| Aihe: Käden lihaskunto ja voiman käyttö | |
|---|
|
Vaikka rentous onkin kuulemma se ehdottomasti tärkein juttu pikkaamisessa (ja muussakin soitossa), niin pakkohan joitakin lihaksia on käyttää, jokka plektra saadaan liikahtamaan kielen puolelta toiselle.
Olen tässä jo pari viikkoa treenaillut vähän nopeampaa soittoa lähes pelkällä ranneliikkeellä. Tempon nopeutuessa liike alkaa lähteä kuitenkin kyynärpäästä, vaikka kuinka keskityn ranteeseen (niin on käynyt jo monta vuotta.) Luotettavimmat lähteet kuitenkin sanovat että ei näin.
Tässä vähän aikaa olen pohdiskellut, mistä se oikein johtuu. Silloin tuli tämä lihaskunto mieleen. Ehkä ranteeni on yksinkertaisesti liian heikko? Ranne on käsittääkseni aika monimutkainen härveli, ja sisältää aika paljon pieniä lihaksia ynnä muuta sälää, joita ei tule kovin usein käytettyä samoin, kuin pikkaamisessa?
Päällimmäisin kysymkseni kuuluu: Kannaattaako rannetta treenata esim. pienillä käsipainoilla, vai onko kyse pelkästä tekniikasta? Paino kädessä tekisi sellaista ylösalas-liikettä. Vai onko vaarana että ranne menee vain pahemmin jumiin? Pienet painot ja venyttelyt olisi kai aika hyvä juttu..
Kitaransoitonhan pitäisi kai ollakin rentoa ja kevyttä, mutta minulle on annettu syntymälahjaksi vahingossa sirot tytön kädet. Nopea alternate on vaikeaa pelkällä ranteella. |  kimurantti1
01.05.2010 15:42:32 (muokattu 01.05.2010 15:48:49) | |
|
En jaksa uskoa, että kyse olisi siitä etteikö puhdas voima ranteessa (tai oikeammin sitä kontrolloivissa lihaksissa) riittäisi. Älä yritä väkisin tehdä nopeampaa liikettä, yritä tehdä liike vain rennommin ja pienemmällä voimalla siinä tempossa kun pystyt sen jutun soittamaan. Mutta mitä tulee yleiseen lihaskuntoon, niin pienet painot ja venyttely on aina hyvästä. Itse asiassa munkin pitäisi taas varmaan alkaa treenata jollain kevyillä painoilla niska/hartia-seutua, on nimittäin ollut aika jumissa jo vaikka kuinka pitkään. | |
Kyse lienee vain siitä ettei ranne ole vielä oppinut nopeaa liikettä. Ihan kuin minkä tahansa muunkin liikkeen nopeasti toistamiseen (heh heh) siinä menee aikaa jotta lihakset tottuvat tekemään sitä luontevasti ja kaiken lisäksi vielä nopeasti.
http://www.mikseri.net/artists/mainos.122639.php |  juikkipuikki
01.05.2010 19:29:10 (muokattu 01.05.2010 19:34:19) | |
|
Joo eli ostat www.eurobolic.com vähä testoo ja meet punulle reenaa forkkilihaksii(ranne ym.). Kyl se siit...
E: Onko Petrucci muuten vetänyt steroideja vai onko puhtaat jauhot pussis ollu ain?
Ruokangas Hellcat Artist/Custom tulossa :) |  Tilumiässs
01.05.2010 21:46:18 (muokattu 01.05.2010 21:46:38) | |
|
Tatsi lähtee mahasta niinkuin mr.crab vai-se-oli-sanoi
Se on synkkä yö, kun Ynkkä syö. | |
Vaikka rentous onkin kuulemma se ehdottomasti tärkein juttu pikkaamisessa (ja muussakin soitossa), niin pakkohan joitakin lihaksia on käyttää, jokka plektra saadaan liikahtamaan kielen puolelta toiselle.
