alla. Itselläni on korvanlehdet tällä hetkellä ~30mm, mutta riippuen korujen kunnosta ja ajoittaisesta saatavuudesta, pidän 26-30mm koruja. Hyvin minimaaliset, parantuneet blowoutit löytyy molemmista korvista, mutta ehkä juuri sen myöhemmän maltillisuuden sekä järjen kanssa niistä on selvitty niin, ettei silmällä niitä pysty erottamaan korujen ollessa paikoillaan. Lävistykset ovat terveet ja alareuna on mukavan tuhti ja tasainen. Ei siksi, että olisin jonkinsortin 'lävärijumala', vaan siksi että kuuntelin kokeneempien ja huomattavasti fiksumpien ihmisten neuvoja.
 
Vielä viimeiseksi jälkihoito. No niin, venytykset on halutussa koossa ja kaikki hyvin! Ei ihan vielä kuitenkaan. Korvanlehdet saattavat vielä täysin parantuneina tulehtua ja ärtyä. Blowouttikin on mahdollista, tosin hyvin epätodennäköistä tässä vaiheessa. Tulehtumiseen johtuvia syitä on paljon, mutta usein syy on paskasissa näpeissä ja räpläämisessä. Vaikka se venytyslävistys erehdyttävästi näyttää pimpiltä eritoten ilman koruja, ei se silti tarkoita että sitä pitäisi räplätä. Usein näissä tilanteissa korun ja ihon väliin on päässyt läjä bakteereja jotka aiheuttavat muhiessaan ärtymisen tai tulehtumisen. Näitä ongelmia hoidetaan kuten mitä tahansa tulehtunutta lävistystä; suolaliuosvettä ja pidetään se korvanlehti putsattuna. Desifiointiainetta ei kannata käyttää, se kuivattaa ja kiristää jo ennestään turvonnutta ihoa ja saattaa aiheuttaa entistä pahemman tilanteen. Otetaan koru pois mielellään, ja laitetaan millin tahi parin pienempi tilalle, jotta lävistys saa hengitettyä ja tulehduksen aiheuttama ärtynyt turvotus katoaa. Muistakaa myös kevyt kerros iholle ystävällistä rasvaa.
 
Parantunut iho lävistyksessä kuitenkin (eritoten isommissa venytyksissä) 'luo nahkaansa'. Samalla tapaa kuin missä tahansa ihmisen ihokolkassa, myös lävistyksissä ihosolut uusiutuvat aina ajoittain, jättäen korun pintaan usein todella funkyltä haisevaa kuollutta ihoa. Tämä on merkki kahdesta asiasta - onneksi olkoon, lävistyksesi on erittäin terve ja normaali! Toinen juttu tarkoittaa, että meeppäs poeka/tytsy pesulle siitä. Suosittelisin kuitenkin välttämään aivan joka päiväistä pesua venytyksissä. Vesi tahtoo aina hieman aiheuttaa ihon kuivumista, mitä taas torjutaan rasvalla, joka taas joka päiväsenä juttuna alkaa ahistaa pitemmän päälle. Joka toinen tai kolmas päivä pesun yhteydessä kun ottaa korut pois, putsaa ja puunaa, antaa korvien hengata rauhassa, on täysin riittävä pitämään lävistykset iloisina. Tässäkin tietty on joitain yksilöllisiä eroja, mutta mennään näillä nyrkkisäännöillä niin ei voi pahasti pieleen mennä. Jokainen itse ajan kanssa oppii putsaustahdin mieleisekseen.
 
Huh, jopa tuli tekstiä. Kysyttävää? Heitä yksäriä jos ei ketjuun kirjoittaminen kiinnosta tai on arkaluontoisempaa asiaa. Kokemusta löytyy tosiaan niin kikulilävistyksen venytyksestä kuin korvanlehdistä, ja melkolailla kaikkee siitä välistä. Ei tyhmä ole se joka kysyy, vaan se joka tekee tietämättään.
 
Defunct out.
 
Edit. BMEwiki tarjoaa kohtuullisen mahtavaa matskua sekä riskeistä että oikeaoppisesta venyttämisestä.
 
Liian lyhyt koru
http://wiki.bmezine.com/index.php/Short_Plug
 
Blowout
http://wiki.bmezine.com/index.php/Piercing_Blow-out
 
Korvanlehden alareunan oheneminen
http://wiki.bmezine.com/index.php/Piercing_Thinning
 
Epätasainen venytys
http://wiki.bmezine.com/index.php/Uneven_Stretching
 
Repeäminen
http://wiki.bmezine.com/index.php/Skin_Tears
 
Edit Edit.
 
Sellainen kohtuullisen tärkeä seikka vielä parantuneista venytyksistä jäi sanomatta, että eritoten jos nukut korut korvissa yön yli, saattaa se venytyksen kiertävä iho joskus rullautua huomaamatta hieman kinkkiseen asentoon. Huolimatta siitä että käskin jo aikaisemmin olla räpläämättä niitä korvia, niin sen verran puhtailla käsillä voi aina silloin tällöin varmistella että se lehdykkä on mukavasti asettautunut korun kanssa linjaan. Tällä tavoin vältytään turhilta ärtymisiltä, ja lävistys kiittää.