Aihe: Kaikki säröstä.. 1 | |
|---|---|
 cosmob8326.05.2010 12:33:09 | |
Heips! Tämmöistä melkeinpä aloittelija kysymystä teille viisaammat ja kokeneemmat tarjoaisin: Olen käyttänyt miksatessa säröä efektinä esim. bassossa, basaarissa, virpassa yms, joka on auttanut nostamaan niitä hiukkasen enemmän pinnalle. Ymmärtääkseni tämä toimii niin että särö korostaa näitä harmonic overtoneja (mikäs tälle on suomenkielinen termi?), jotka on siis tuon perusäänen kerrannaisia (eli sama sävel eri oktaaveilta?). Olenko oikeassa vai ihan hakoteillä? Jos olen ymmärtänyt niin erilaiset säröt (putki, transistori yms) käyttäytyvät eritavalla noiden harmoonisten äänien esiintuomisessa? Osaisiko joka avata minulle tätä särön käytön teoreettista puolta hiukkasen enemmän? Tiedän että on hyvin laaja kysymys ja pahoittelut siitä. | |
 cozmo26.05.2010 14:43:18 | |
Mors, on laaja aihe kieltämättä. Tästä oli pari kuukautta sitten mielettömän hyvä juttu Sound On Soundissa, kannattaa hankkia jos vain mahdollista. Vastaan tietojeni mukaan osaan kysymyksistä, eli lähinnä raapaistaan pintaa cosmob83: Heips! Tämmöistä melkeinpä aloittelija kysymystä teille viisaammat ja kokeneemmat tarjoaisin: Olen käyttänyt miksatessa säröä efektinä esim. bassossa, basaarissa, virpassa yms, joka on auttanut nostamaan niitä hiukkasen enemmän pinnalle. Ymmärtääkseni tämä toimii niin että särö korostaa näitä harmonic overtoneja (mikäs tälle on suomenkielinen termi?), jotka on siis tuon perusäänen kerrannaisia (eli sama sävel eri oktaaveilta?). "Harmoonisia kerrannaisia". Ei vain korosta vaan nimenomaan luo näitä. Särön luonne tosiaan riiippuu näiden kerrannaisten suhteesta, ja toisaalta se vaikuttaa sekä särön havaitsemiseen että siihen pidetäänkö niitä miellyttävinä. Olenko oikeassa vai ihan hakoteillä? Jos olen ymmärtänyt niin erilaiset säröt (putki, transistori yms) käyttäytyvät eritavalla noiden harmoonisten äänien esiintuomisessa? Osaisiko joka avata minulle tätä särön käytön teoreettista puolta hiukkasen enemmän? Tiedän että on hyvin laaja kysymys ja pahoittelut siitä. Olet ymmärtänyt pääpiirteissään oikein, mutta sellainen yleinen käsitys on jostain syystä valloilla, että "putkisärö" on aina parillisia ja "transistorisärö" on aina parittomia kerrannaisia, mikä siis ei tietenkään pidä paikkansa. Särön luonne riippuu puhtaasti vahvistinkytkennästä. A-luokan vahvistinkytkentä (missä siis on yksi vahvistava komponentti, putki tai transistori, joka on jatkuvasti johtavassa tilassa. Ts. vahvistaa signaalin positiivisen ja negatiivisen puolijakson ajan) tuottaa pääasiassa parillisia (2,4,6,8,10.... x perustaajuus) kerrannaisia. Ja B-luokan vahvistinkytkentä (missä on erilliset vahvistinkomponentit kummallekin puolijaksolle, joista kumpikin on vuorollaan johtavassa tilassa) tuottaa pääasiassa parittomia (3,5,7,9,11... x perustaajuus) kerrannaisia. Toki putket, bipolaaritransistorit ja fet-transistorit säröttävät eri tavoin. Putkikytkentöjen leikkautuminen on "pehmeämpää" ja siinä muodostuu pääasiassa alempia kerrannaisia (esim rutkasti 2.harmonista, hiukan 4. harmonista, mutta ei enää merkittävästi 6. kerrannaista). Ja toisaalta usein korkeammat kerrannaiset koetaan häiritsevämmiksi ja toisaalta helpommin havaittavammiksi kuin matalammat. http://apaja.dyndns.org/vintage/harmon3.htm Tietty määrä toista harmonista säröä koetaan usein miellyttäväksi ja tekee monista instrumenteista "lämpimämpiä", eikä sitä kuitenkaan tulkita säröksi, luonnollisesti mitä monimutkaisempi signaali särölaitteelle syötetään voi lopputulos lähestyä ei-toivottua nopeamminkin. Toinen esimerkki on kaikki "Jännityttimet", kuten Aphex Aural Exciter, joka luo uusia kerrannaisia puhtaasti säröttämällä. Eli laitteen sisääntulosignaali ylipäästösuodatetaan, ajetaan särölle, ylipäästösuodatetaan uudestaan ja tätä säröä miksataan alkuperäisen joukkoon. - Niko nofi @ gearslutz.com: "I wouldn't choose a mic pre based on pictures of two "square" waves that have been through them..... that's retarded." | |
| Master Fader 26.05.2010 15:16:50 | |