Voima ja kestävyys on aivan yhtä tärkeitä kuin rentous. Rentous tarkoittaa vain sitä, että soitettaessa ei jännitetä turhia lihaksia, ja käytetään voimaa vain sen verran kuin tavoiteltu soundi vaatii.
Itselläni on auttanut ihan puhdas downpikkauksen treenaus tähän, toki erittäin suositeltavaa on treenata myös puhdasta ylöspäin pikkausta. Jynkytän siis semmoiseen tempoon, että käsi oikeasti väsyy. Siitä niiden lihasten kestävyys pikkuhiljaa kasvaa ja se näkyy lähes kaikessa soitossa. |  Tikku
02.05.2010 23:04:40 (muokattu 02.05.2010 23:05:10) | |
|
Viski: Voima ja kestävyys on aivan yhtä tärkeitä kuin rentous. Rentous tarkoittaa vain sitä, että soitettaessa ei jännitetä turhia lihaksia, ja käytetään voimaa vain sen verran kuin tavoiteltu soundi vaatii.
Itselläni on auttanut ihan puhdas downpikkauksen treenaus tähän, toki erittäin suositeltavaa on treenata myös puhdasta ylöspäin pikkausta. Jynkytän siis semmoiseen tempoon, että käsi oikeasti väsyy. Siitä niiden lihasten kestävyys pikkuhiljaa kasvaa ja se näkyy lähes kaikessa soitossa.
Joo itsekin olen harjotellut alas- ja ylöspäin -pikkausta erikseen. Onko muuten outoa että saan yksisuuntaisesti pikattuna kahdeksasosia reilusti nopeammassa tempossa kuin alternatella kuudestoistaosia? Siis kun ranteesta puhutaan.
Mutta niin, kai sitä soittamalla parhaiten saa nopeutta ranteeseen. Jotenkin pitäisi myös sitä ranteen itsenäisyyttä saada paremmaksi. Nopeassa vauhdissa käsivarsi alkaa ilman lupaa liikkumaan, mutta TÄHÄNKIN lienee avuksi se hitaalla tempolla aloittaminen.
Tässä nyt ehkä vähän vastailin omiin ongelmiini :D Onko kellään muulla muuten kokemusta pikkauskäden tekniikan radikaalista vaihtamisesta? Olisi kiva kuulla miten on sujunut. Anteeksi nyt jos vien oman ketjuni liian ohitse aiheen. | |
Tikku: Onko kellään muulla muuten kokemusta pikkauskäden tekniikan radikaalista vaihtamisesta? Olisi kiva kuulla miten on sujunut. Anteeksi nyt jos vien oman ketjuni liian ohitse aiheen.
On ja kuulopuheiden perusteella myös muut muuttuneet kertovat, että se on mahdollista, mutta vaatii töitä ja kyyneleitä.
Eli kannattaa opetella alusta asti liikkeen taloudellisuus kuntoon. | |
Tikku: Onko kellään muulla muuten kokemusta pikkauskäden tekniikan radikaalista vaihtamisesta? Olisi kiva kuulla miten on sujunut. Anteeksi nyt jos vien oman ketjuni liian ohitse aiheen.
On parin kolmen vuoden ajan ja useita kertoja, mutta aina on työn jälkeen ollu fiilis, että nyt on menty parempaan suuntaan. Eli kannatti.
ihku |  aalataur
03.05.2010 15:39:31 (muokattu 03.05.2010 23:39:01) | |
|
Ei se voimaa tarvii.. kestävyysjuttu, totuttelua. Jos käsivarsi heiluu, yrität vaan soittaa kamaa johon et vielä ole valmis.
