Kilpailut ›

No hitsi, mulla jäi nyt äänestämättä tossa kisassa ton Rovaniemen reissun takia. Olisin huomenna pistänyt tarinaa.
 
Kiitos kaikille kehuista.
 
JaSo
Teijo K:lle Tuli mieleen että olisikohan a-osaan sopinut vähän säröytetty soundi?
 
Voi olla. Itse kyllä diggailen enemmän tuosta harpun luonnollisesta soundista akustisena, niin ei ole tullut hommattua mitään laitteistoa millä tuon saisi sivistyneesti ruvelle. En osaa siihen mitään muuta konstia kuin hommaan sopiva mikki + pieni täysputkicombo = rahaa palaa. Eli voisin kyllä johonkin tuotakin vinkkiä muuten kokeilla, mutta ei ole mahkuja laitteiston puolesta.

Teijo K.ei ole tullut hommattua mitään laitteistoa millä tuon saisi sivistyneesti ruvelle. En osaa siihen mitään muuta konstia kuin hommaan sopiva mikki + pieni täysputkicombo = rahaa palaa. Eli voisin kyllä johonkin tuotakin vinkkiä muuten kokeilla, mutta ei ole mahkuja laitteiston puolesta.
Mä heittelen harpun särölle jollain särö plugarilla mikä yleensä ekana vastaan tulee aika moni toimii.
Meitin levylle soitin harput halpis mikillä microcuben läpi säröllä linjaan ja toimii mukavasti sekin .

gtm - heh..ihan alusta tuli mieleen yks Nylon Beatin skipale, "nan nan naana nannanna naana", tuo yhteys lienee tahaton...vähän tasapaksu kokonaisuus, saundi ok

nannannaa -teema tuli ekana mieleen taustaa kuunnellessa, sillä mentiin

thekimble: Mä heittelen harpun särölle jollain särö plugarilla mikä yleensä ekana vastaan tulee aika moni toimii.
Meitin levylle soitin harput halpis mikillä microcuben läpi säröllä linjaan ja toimii mukavasti sekin .
 
Samat sanat. Shuren 57 harpun kera äänikortin etuseen ja Vahvistinmallinnus (guitar rig) + säröplugari ja ihan uskottavaa saundia syntyy!!

liljam: Samat sanat. Shuren 57 harpun kera äänikortin etuseen ja Vahvistinmallinnus (guitar rig) + säröplugari ja ihan uskottavaa saundia syntyy!!
 
No mut jätkät osaa hei, mä en!

krk: Jatkona WW:n ja BigPapankin pohdintoihin:
 
Sehän nyt on selvä että omaa soittoaan sitä kuuntelee tarkimmalla korvalla, mutta huomaan että toistenkin soittoa tulee kyllä arvioitua ehkä liiankin ankarasti.
Joo, kai se on niin että normi järjellä varustetulla ihmisellä on tervettä itsekritiikkiä tekemisistään, jotkut egoistit ja kuninkaat eivät sen sijaan löydä itsestään koskaan mitään vikaa tai parannettavaa ja närkästyvät asiallisestakin kritiikistä. Mun mielestä perusteltu kritiikki on edelleen parempi tapa arvioida toisten tekemisiä sekä saada itse palautetta kuin "ihan kiva".
 
Esimerkiksi jäsen JaSon tämänkertaisessa vedossa olin muka havaitsevinani arvionlaatimisvaiheessa jotain epätarkkuuksia minkä takia se jäi täpärästi pois pisteiltä - nyt kun sitä kuuntelen niin taisi tulla tehtyä erhe, kokonaisuutenahan veto olisi ilman muuta kuulunut pisteille minun arvioissani. Pahoittelut. Näitä sattuu.
Olihan siinä jotain pientä jos oikeen ruvetaan tutkaileen, mutta kokonaisuudessan niin hyvä veto että ei mua häirinnyt yhtään.
 
