Kitarat: kitarakamat ›

guitarz: Jaa Mitä mieltä olette Ibanez rg7321 nyt tähän alkuun?
 
Tälläkään foorumilla tuosta kitarasta ei juurikaan keskusteluja ja mielipiteitä löydy? Kelpo seiska se on ensikokeiluksi ja saattaapa kelvata pitempäänkin. Jos pääset liikkeessä valitsemaan omasi, niin kato nauhapäät tarkasti, voi nimittäin syödä seiskainnostuksen samantien, jos joudut sormet verillä soittelemaan :-)

guitarz: Jaa Mitä mieltä olette Ibanez rg7321 nyt tähän alkuun?
 
Mikit saattaapi mennä vaihtoon. Muuten ihan hyvä peruskeppi.

Jaa.Taidan mennä kohta sitte testaamaa.

guitarz: Jaa.Taidan mennä kohta sitte testaamaa.
 
Ei sillä, että ne kauheen huonot on, ihan ok keskivertomikit, mutta ei paini samassa sarjassa Dimarzioiden (noin esimerkiksi) kanssa.

guitarz: Jaa.Taidan mennä kohta sitte testaamaa.
 
Hyvä kitara toi RG1527, vitun hyvä minusta. Itse en tykkää esim. Schecterin Hellraiserista yhtään, liian paksu kaula ja muutakin fibaa. 1527:ssa on ohut kaula, hyvä floikka tosin flutteria en ole saanut siitä oikein irti. Mikit on ihan paskat, mutta jos ne vaihtaa niin en mä ymmärrä mihin tota parempaa tarttee. Ensimmäiseksi seiskaksi vähän riskiostos mutta viimeiseksi seiskaksikin jo ihan riittävä. Ekana kattosin ehkä RG 7321, kiinteän tallan takia, jos ei ole vielä varma haluaako seiskaa.
 
Tietysti jos haluaa erottua massasta niin ei voi ostaa RG:tä, mutta minusta se on hintalaatusuhteeltan vitun hyvä staga.
 
E: Ei kun niin 7321:stä tässä puhuttiinkin.. no se on hyvä kanssa, kiinteä talla toimii kun junan vessa ja on helppo säätääkin. Mikit on vähän suhnut, mutta on sitä kamalampaakin kuultu. Floikkakitaraa en tosta hintaluokasta ostais suurin surminkaan, mutta kiinteä talla on aivan eri juttu. Muutenkin ymmärrän miks Gilbert suosii kiinteitä talloja nykyään, todella paljon ongelmattomampi ratkaisu.
 
Tottumisesta, helposti siihen seiskaan tottuu. Muutaman päivän projekti. Ihan yhtä hyvin osaa vielä sen jälkeen soittaa kuusikielistäkin, ei se mitenkään sotke. Nopea keino tottua on rämpytellä nuotiokitaraa / sointukiertoja avoimilla soinnuilla ikään kuin ei sitä 7. kieltä olisi.. eli ignooraa sen kokonaan, opettelee olemaan osumatta siihen vahingossa. Sitten vaan soittaa kitaraa niinkun 6-kielistäkin, mutta välillä on sitten mahdollisuus pistää se extraraskas vaihde silmään. Toki 7 kieltä luo muitakin mahdollisuuksia ihan leadisoittoonkin, mutta aluksi noin on helpointa hahmottaa homma minusta.

aalataur: Hyvä kitara toi RG1527, vitun hyvä minusta. Itse en tykkää esim. Schecterin Hellraiserista yhtään, liian paksu kaula ja muutakin fibaa. 1527:ssa on ohut kaula, hyvä floikka tosin flutteria en ole saanut siitä oikein irti. Mikit on ihan paskat, mutta jos ne vaihtaa niin en mä ymmärrä mihin tota parempaa tarttee. Ensimmäiseksi seiskaksi vähän riskiostos mutta viimeiseksi seiskaksikin jo ihan riittävä. Ekana kattosin ehkä RG 7321, kiinteän tallan takia, jos ei ole vielä varma haluaako seiskaa.
 
Tietysti jos haluaa erottua massasta niin ei voi ostaa RG:tä, mutta minusta se on hintalaatusuhteeltan vitun hyvä staga.
 