E: No otetaanpa takas, onhan näitä hyviä käsivarrella vatkaajia isoilla lavoilla maailmalla. Mutta minusta se on huonompi keino, kokemusta on molemmista tyyleistä. Et sä täysin rennosti voi aina soittaa, muuten et kehity jos et tsemppaa yhtään, mutta jos käsivarsi alkaa vatkata niin tsemppaat liikaa tai ajattelet homman "väärin". Ei se mun mielestä voimajuttu ole, se on niin pienistä hienomotorisista asioista kiinni ja kehittyy vähitellen pitkällä aikavälillä vasta. Turhat liikkeet hioutuu vähitellen pois niinkun kivestä eroosion mukana, liikkeestä tulee pienempää, taloudellisempaa ja huomaat että oot ennen tehnyt kädellä ihan turhia juttuja, saat äänet ulos tosi vähällä vaivalla kun rannetyyli alkaa aueta. Mut ei niitä voi oikein "ajatella" pois niitä turhia liikkeitä, niitä tekee aikansa vaikka miten koittaa sen ajatella, kunnes vaan yhtenä päivänä huomaa että ne on kadonnut, kun tarpeeks vaan liikuttelee sitä rannetta. Soittotekniikka on sama hitaassa ja nopeessa pikkauksessa, liikerata + asento 100% sama ja molemmat on yhtä vaivattoman tuntusia. Siinä siis tavoite.
Mut en mä ketään kehottais täysin olemaan urheilua harrastamatta, kyllä käsien peruslihaskunto on hyvä pitää yllä ihan terveydenkin takia. Leuanvetotanko kotiin ja punnerruksia, niillä hoituu jo tuo riittävä peruskunnon ylläpito. Selkä on mun mielestä kanssa hyvä kuntoilla jotenkin kitaraa varten. | Winzki
03.05.2010 17:08:13 (muokattu 03.05.2010 17:22:10) | |
|
Onko kellään muulla muuten kokemusta pikkauskäden tekniikan radikaalista vaihtamisesta? Olisi kiva kuulla miten on sujunut. Anteeksi nyt jos vien oman ketjuni liian ohitse aiheen.
Mä tossa viime kesänänä päätin, että pistän pikkaustekniikan kuntoon. Pidin plekua semmosessa kulmassa kieliin nähden, että nopeammin soittaessa tuli ikävä kirskumisääni. Olin myös aiemmin ankkuroinut käteni pikkurillillä bodyyn tai kämmenen tallaan mikä rajoitti käden vapaata liikkumista kielten päällä. Ensimmäiset pari-kolme kuukautta meni, että löysin oikean asennon pitää plekua hyppysissä niin, että se on kohti suorassa kieliin nähden, käsi on tuettuna kyynärpääseudun alapuolelta bodyn yläosaan ja että käsi on vaivattomassa asennossa. Sen jälkeen meni vielä about 3-4 kuukautta, että sain hienomotoriikan "uudelleen kalibroitua". Uusi tekniikka tuntui prosessin aluksi tosi epäluonnolliselta, kun oli tottunut ennen soittamaan aivan erilailla, mutta olen kyllä erittäin tyytyväinen, että otin itseäni niskasta kiinni, sillä nyt pystyn vetelemään ihan mitä lystää, soittaminen tuntuu luonnolliselta eikä tekniikka ole ongelma. Kaikki lähtee funkista bläkkikseen :P
Drugs, Sex & maybe Rock N' Roll - Prioriteetit kuntoon! |  agre
03.05.2010 17:59:30 | |
|
Ranteessa ei ole minkäänlaisia lihaksia. Tuo mainitsemasi rannekääntö kehittää nimenomaan forkkuja. | |
eiootietoo: Ranteessa ei ole minkäänlaisia lihaksia. Tuo mainitsemasi rannekääntö kehittää nimenomaan forkkuja.
Juu niinhän se on, mut jänteit kato :)
Ruokangas Hellcat Artist/Custom tulossa :) | |
Pitää kuitenkin muistaa, että varmasti kun rupeet kunnolla sitä kättä liikuttaan kovaa, niin väkisinkin se liike alkaa lähtemään sieltä kyynärpäästä. Eli toisin sanoen mennään yli maksiminopeuden ja se taas johtuu kokemattomuudesta ja se paranee ajan kanssa, mutta kyllähän niitä on jotka pystyy soittamaan vaikka se liike lähteekin sieltä kyynärpäästä.