WW:
 
Enemmän sijaa pienelle epätarkkuudelle verrattuna mihin?
No voisin kuvitella että monessakin "steriilimmässä"musiikinlajissa epävireisyydet ja pienetkin epätarkkuudet esiintyessään lähes hyppivät silmille ja koko esitys on "pilalla" joten niissä pyritään oletuksena ns täydellisyyteen niin vireen kuin soiton tarkkuudenkin puolesta. Klasari, jazzkuviot, big band-jutut, Eagles-tyyppiset laulubändit, proge, osittain myös hevi, oikeestaan melkein mikä musa vaan joka ei mene rootsin puolelle, ja jos nyt pystellään tässä blues-teemassa. No joo, nykytekniikalla lähes kaikki tallennukset muokataan tarvittaessa ja helposti täydellisiksi autotunella ja timekorjailuilla, jopa monet rocklevyt, että se siitä rososta ja rokkenrollfiiliksesta ;-)
Sitten ihmetellän kun jotkut vetää niin v....n huonosti livenä!
 
Mutta oikeesti joissain just noissa blues/rock -tyyppisissä fiilispohjasissa jutuissa nuo pienet vire/tarkkuusasiat eivät häiritse ollenkaan samassa suhteessa tai niitä ei edes ajattele vaikka ne ovat usein läsnä, mun mielestä ja mun korvaan.
Mä olen aina kuvitellut että se kuuluu asiaan, se on sitä "rokkenrollia" ja rosoa&rupea ja että näitä juttuja vedetään suurpiirteisemmin kuin joitain muita.
Tähän tulokseen olen tullut mm joitakin "juutuubi"-taltiointeja katsellessani, mutta ei kai se sitten niin ole, enhän mä mitään mistään ymmärrä, umpitollo ex-humppapasisti ;-)
 
Kovasti yksilöllistähän se on miten kukin musiikin kokee ja kuulee ja mitä arvoja mistäkin löytää.
Varmaankin just se ohjaa ihmisiä kuuntelemaan/soittamaan tietynlaista musaa.
Oli miten oli mutta mun mielestä roso eli rupisuus mikä lie onkaan ei ole itsessään mikään tavoiteltava arvo missään musiikkiin liittyvässä toiminnassa jos se menee selkeesti epätarkkuuden ja falskiuden puolelle.

Musta WW puhuu kyllä ihan asiaa. Tyyliseikat on tyylikkäitä, jos ne tekee tyylillä ;) tietokoneentarkka muniinpuhaltelukin ala Corea on ihan hienoa, kun tietää mitä siltä odottaa. Jos se olis tarkoitettu rosoiseksi ruutsiksi, niin semmoinen tulkintahan olis auttamatta epäonnistunut. Sanoo kuka mitä vaan, niin kyllä kaikissa staileissa on sisäänkirjoitettuja "sääntöjä".
 
Edit: tai no ehkä ennemmin oletuksia. Kiveenhän ne ei ole kirjotettuja.

liljam: Samat sanat. Shuren 57 harpun kera äänikortin etuseen ja Vahvistinmallinnus (guitar rig) + säröplugari ja ihan uskottavaa saundia syntyy!!
 
No hitto, muistin köyhän valinnan ja kokeilin tuollaista pitkään laatikonpohjalla lojunutta 1960-luvun laulumikkiä. Roskisdyykkauksia minkä kuitenkin totesin laululle ja oikeastaan mille vaan mikittämiselle aika huonosoundiseksi. Katsotaan mitä raati siitä sanoo. Vaan on kyllä hankalaa tuo mikin kanssa soittaminen. 70% hienoista sormivibroista mitä len kehitellyt vuosien mittaan putoaa het pois.

WanhaWetäjä: Joo, kai se on niin että normi järjellä varustetulla ihmisellä on tervettä itsekritiikkiä tekemisistään, jotkut egoistit ja kuninkaat eivät sen sijaan löydä itsestään koskaan mitään vikaa tai parannettavaa ja närkästyvät asiallisestakin kritiikistä. Mun mielestä perusteltu kritiikki on edelleen parempi tapa arvioida toisten tekemisiä sekä saada itse palautetta kuin "ihan kiva".
 