E: Ei kun niin 7321:stä tässä puhuttiinkin.. no se on hyvä kanssa, kiinteä talla toimii kun junan vessa ja on helppo säätääkin. Mikit on vähän suhnut, mutta on sitä kamalampaakin kuultu. Floikkakitaraa en tosta hintaluokasta ostais suurin surminkaan, mutta kiinteä talla on aivan eri juttu. Muutenkin ymmärrän miks Gilbert suosii kiinteitä talloja nykyään, todella paljon ongelmattomampi ratkaisu.
 
Tottumisesta, helposti siihen seiskaan tottuu. Muutaman päivän projekti. Ihan yhtä hyvin osaa vielä sen jälkeen soittaa kuusikielistäkin, ei se mitenkään sotke. Nopea keino tottua on rämpytellä nuotiokitaraa / sointukiertoja avoimilla soinnuilla ikään kuin ei sitä 7. kieltä olisi.. eli ignooraa sen kokonaan, opettelee olemaan osumatta siihen vahingossa. Sitten vaan soittaa kitaraa niinkun 6-kielistäkin, mutta välillä on sitten mahdollisuus pistää se extraraskas vaihde silmään. Toki 7 kieltä luo muitakin mahdollisuuksia ihan leadisoittoonkin, mutta aluksi noin on helpointa hahmottaa homma minusta.
 
Tuota "ekaksi kitaraksi riski" en ole ikinä ymmärtänyt. Miksi ekaksi kitaraksi pitäisi aina ostaa halvin mahdollinen vaihtoehto. Varsinkin kun se on rajattu ekaan seiskaan. Eli luultavasti on kutonen alla. Eihän sillä vähän kalliimmalla kepillä sen enempää tule takkiin, varsinkin jos käytettynä hankkii. Siitä halvasta vaan on vaikeampi päästä mahdollisesti eroon.
 
Ja miksi jengi tahtoo kalliimman.. Soundi. Työnjälki. RG1527 on raudaltaan tosi toimiva paketti, sen myönnän, mutta soundillisesti kaikki soittamani RG:t ovat olleet sellasia hajutonmautonväritön linjaa. Samoin K7, ei vain sytyttänyt. Tämän takia itse olen kääntänyt suuntani muihin merkkeihin. Niistä löytyy enempi sitä soundia. Tietty J Customit on kokematta, mutta...
 
Tuosta tottumisesta 7. kieleen. Kyllä se aika nopeasti tulee. Kunhan vain ei soita seiskakieltä niinkuin kutosen alinta. Eli musta on tyhmää ostaa seiska, ja sen jälkeen soittaa niitä omia E-vireisiä biisejä B:stä. Ihan ekaks tosiaan soittelee niitä kutosen biisejä kuudelta ylimmältä kieleltä, ja sit kun alkaa olee hanskassa, niin kannattaa ehdottomasti ottaa se seitsemäs käyttöön.

Mr. Speed: Tuota "ekaksi kitaraksi riski" en ole ikinä ymmärtänyt.
 
Totta tavallaan, rahan takia vois ajatella että on riski ostaa (jostain kaukaa postitse rajatuin palautusmahdolisuuksin) kallis keihäs. Mikäs siinä jos pääsee testaileen sitä musakauppaan Suomessa. Mut kyllähän ihmiset 1. kitaroiksi ostaa Yamaha Pacificaa just ettei tule taloudellisesti takkiin, jos soitto ei innosta. Tää ei kuitenkaan ole sama juttu, koska jos osaa jo soittaa ja harrastus on vakava, ei tommosta riskiä ole.. ellei se 7. kieli nyt sitten osoittaudu pitemmän päälle täysin vieraaksi, joidenkin mielestä se on ihan eri juttu kuin 6-kielinen, mun mielestä ei sen kummempi ero kun 4-vaihteisella ja 5-vaihteisella autolla.
 
Ja miksi jengi tahtoo kalliimman.. Soundi. Työnjälki. RG1527 on raudaltaan tosi toimiva paketti, sen myönnän, mutta soundillisesti kaikki soittamani RG:t ovat olleet sellasia hajutonmautonväritön linjaa.
 