Hyvä kirjoitus Niko. Kykennästä rippuu. Toinen asia, mikä liittyy vahvistimen yliohjaukseen, on takaisinkytkentä. Vahvistimia on 30-luvulta lähtien linearisoitu negatiivisella takaisinkytkennällä, mikä tarkoitttaa sitä, että vahvistimen annosta otetaan signaali, joka laitetaan vastavaiheessa vahvistimen ottoon. Tällöin gain vähenee mutta myös harmoninen särö. Vaikutus on sitä tehokkaampi, mitä enemmän sitä käytetään. Vahvistimesta tulee siis lineaarisempi eli vähemmän säröttävä, mutta samalla yliohjaus muutttuu suoraviivaisemmaksi. Paljon takaisinkytkentää sisältävä vahvistin leikkaa kuin veitsellä, kun taas vähemmän takaisinkytkentää sisältävä vahvistin leikkaa pehmeämmin. Transistoreista saadaan enemmän vahvistusta kuin putkista. Putkilla tämä vahvistuksen määrä vaihtelee paljon malleittain 12AX7:n ollessa suurivahvisteisin. Bipolaritransistorit taas vahvistavat enemmän kuin FET:it. Kaikki tietenkin riippuu kytkennästä, mutta maksimitilanteet ovat nämä. Siksi käytännössä on yleensä niin, että transistorivahvistimissa käytetään enemmän takaisinkytkentää kuin putkivahvistimissa, jolloin transistorivahvistimet ovat keskimäärin puhtaampia ja putkivahvistimet leikkaavat pehmeämmin. Erilaiset vahvistinkytkennät tuottavat siis hyvin erilaista särökäyttäytymistä. Musiikinteossa me emme voi puhua miellyttävämmästä ja epämiellyttävämmästä säröstä sinänsä. Säröllä tehdään musiikkia ja kaikki on makuasioita. Ei ole esimerkiksi niin, että kolmas harmoninen on ikävän kuuloista, kuten oppikirjoissa sanotaan. Nauhuri tuottaa nimittäin sitä enimmäkseen ja se yleensä kuulosta varsin miellyttävältä. | |
| cozmo 26.05.2010 16:10:58 | |
Master Fader: Hyvä kirjoitus Niko. Kykennästä rippuu. Toinen asia, mikä liittyy vahvistimen yliohjaukseen, on takaisinkytkentä. Vahvistimia on 30-luvulta lähtien linearisoitu negatiivisella takaisinkytkennällä, mikä tarkoitttaa sitä, että vahvistimen annosta otetaan signaali, joka laitetaan vastavaiheessa vahvistimen ottoon. Tällöin gain vähenee mutta myös harmoninen särö. Vaikutus on sitä tehokkaampi, mitä enemmän sitä käytetään. Vahvistimesta tulee siis lineaarisempi eli vähemmän säröttävä, mutta samalla yliohjaus muutttuu suoraviivaisemmaksi. Paljon takaisinkytkentää sisältävä vahvistin leikkaa kuin veitsellä, kun taas vähemmän takaisinkytkentää sisältävä vahvistin leikkaa pehmeämmin. Transistoreista saadaan enemmän vahvistusta kuin putkista. Putkilla tämä vahvistuksen määrä vaihtelee paljon malleittain 12AX7:n ollessa suurivahvisteisin. Bipolaritransistorit taas vahvistavat enemmän kuin FET:it. Kaikki tietenkin riippuu kytkennästä, mutta maksimitilanteet ovat nämä. Siksi käytännössä on yleensä niin, että transistorivahvistimissa käytetään enemmän takaisinkytkentää kuin putkivahvistimissa, jolloin transistorivahvistimet ovat keskimäärin puhtaampia ja putkivahvistimet leikkaavat pehmeämmin. Erilaiset vahvistinkytkennät tuottavat siis hyvin erilaista särökäyttäytymistä. Musiikinteossa me emme voi puhua miellyttävämmästä ja epämiellyttävämmästä säröstä sinänsä. Säröllä tehdään musiikkia ja kaikki on makuasioita. Ei ole esimerkiksi niin, että kolmas harmoninen on ikävän kuuloista, kuten oppikirjoissa sanotaan. Nauhuri tuottaa nimittäin sitä enimmäkseen ja se yleensä kuulosta varsin miellyttävältä. Lisäsit sen mitä unohdin tai en osannut itse kirjoittaa. Loistavia pointteja! Käytin tuota tokaa harmonista tosiaan lähinnä yhtenä esimerkkinä. Ja tuosta nauhuristakin piti mainita, mutta ilmeisesti unohdin. Eli kiitokset hyvästä täydennyksestä! - Niko nofi @ gearslutz.com: "I wouldn't choose a mic pre based on pictures of two "square" waves that have been through them..... that's retarded." | |
| cosmob83 27.05.2010 12:29:46 | |
Hei! Kiitoksia selvennyksestä. Tämä aukaisi asiaa, kohta varmaan tulee lisää kysymyksiä. :) | |
 StJerky27.05.2010 14:04:49 | |
cozmo: Toinen esimerkki on kaikki "Jännityttimet", kuten Aphex Aural Exciter, joka luo uusia kerrannaisia puhtaasti säröttämällä. Eli laitteen sisääntulosignaali ylipäästösuodatetaan, ajetaan särölle, ylipäästösuodatetaan uudestaan ja tätä säröä miksataan alkuperäisen joukkoon. - Niko Heh. Muistan lukeneeni joskus 80-luvulla Soundista laitearvion tuosta "auraalisesta kiihottimesta". | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)