Ihan "pikkusen" mun mielestä vaakakupissa painaa juuri tällähetkellä, että millainen perehtyneisyys arvioitsijalla on kyseiseen musiikkiin, sen verran on ollut linjan veto erikoista joissain tapauksissa. Saattaahan se tietysti johtua ihan mistä vaan, mutta kovin on "area51" tavaraa äänestyksissä ja arvioinneissa ollut.
 
Tämähän on myrkkyä kliinisen musan ystäville, mutta ei kyllä mua jätä kylmäksi, hyvä merkki on se että on pakko vatkaa jalkaa....
 
http://www.youtube.com/watch?v=XkmoALuBdWY
 
helevatan valskia ja epätarkkaa mutta toimii....svengaa ku hirvi, jne....
 
Tässä on sitten erityyppistä, mutta toimiii ku tauti:
 
http://www.youtube.com/watch?v=xZ40kVRvcdk
 
Tämäkin toimii:
 
http://www.youtube.com/watch?v=f64XZRRs0jA

No mullahan ei ole mitään tietoo koko rootsmenosta. Himasta löytyy ne muutamat SRV:eet, Lynnärit, ZZ Topit, Molly Hatchetit ja loput onkin sitten melkosta hevimättöä. Sooloskaboissa tuli yleensä turpiin nuoremmilta ja nopeemmilta, joten tulin tänne :D Ja "menestys" on ollut huomattavasti parempi näissä skaboissa. Johtunee kai just siitä, että ei se ole niin justiinsa...

Tässäpä lisää hienoa noiden edellisten jatkeeksi:
 
http://www.youtube.com/watch?v=GQ2Q2D3G6Rs
 
ja mitään noista en nosta toistensa edelle kun niillä kaikilla on oma hyvä roots juttu.
Carltonista ja Fordista täällä on paukutettu päätä, mutta onhan ne sellasia blues ja roots orientoituneita ukkoja kaiken kaikkiaan, eikä niitten oo pakko vääntää bluesia fuusio hutuks tai muutenkaan yrittää esittää jotenkin erikoisia juttuja jos on bluesveto kyseessä. Toki ne osaa ja kykenee, mutta se ei tosiaan rootsmusassa ole se oleellisin asia.
 
http://www.youtube.com/watch?v=9D5MMF1K6xo&feature=channel
 
http://www.youtube.com/watch?v=IcifyKlK7Bc&feature=channel

SikaSilu: No mullahan ei ole mitään tietoo koko rootsmenosta. Himasta löytyy ne muutamat SRV:eet, Lynnärit, ZZ Topit, Molly Hatchetit ja loput onkin sitten melkosta hevimättöä. Sooloskaboissa tuli yleensä turpiin nuoremmilta ja nopeemmilta, joten tulin tänne :D Ja "menestys" on ollut huomattavasti parempi näissä skaboissa. Johtunee kai just siitä, että ei se ole niin justiinsa...
 
Mähän ihan ekassa kisassa tunnustin kärkeen, että kitaransoitosta ja modernista brittiblueshenkisestä sähkökitarabluesista en tiedä mitään. Eli senhenkisiä vetoja arvioidessani olen vähän niinkuin itselle oudossa ympäristössä ja niihin ei kannatakaan suhtautua niin tosissaan. Rootsissa perehtyniesyyteni rajoittuu enemmän niihin wanhempiin kun soittajat oli vielä rautaa ja soittimet soittimenrakennusainetta. :) Se on vähän sama kantrissakin että tutumpaa mulle on nää bluegrassit ja old time kuin Nashville.
 
Niin, ja itse kyllä kiitollisena otan vastaan arvostelut ja arvokkaat vinkit mitä täällä kiojen yhteydessä on jaeltu. Omien taitojen ja kykyjen puitteissa olen niitä koittanut aina jopa kokeilla ja omaa suoritusta parantaa siten. Toki aina se oma maku on lähinnä mutta niin.