Joo, on toi RG1527 mun mielestä jo kalliihko kitara. Jos ajattelee että aito Fender American Deluxe USA ei ole paljoa kalliimpi. Työnjälki on minusta hyvää, nauhat ei törrötä ja ovat suorassa jämäkästi, hienovire täsmää kaikkialta kaulaa, ei kuolleita nauhoja, soinnut soi vireisesti kaikkialta (niin vireisesti kun ne tasavireisellä soittimella nyt voi). Potikoiden nupit on erittäin jämäkkää tekoa ja floikassa on useita innovatiivisia ratkaisuita mitä soisi olevan OFR:ssakin. (Flutterin puute ei kuulu tosin näihin)
 
Soundiin voi paljon vaikuttaa mikeillä ja vahvistimilla, mä en ole koskaan kokenut että kitaran puista ym. spekseistä tuleva soundi olisi mikään äärettömän suuri asia mulle. Vahvistin on mulle tärkein, mikit seuraavaks, kielisetti + etenkin pleku vaikuttaa myös.. ja tietysti ne kuuluisat soittajan kädet. Mun mielestä ne puut tulee viimeisenä, kun lankkukitara kuitenkin soi pääasiassa mikkiensä läpi, eikä minkään kaikukopan. Voi olla että tämä on tosi väärä/huono mielipide, näin mä vaan sen asian olen puukorvillani kokenut. Kitaraa testatessa mä pistän etusijalle fyysisen soittotuntuman sekä vireisyyden kaulan eri alueilta/vireenpidon + ei kuolleita nauhoja + tietty ulkonäkö ja tietty että viimeistely on suht ok. Tossa vireen täsmäämisessä ympäri kaulaa voi olla isoja eroja eri yksilöiden välillä, joten pitäs päästä testaamaan sitä NIMENOMAISTA kitaraa minkä aikoo ostaa. Vireisyys (etenkin tää!!!) ja soiton fyysinen helppous on mun mielestä tärkeimmät asiat siinä, että onko kitaralla hauska vai vituttava soittaa.
 
Plus, oon aina tykännyt Ibanezin RG-tyylisten ulkonäöstä, soolosarven terävästä muotoilusta ja lavan muotoilusta :P Jacksonien ohella maailman kauneimpia kitaroita :P
 
Tuosta tottumisesta 7. kieleen. Kyllä se aika nopeasti tulee. Kunhan vain ei soita seiskakieltä niinkuin kutosen alinta. Eli musta on tyhmää ostaa seiska, ja sen jälkeen soittaa niitä omia E-vireisiä biisejä B:stä. Ihan ekaks tosiaan soittelee niitä kutosen biisejä kuudelta ylimmältä kieleltä, ja sit kun alkaa olee hanskassa, niin kannattaa ehdottomasti ottaa se seitsemäs käyttöön.
 
Näin on. Ja mitä meinasinkin, että kannatta ENSIN suhtautua siihen tuollein yksinkertaistaen. Soitaa vaikka Nöthing Else Möterssiä niin kauan ettei enää vahingossa lähmi sitä B-kieltä. Kyllähän sillä on mahdollisuuksia vaikka miten, esim. 7 kielen sointuja, 7 kielen sweeppejäkin koittanut tässä hahmotella :P String skippingillä täpätyt arpeggiot voi vetää uusiin laajuuksiin kun saa sen yhden lisäkielen käyttöön.

Mr. Speed: Muuten olen vahvasti Aalauturin kanssa samaa mieltä, mutta kitaran sointi on itselleni tosi tärkeä. Tosin oma rigi päästääkin kitaran ominaissoundin oikeuksiinsa. Meinaan kuuluu ero halvemman ja kalliimman ritsan läpi, vaikka ois täysin sama konstruktio ja samat mikit ;) Kannattaa kokeilla oikeasti hyvin soivia kitaroita. Meinaan kuulostaa VÄHÄN erilaiselta, kun perus lehmus RG DiMarzioilla.
 
