Keskustelua raskaammasta musiikista ›

sandiego: No viddu, köröttelin duunista suoraan silmät kiiluen äxään ja tiskin takana nojatoolissa rötköttävä jantteri ilmoitti laiskasti levyn julkaistavan vasta ens keskiviikkona. Joten tulipa imastua sitten vitutuksissani. Äkkiseltään selkein parannus on Dukesin vokaalit, moni-ilmeisempää ja malttia tullu hivenen enemmän ja yksiulotteisuus on saanu enemmän sävyjä, jannu vois vieläkin rohkeammin kokeilla erillaisia kikkoja. levyn keskivälin raskaammat ja hitaammat biisit akustisine ja säröttömine kitaroineen mukavasti luo vaihtelua. Tältä levyltä takuuvarma keikkojen kestohitti veikkaisin olevan burn hollywood burn. keskiviikkona sitten kaupasta orkkisvinyyli
 
Itsehän aloitin kuuntelun juuri Spotifysta.
 
edit: Niin ja kävin kyllä Swampissa asti, mutta sieltä se oli LOPPUNUT..

Onpa vihasta kamaa. Vaatinee varmaan muutaman pyöräytyksen ennen ku ihan täysin menee jakeluun. Jatketaan.

Ensimmäisten biisien perusteella aivan pirun toimivaa kamaa, juuri lätty Spotifysta kuuntelussa. Itselle on ollut Exodus jo pitkään thrashbändien ykkönen, pidin jopa kohtuu paljon Exhibit A:sta joidenkin biisien tylsyydestä huolimatta. Tämä levy tuntuu heti kovemmalta, rautaisempia riffejä ja päteviä kitaraleadikuvioita, joita ei oikeastaan aikaisemmin ole niin paljon kuultukkaan. Onhan se totta, että Dukes on tosi yksipuolinen laulaja, mutta kyllä tämmöinen helvetin vihainen karjunta sopii Exodukseen todella hyvin, varsinkin tähän "raskaampaan" tyyliin, jota bändi on veivannut SHKM:sta lähtien. En ole vielä kuunnellut levyä kertaakaan loppuun, vähän hirvittää nuo päälle 7 min biisit. Exhibit A:n suurin vika oli juuri nämä turhan pitkät biisit. Muutoin alpumi vaikuttaa huikealta. On se Holt mieees...
 
EDIT: Niin helvetin monen kuuntelun jälkeen on pakko todeta, että on tämä aivan saatanan kova levy. Vaikka biisit on pitkiä, ei tässä levyllä ole itseasiassa yhtään huonoa kipaletta. Dynaamista turpaanvetoa alusta loppuun asti, kyllä kelepaa. Exodus attack!!

Paranee koko ajan. Tänään Swampista käydä kattoon, josko olis tullu lisää lättyjä.

On kyllä sikamoisen kova kiekko. Tässä vaiheessa vielä tuntuu, että ei tätä voi oikein verrata mihinkään muuhun kuin Exhibit A:han, ja sen tämä vie mennen tullen. Aluksi olin hyvin skeptinen siihen, että levyn pituus on lähes 80 minuuttia, mutta en ainakaan vielä ole varsinaisia täytebiisejä levyltä löytänyt. Tuntuu että Hunting vain parantaa otteitaan iän myötä, ja Holtista tai Altuksesta nyt tuskin tarvitsee puhuakaan. Dukes on myös parantanut saundiaan pariin edelliseen äänitteeseen nähden.

Hyvän kuuloisen tekeleen ovat taas saaneet aikaan. Jotenkin tuntuu, että tässä on ainoa "oikea" thrash-bändi mitä enää on jäljellä muiden suistuessa toinen toistaan syvemmälle suohon.
 
Alkuun ajattelin, että levyn pituus saattaa vaikuttaa kuunteluelämykseen negatiivisella tavalla, mutta kuten ei aiempikaan lätty, ei tämäkään ehdi puuduttaa pahasti juuri missään vaiheessa. Muutamia typistyksiä tai oikaisuja tosin olisi sisällön osalta voinut tehdä, mutta mitäpä siitä.
 
Class Dismissed nousee levyn ykkösnyrkiksi The Ballad of Leonard and Charlesin seuratessa aivan kannoilla.

The Ballad of Leonard and Charles on kyllä paras thrash-biisi mitä oon hetkeen kuullu!

En tykkää liian pitkä levy ja riffiä riffin perään vähä niinku metallika

Mancubus: En tykkää liian pitkä levy ja riffiä riffin perään vähä niinku metallika
 
Vähän niinkun ylläoleva lause :D

Mancubus: En tykkää liian pitkä levy ja riffiä riffin perään vähä niinku metallika
 
Liian pitkä lause. Sana sanan perään. En tykkää. Vähän niin kuin perseestä.