Tässä kaikessahan on edelleen kyse siitä että minkä tasoiseen soittoon voi oman soittonsa rinnastaa......monethan sitä mielellään kuuntelee semmoista matskua mitä pystyy itsekkin jollain tasolla soittamaan.......!
Mutta ei siitä kannata kovin tosissaan peistä kääntää.......eihän ne kaikki diggaa kaurapuurostakaan.....8)

WanhaWetäjä: ...
 
Kovasti yksilöllistähän se on miten kukin musiikin kokee ja kuulee ja mitä arvoja mistäkin löytää.
Varmaankin just se ohjaa ihmisiä kuuntelemaan/soittamaan tietynlaista musaa.
Oli miten oli mutta mun mielestä roso eli rupisuus mikä lie onkaan ei ole itsessään mikään tavoiteltava arvo missään musiikkiin liittyvässä toiminnassa jos se menee selkeesti epätarkkuuden ja falskiuden puolelle.
 
Samoilla linjoilla, sen "roson" ja "rupisuuden" ei mun mielestä tarvitse olla (ainakaan falskia) epätarkkuutta, on musikaalisiakin keinoja.
 
Mielestäni hyvän rootsmusan (pro-) soittoon tarvitaan lähtökohtaisesti tarkkuutta ihan samassa mielessä kuin missä tahansa muussakin genressä, vaikka se estetiikka voikin olla erilainen. Mutta esim. absoluuttista vireisyyttähän ei käytännössä voi saavuttaa sen paremmin klassisella nailonkitaralla kuin tavallisella stratollakaan.
 
Ja mitä tulee rytmiikkaan, groovaavin komppi saattaa hyvinkin olla millisekunteja "pielessä" (iskulta), eikä se ole mielestäni epätarkkuutta, vaan päinvastoin äärimmäistä tarkkuutta, jota moni (esim. usein klasarisoittaja) ei opi koskaan.

velsa: Tässä kaikessahan on edelleen kyse siitä että minkä tasoiseen soittoon voi oman soittonsa rinnastaa......monethan sitä mielellään kuuntelee semmoista matskua mitä pystyy itsekkin jollain tasolla soittamaan.......!

 
Joo, on siitäkin kyse. Mutta kun ilmenee myös pyrkimystä asettaa roots ikään kuin alempiarvoisen musan kastiin sillä perusteella, että sen voi muka ottaa haltuun melkein kuka tahansa "kun se ei ole niin tarkkaa". Täähän on selkeetä pskapuhetta. Jos meinaa hyvin soittaa, tarkkuutta on löydyttävä ihan samalla lailla kuin muussakin musassa.
 
Huonosti soitettu blues ei ole yhtään paremman kuuloista kuin huonosti soitettu jazz.

Kyllä mulle toi blues on aina ollu vaikeata, varsinkin tuo molli/duuri-vaihtelu. Blues on edelleenkin heikoin osaamisen alue omassa soittamisessa.

BigPapa: Ihan "pikkusen" mun mielestä vaakakupissa painaa juuri tällähetkellä, että millainen perehtyneisyys arvioitsijalla on kyseiseen musiikkiin, sen verran on ollut linjan veto erikoista joissain tapauksissa.
Eikö se jokaisen oma asia mitä mieltä on kenenkin vedosta, jos ihmisellä on korvat päässä ja musikaalisuutta niin on myös kanttia olla asioista jotain mieltä, sehän on jokaisen oikeus riippumatta siitä onko asiantuntija vai ei. Se on joskus vaan pahasta jos tietää jostain asiasta omasta mielestään kaiken, ei näe metsää puilta.
Sähän vedät useasti herneet ja itket jos joku ei anna sulle pisteitä tai ei tule voittoa, tämä on ihan fakta, pitääkö kaivaa esimerkkejä? Niitä löytyy vähän joka skabasta. Ottasitko sä nää kuviot pikkasen liian tosissasi?
 