Kyl se voi olla totta.. mä olen hirveen vähän miettinyt noita soundijuttuja ja olen aika puukorva siltä osin. Meitsi kun ihan tyytyväisenä tiluttaa 10 tuntia putkeen Pocket Podin läpi samalla presetillä ilman suurempia tuskatiloja :D (ääriesimerkki)

aalataur: Totta tavallaan, rahan takia vois ajatella että on riski ostaa (jostain kaukaa postitse rajatuin palautusmahdolisuuksin) kallis keihäs.
 
Mä olen omistanut RG1527:n sekä kokeillut kunnolla RG7321:stä, ja jos budjetti mitenkään venyy, niin ottaisin koska vaan 1527:n, vaikka se maksaakin enemmän. Itse asiassa se mun omistamani RG1527 oli vielä poikkeuksellisen hyvä sekä jämäkän tuntuinen yksilö (kahta muuta olen muistaakseni kokeillut), ja toinen myymistäni kitaroista, joita ei ehkä olisi pitänyt. Siinä oli rahalle paljon vastinetta.
 
Toki 800e kitarasta tulee takkiin enemmän kuin 400 euron kitarasta, jos ostaa uutena ja se pitääkin myydä. Mutta asiaa voidaan katsoa myös niin, että tehtaalla on alunperinkin käytetty enemmän aikaa kalliimman soittimen tekoon ja laadunvalvontaan. Jos verrataan esimerkiksi 1527 vs 7321, niin mun kokemukseni perusteella nimenomaan noiden hintaluokkien välissä on se kaikista isoin kynnys, jossa kitaroiden yleinen laatu paranee eniten suhteessa sijoitettuun rahamäärään. Tässä mielessä kalliimman soittimen ostaminen on turvallisempaa, plus että japski kitarat pitää arvonsa vähän paremmin kuin korealaiset, kiinalaiset ym. Myöskin jos ostaa käytettynä, niin kalliimmista soittimista on pidetty ehkä vähän paremmin huolta. Siispä kun punnitaan ostosten kannattavuutta ja riskejä, niin kantsii miettiä muitakin juttuja eikä pelkästään hintaa.

RG 1527 on kyllä hintaisekseen todella kova keppi. Laatu on tasaisen hyvää, kuten aina Ibanezilla. Olen omistanut varmaan jotain 8 ko. puljun keppiä, sekä soittanut lukemattomia. Kaikissa, halvoissa tai top-of-the-line -kepeissä soitettavuus on ollut huippuluokkaa. Viimeistely on pätevää ja kitarat soi vireisesti joka kohdasta otelautaa. Toisin on monen muun "huippu"valmistajan kohdalla.
 
Ikinä en ole tosin pitänyt lehmus-rg:n akustisesta soinnista, sähköisesti ne ovat kylläkin varsin päteviä soundiltaan. Hevimeininkiin paras puuvalinta on mielestäni mahonki vaahterakannella. Leppä toimii myös loistavasti.
 
Täytyy vielä sanoa, että pidän todella tästä uudesta Edge Zero-tallasta. Huomattava parannus esim Edge Prohon. Talla pitää pomminvarmasti vireen, tuntuma on miellyttävä ja mukana on käteviä uudistuksia perus-floikka -konseptiin. Lisäksi tämä mukana tuleva yleistyökalu on kerrassaan loistava!

Jep, halvoissa kitaroissa käsittääkseni voi olla noita suuria laatueroja ihan yksilöiden välillä, eli se RG 7321 kannattaa tsekata siellä kaupassa, ennen kun ostaa, ettei satu maanantaikappale. Se mitä itse testasin hiljattain oli ainakin pirun hyvä. Okei, viimeistely ei ollut ihan priimaa, mutta en mä tommosistakaan piittaa jos ne jää kosmeettisiin haittoihin. Ne törröttävät nauhanpäätkin luulis olevan helppo viilata sileäksi, jos sellaisia on (tuossa ei ollut).

Shredator: RG 1527 on kyllä hintaisekseen todella kova keppi. Laatu on tasaisen hyvää, kuten aina Ibanezilla. Olen omistanut varmaan jotain 8 ko. puljun keppiä, sekä soittanut lukemattomia. Kaikissa, halvoissa tai top-of-the-line -kepeissä soitettavuus on ollut huippuluokkaa. Viimeistely on pätevää ja kitarat soi vireisesti joka kohdasta otelautaa. Toisin on monen muun "huippu"valmistajan kohdalla.
 