Joojoo. Exodus on eräs lempibändeistäni ja mielestäni Tempo Of The Damned on parasta 2000 lukua. uusinta en ole vielä oikeastaan kuullut.

Exodus Myötätuulirockissa..
 
Joskus toivoisin asuvani lähempänä pääkaupunkiseutua.
 
Exodus livenä olisi paras aloitus kesälomalle ikinä (sattuu alkamaan loma samana päivänä kun ovat keikalla). Vaan ei täältä hevonvittulasta ilman lentsikkaa kovin nopeasti mihinkään pääse, joten jää nyt näkemättä kun kesän lentolippubudjetti on varattu Tuskaa varten.

No huhhuh! Miten lie tää uusin julkaisu mennyt multa ohi, mutta satuin Spotifysta kuuntelemaan ja tilaukseen meni saman tien: RAUTAA!
 
Perkele kun ei oo Myötätuulirockin aikaan maassa...

Ron McGovney: No huhhuh! Miten lie tää uusin julkaisu mennyt multa ohi, mutta satuin Spotifysta kuuntelemaan ja tilaukseen meni saman tien: RAUTAA!
 
Perkele kun ei oo Myötätuulirockin aikaan maassa...
 
A-näyttekappaleen jälkeen kyllä helevatan kova lätty!
Vois ottaa ne "metallikan vätykset" ja aika moni muu saman aikakauden vässykkä mallia, miten edelleen voidaan vetää tunti turpaan, iästä ja ajan hampaasta huolimatta. Exodus vaan osaa, moni muu ei!

McNulty: A-näyttekappaleen jälkeen kyllä helevatan kova lätty!
Vois ottaa ne "metallikan vätykset" ja aika moni muu saman aikakauden vässykkä mallia, miten edelleen voidaan vetää tunti turpaan, iästä ja ajan hampaasta huolimatta. Exodus vaan osaa, moni muu ei!
 
En ymmärrä Exhibition A:n parjaamista. Mulle A toimii kokonaisuutena paremmin kuin B, joka on kyllä naurettavan kova sekin. Lisää kuuntelua molemmille levyille niin johan alkaa paukkua. Tutum!

Tänään pamautin tilaukseen Another Lesson in Violence tuplaLP:n. Ehkä yks kovimmista livelevyistä ikinä?

Entropia666: Tänään pamautin tilaukseen Another Lesson in Violence tuplaLP:n. Ehkä yks kovimmista livelevyistä ikinä?
 
Todellakin on!

No niin, uudella levyllä on sitten aika lailla jokainen kappale kestoltaan puolet liian pitkä. Ei näin.
 
Yli 60 minuuttinen thrash metal -albumi näyttää jo paperilla huonolta mutta että 75 minuuttia?!?! Eihän tuollaista nyt kukaan oikeasti jaksa kuunnella läpi.
 
Melkoisen tuhrauttavaa kun riffit ja meininki iskee kuin pesäpallomaila takaraivoon mutta koko homma vesitetään pitkitetyillä biiseillä. Mikäköhän ihme siinä on ettei nykyään levyistä osata tehdä toimivan pituisia? Ei se eräs '86 julkaistu klassikko sattumalta niin veret seisauttava kokemus ole, kokonaiskesto hiukan alle 30 minuuttia ja biiseissä ei sekuntiakaan ylimääräistä.

Onpä kyllä kerrassaan erinomainen levy tämä exhibit b. Mitä enämpi pyörittää soittimessa, sitä enemmän tekee mieli kuunnella. Hiljalleen avautuva kokonaisfiilis on kyllä käsittämätön. Biisien pituudesta en kyl ite henk.koht valita tällä kertaa yhtään, homma avautuu kuuntelukertojen myötä, koska seassa on yllättävänki progemaisia jujua salakavalasti ujutettu jotka avautuu vasta tarkemmassa kuuntelussa. Tässä vaiheessa jo herää mielenkiinto, et mimmostaha tavaraa on tuleva levy. Hunting loistaa tällä levyllä erityisesti, mut pikkasen häiritsee se että hunting on ottanu turhanki paljon bostaphin tyyliä soittoonsa shovelilta, joita toistaa muutaman kerran liikaa. Kyllä Exodus, Heathen ja Testamentin uusin on uskomattoman soittotaidon näytteitä mitä tulee nykythrashiin. Monella nuoremmalla yrittäjällä pitkä tie luoda yhtä tasokkaita harmonioita ja leadeja joissa on myös juju mukana, ne on biisejä biiseissä.