Saattaahan se tietysti johtua ihan mistä vaan, mutta kovin on "area51" tavaraa äänestyksissä ja arvioinneissa ollut.
No, laita nyt siten jotkut raamit minkä puitteissa SUN soittasi saa arvostella, jos sitä nyt ylipäätään saa arvostella muuten kuin kehumalla!
Ei se sunkaan kitarataiteesi aina niin taivaasta ole, jos ei munkaan, mähän on saanut kuulla joltakin lähes joka skabassa erikoisista äänistä ja kliinisyydestä mutta mitä sitten, vedän just niinku mua huvittaa ja miten tausta inspiroi, joskus onnistuu, usein ei.
 
Tämähän on myrkkyä kliinisen musan ystäville, mutta ei kyllä mua jätä kylmäksi, hyvä merkki on se että on pakko vatkaa jalkaa....
Mistäs sä sen tiedät mikä on myrkkyä kellekkin ja mikä ei? Jos sä oletkin yhden asian wanha pieru niin ei kai muitten tarvi olla, eihän? Ja jos jalka vipattaa tahtomattasi niin vähennä viinanjuontia, krapulatkin loiventuu ;-)
 
http://www.youtube.com/watch?v=XkmoALuBdWY
 
helevatan valskia ja epätarkkaa mutta toimii....svengaa ku hirvi, jne....
No joo, oikeassa olet, aikamoista epäkliinisyyttä tossa oli!Mä en oikeen tykkää tollasesta vatsahaavaisesta laulutyylistä, ja hemmetin puuduttavaa pentatonista mölymöykkyä ja rappaamista tuo oli muutenkin, ei se rupi ja roso AINA tee tylsästä kolmen soinnun vatkaamisesta mitenkään poikkeuksellisen erikoista ja erinomaista. Ja karsee lätsä tolla auringonpaahtamalla kaverilla oli kyllä. Mutta nää on ihan makuasioita.
 
Tässä on sitten erityyppistä, mutta toimiii ku tauti:
 
http://www.youtube.com/watch?v=xZ40kVRvcdk
Juu ei jaksa...kiva riffihan toi oli kyllä. Mutta ruma kitara ja huono saundi, toki edelleen makuasia.
 
Tämäkin toimii:
 
http://www.youtube.com/watch?v=f64XZRRs0jA
 
Juu ei...eihän tossa ole rupea lainkaan, kaks kovaa studiopaavoa soittaa hyvän bändin kera ja vieläpä melko hyvin? Ja prkl, tuo pitkätukka hippi, mikä lie, soittaa lopussa välillä niin erikoisia ääniä että ei mahu mitenkään rootsin raameihin ei. Rootspoliisien ja puritaanien kauhu koko jätkä! Wanha kuulapää taas haahuilee missä haahuilee, jotain kele LA-hissifuusioohan tuokin välillä vetelee ;-)
Ei vais, jostain ollaan sentään samaa mieltä, en mä tosin tuotakaan jaksa määräänsä enempää kuunnella, sen sijaan Robbenia kuuntelen aika usein Spottarista, sieltä löytyy kuitenkin aika monipuolista musaa häneltä, vähän laidasta laitaan, jopa ihan hissiosastoakin, nice ;-)
 
EDIT mutta mitä näistä vääntämään, kaikillahan on loppujen lopuksi oma makunsa, vankkumaton kantansa ja näkemyksensä, musa on musaa, sitä on paljon ja erilaista, hyvää ja huonoa, ja sitä on kiva kuunnella ja soittaa, jos siitä saa itse kukin sisältöä elämääsä niin se on pääasia.

gary field: Kyllä mulle toi blues on aina ollu vaikeata, varsinkin tuo molli/duuri-vaihtelu...
 
Jep, se on se blues-tonaliteetti. Vaikeata on, meille huurteisille perämetsien miehille.
 
http://www.thebluehighway.com/history.html
tuosta kappale "The Blue Tonalities And What Defines The Blues" on ihan mielenkiintoista luettavaa.

tahtah: Joo, mut parhaat tuli kaupunkiin tekemään musiikkiaan ja itseään tunnetuksi.
 
Voi sen näinkin ajatella. Tai niin että parhaimmat jalostivat musiikkinsa kaupungissa be-bopiksi.