Tuo tasalaatuisuus on kyllä Ibassa totta. Mutta sekä hyvässä, että pahassa. Ovat meinaan soinniltaan aika tasaisen tylsiä :/ Sekä akustisesti (aivan kuraa), niin kuin sähköiltään (ei mitään erikoista). Sama kokemus RG2570:ssä, K7:ssa ja RG 7321:sestä. Tosin nykyään saa olla aika kova tehdasyksilö, että sytyttää. Itsellänihän ei ole ainoatakaan tehdaskitaraa. Kun kerran maistaa kunnon puuta, ei halua mennä alemmas ;) Eli se fiilis, sointi sekä akustisesti että sähköillä. Meinaan rikas ja täyteläinen sointi kuuluu myös sähköillä taajuuskaistassa. Sekä tietysti se viimeistelyn taso yms..

Mr. Speed: Tuo tasalaatuisuus on kyllä Ibassa totta. Mutta sekä hyvässä, että pahassa. Ovat meinaan soinniltaan aika tasaisen tylsiä :/ Sekä akustisesti (aivan kuraa), niin kuin sähköiltään (ei mitään erikoista). Sama kokemus RG2570:ssä, K7:ssa ja RG 7321:sestä. Tosin nykyään saa olla aika kova tehdasyksilö, että sytyttää. Itsellänihän ei ole ainoatakaan tehdaskitaraa. Kun kerran maistaa kunnon puuta, ei halua mennä alemmas ;) Eli se fiilis, sointi sekä akustisesti että sähköillä. Meinaan rikas ja täyteläinen sointi kuuluu myös sähköillä taajuuskaistassa. Sekä tietysti se viimeistelyn taso yms..
 
...ja se hintalappu ... ja se statusarvo (varsinkin foorumilla kerrottuna, ei välttämättä naapurin rouvalle) :-D
 
Noista Iboista olen kanssasi hyvin pitkälti samaa mieltä juuri kehnon elektroniikan osalta. Yhdessäkään (normi tai Prestige) Ibanezissäni ei ole elektroniikka/mikit enää alkuperäiset, vaan ne on päivitetty edes pykälää toimivimpiin (saundi + EMC). Tällä muutoksella pääsee jo suht hyvän kuuloiseen kitaraan.
 
Tuosta soinista sen verran, että vaikka sekin on usein ollut "samasta kupista", niin siihen tuli positiivinen yllätys, kun hankin itelle RGD2127Z:n. Pääsin testaamaan sitä rinnakkain RG1527Z:n kanssa ja akustisessa soinnissa oli kyllä huomattava ero RGD:n eduksi. Molemmissa oli sama vire, tosin RGD:ssä pykälää jöötimpi B-kieli (056 vs. 059). RGD soi akustisesti kirkkaammin ja pitempään ja kun löi sähköt päälle, niin ero vai korostui. RGD on huomattavasti paremmin tasapainossa saundinsa kanssa, eli matalat taajuudet ovat todella matalia ja kuultavia, kun taas keskialue on samanaikaisesti hyvinkin erotteleva. Tässä tietenkin osatekijänä on verrattujen kitaroiden eriliset mikit, joilla on suuri vaikutus noiden molempien mainittujen ominaisuuksien kanssa. RGD:n Custom-mikit oli muuten lähes ideaaliset tohon kitaraan, paitsi että niissäkin oli tinkitty viimeistelystä, joka tässä tapauksessa näkyi huonona häiriösietona. Kotio päästyäni heivasin vanhan kytkennän mäelle ja kolvailin uuden tallamikin (D'Activator) paikoilleen.
 
Modaamani RGD2127Z on omien kokemusteni valossa itselleni paras seiska, mitä Ibanezin mallistosta olen päässyt testaamaan (Universe, Apex 1&2, RG1527(Z) ja S7320). Erityisen toimivana pidän tuota RGD:n rungon muotoa, jossa viisteet on juuri oikeissa paikoissa omaa soittoasentoani ajatellen :-) Ehkäpä tämä krooninen kamahomous jossain vaiheessa johdattaa myös meikäläisen "ei-tehdas-kitaroiden" maailmaan, mutta siihen mennee vielä tovi....

TTV: ...ja se hintalappu ... ja se statusarvo (varsinkin foorumilla kerrottuna, ei välttämättä naapurin rouvalle) :-D
 
Noista Iboista olen kanssasi hyvin pitkälti samaa mieltä juuri kehnon elektroniikan osalta. Yhdessäkään (normi tai Prestige) Ibanezissäni ei ole elektroniikka/mikit enää alkuperäiset, vaan ne on päivitetty edes pykälää toimivimpiin (saundi + EMC). Tällä muutoksella pääsee jo suht hyvän kuuloiseen kitaraan.
 
Tuosta soinista sen verran, että vaikka sekin on usein ollut "samasta kupista", niin siihen tuli positiivinen yllätys, kun hankin itelle RGD2127Z:n. Pääsin testaamaan sitä rinnakkain RG1527Z:n kanssa ja akustisessa soinnissa oli kyllä huomattava ero RGD:n eduksi. Molemmissa oli sama vire, tosin RGD:ssä pykälää jöötimpi B-kieli (056 vs. 059). RGD soi akustisesti kirkkaammin ja pitempään ja kun löi sähköt päälle, niin ero vai korostui. RGD on huomattavasti paremmin tasapainossa saundinsa kanssa, eli matalat taajuudet ovat todella matalia ja kuultavia, kun taas keskialue on samanaikaisesti hyvinkin erotteleva. Tässä tietenkin osatekijänä on verrattujen kitaroiden eriliset mikit, joilla on suuri vaikutus noiden molempien mainittujen ominaisuuksien kanssa. RGD:n Custom-mikit oli muuten lähes ideaaliset tohon kitaraan, paitsi että niissäkin oli tinkitty viimeistelystä, joka tässä tapauksessa näkyi huonona häiriösietona. Kotio päästyäni heivasin vanhan kytkennän mäelle ja kolvailin uuden tallamikin (D'Activator) paikoilleen.
 
Modaamani RGD2127Z on omien kokemusteni valossa itselleni paras seiska, mitä Ibanezin mallistosta olen päässyt testaamaan (Universe, Apex 1&2, RG1527(Z) ja S7320). Erityisen toimivana pidän tuota RGD:n rungon muotoa, jossa viisteet on juuri oikeissa paikoissa omaa soittoasentoani ajatellen :-) Ehkäpä tämä krooninen kamahomous jossain vaiheessa johdattaa myös meikäläisen "ei-tehdas-kitaroiden" maailmaan, mutta siihen mennee vielä tovi....
 
Hinta on kyllä tosiasia, mutta oma referenssi. Universe vs. K7 vs. RG7321 vs. ESP Stef-7. ESP vie kaikkia muita ihan niin kuin lystää, ja loppujen lopuksi se hintaero ei niin suuri ole vaikkapa käytetyn UV:n ja tuon ESP:n välillä. Tai no.. Onhan se, mutta se on kyllä sen arvoinen!

Mr. Speed: Hinta on kyllä tosiasia, mutta oma referenssi. Universe vs. K7 vs. RG7321 vs. ESP Stef-7. ESP vie kaikkia muita ihan niin kuin lystää, ja loppujen lopuksi se hintaero ei niin suuri ole vaikkapa käytetyn UV:n ja tuon ESP:n välillä. Tai no.. Onhan se, mutta se on kyllä sen arvoinen!
 
Oletko verrannut noita rinnakkain, tai edes samalla vahvistimella? Monesti se uus keppi "tuntuu" paremmalle :)

P-man: Oletko verrannut noita rinnakkain, tai edes samalla vahvistimella? Monesti se uus keppi "tuntuu" paremmalle :)
 
No samalla vahvarilla en ole tuolla Carpenterilla soittanut ku aiemmilla Iboilla, ja UV:nkin testi oli Levytukussa. Tosin tuolloin olin sen Carpenterin saanut, ja testaillut sitä lähinnä akustisesti. UV:ta testin Mark V:sen läpi. K7 oli selvä pettymys alusta asti. Carpenter rulaa vieläkin. Kyllä se vain on parempi. Ibat tuntuu tosi "ritsoilta", kun niitä ottaa käteen. En siitä sitten tiedä. Eivät sytytä millään lailla. Samoin yksikään testaamani Carvin ei ole sytyttänyt..

Mulla nuo signaturet tökkäsee ideansa puolesta. Vaikka olis miten hyvä keihäs, niin musta hölmöä jos lavassa lukee Stephen Carpenter tai Alexi Laiho. En mä ole Stephen Carpenter enkä Alexi Laiho. Tosin eihän niissä välttämättä mitään lue mutta silti.. Vaikka olis makuuhuonekitaristikin niin mun mielestä kumma lähtökohta soittaa stagalla missä lukee jonkun toisen hepun nimi. Nimikkospedut ja Krankesteinit vielä nyt ymmärrän.
 
Tää nyt on tämmöstä hifistelyä, samapa tuo kai mitä lukee lavassa jos on hyvä keihäs. Mulla on vaan (ehkä väärä) mielikuva että näissä saa aina maksaa nimilisästä turhia euroja...?

Mr. Speed: No samalla vahvarilla en ole tuolla Carpenterilla soittanut ku aiemmilla Iboilla, ja UV:nkin testi oli Levytukussa. Tosin tuolloin olin sen Carpenterin saanut, ja testaillut sitä lähinnä akustisesti. UV:ta testin Mark V:sen läpi. K7 oli selvä pettymys alusta asti. Carpenter rulaa vieläkin. Kyllä se vain on parempi. Ibat tuntuu tosi "ritsoilta", kun niitä ottaa käteen. En siitä sitten tiedä. Eivät sytytä millään lailla. Samoin yksikään testaamani Carvin ei ole sytyttänyt..
 
Eikös tuo sinun Stef-7 ole malli, jolla ei varsinaista linjalta tulevaa sisarmallia olekkaan, vai lasketaanko sellaiseksi nykyinen Horizo NT-7? Itteä on kuumottanu se NT-7 jo jonkin aikaa, tosin tää RGD taisi hieman lieventää "taudinkuvaa ja oirehtimista".

aalataur: Mulla nuo signaturet tökkäsee ideansa puolesta. Vaikka olis miten hyvä keihäs, niin musta hölmöä jos lavassa lukee Stephen Carpenter tai Alexi Laiho. En mä ole Stephen Carpenter enkä Alexi Laiho. Tosin eihän niissä välttämättä mitään lue mutta silti.. Vaikka olis makuuhuonekitaristikin niin mun mielestä kumma lähtökohta soittaa stagalla missä lukee jonkun toisen hepun nimi. Nimikkospedut ja Krankesteinit vielä nyt ymmärrän.
 
Tää nyt on tämmöstä hifistelyä, samapa tuo kai mitä lukee lavassa jos on hyvä keihäs. Mulla on vaan (ehkä väärä) mielikuva että näissä saa aina maksaa nimilisästä turhia euroja... Tokihan varmasti esim. ESP Signature Series Alexi Laiho Custom on vitun hyvä kitara, ei siinä, mutta 4 kiloeuron arvoinen?
 
Tokihan noissa on nimilisää, mutta ei se hinta kuitenkaan tyhjästä tule, paitsi ehkä Hetfield Trucksterissa, joka on sen 9k. Noi on kuitenkin ESP Custom Shopin tekemiä, ja laskeppa huvikses paljonko ne tahtoo CS kitarasta. Niillä on kyllä guitar builderi.
 
Carpenter vaan on helpoimmin käytettynä saatavilla oleva CustomShop ESP, jossa on 7 kieltä. Samalla tavallahan Universe on signature-kitara, ja ominaisuuksiin nähden musta tökerön hintainen, varsinkin uutena.
 
Carpenterin Sigun erottaa normi Horizon NT7:sta mikkikonfiguraatio ja varmaan kaulaprofiili.. Ja se, että se on tosiaan Custom Shopissa valmistettu. NT7 ei.