Liikkeen kontrolloiminen on helpompaa, jos koko liike tulee ranteesta ja se estää paremmin väärien kielten räpelöimisen, mutta ei siinä mitään sen kummempaa ole. En näkisi tätä nyt niin suurena ongelmana, jos hitaampaa soitettaessa kuitenkin soitat liikuttamalla vain sitä rannetta. Tämän perusranne soiton oppii noin yhdessä päivässä ja suurelle osalle tulee ihan luonnostaankin!
Kun laittaa sen käden siihen tallan päälle lepäämään niin liike alkaa pakostakin tulla ranteesta luonnostaan tai jos ei niin joku on pahasti vialla. | aalataur
04.05.2010 17:02:20 (muokattu 04.05.2010 17:07:09) | |
|
Peku911:
Kun laittaa sen käden siihen tallan päälle lepäämään niin liike alkaa pakostakin tulla ranteesta luonnostaan tai jos ei niin joku on pahasti vialla.
Tähän semmonen näkemysero, että mä en pidä ikinä _tallan_ päällä, vaan kielten päällä tallasta jonkin matkaa. Floikkatallassa mä ainakin saan alakielen aina epävireeseen jos soitan liian läheltä tallaa, kun käsi osuu välillä vahingossa hienoviritysruuviin. Toi kämmenen läski osa mikä on heti peukalon tyvessä tukee meitsillä aina punottuihin kieliin (ellen sitten soita niitä paksuimpia kieliä, jolloin ei tue tietenkään). Tällöin muutenkin helpompi kontroloida plekua ja tietää millä kielellä on, varsinkin seisaaltaan soittaessa kun kitara heiluu. Mr. Guthrie Govan käski tukea tällä tavoin (ns. kahden pisteen tuki, kyynärvarsi bodyn reunaan ja kämmen kieliin), etuna sekin että esim. sweepeissä (ja muutenkin) turhat paksut kielet mitä ei soiteta, kuolettuu ihan itsestään. Myöskin pleku pysyy mukavan lähellä kieliä kun muistaa koko ajan olla kämmen kiinni kielissä, mikä on hyvä kanssa ettei mene pilkkimiseksi ja plektra karkaa tarpeettoman kauas kielistä. Periaatteessa (imo) plekun olisi hyvä olla niin lähellä kieliä kun mahdollista koko ajan, nousta vain JUST sen verran mitä tarvitsee kielen ylittämiseen, eikä yhtään milliä enempää. | Tikku
05.05.2010 00:06:53 (muokattu 05.05.2010 00:11:23) | |
|
Peku911:
Kun laittaa sen käden siihen tallan päälle lepäämään niin liike alkaa pakostakin tulla ranteesta luonnostaan tai jos ei niin joku on pahasti vialla.
Eh.. Olen aina pitänyt kämmentä siinä kielien/tallan päällä, ja silti onnistunut jyräämään kyynärpäällä :D
Kovan harjoittelun jälkeen olen jo alkanut vähän hiffata tota ranteella soittamista. Nopeudessahan en vielä pääse lähellekään kyynärpään nopeutta, mutta sujuu se sen verran hyvin, että voin hyvällä fiiliksellä treenata. Kai se nopeuskin ajan kanssa alkaa tulla ranteestakin.
Olen myös jo alkanut huomata ranteen etuja pikkaamisessa. Onhan se osoittautunut vähän kevyemmäksi (nyt kun sen alkaa melkein hallita) ja paljon tarkemmaksi.
Sen jälkeen meni vielä about 3-4 kuukautta, että sain hienomotoriikan "uudelleen kalibroitua".
Tuli itselle yllätyksenä miten vaikeaa ja aikaa vievää hommaa niinkin pienen asian muuttaminen on. Hyvä tietää että joku muukin on joskus jaksanut taistella saman tyylisen asian kanssa. | |
Tämän herran ajatuksiin kannattaa paneutua.
http://www.tomhess.net/ |  cr4b
07.05.2010 16:55:01 | |
|
Tikku: Olen tässä jo pari viikkoa treenaillut vähän nopeampaa soittoa lähes pelkällä ranneliikkeellä. Tempon nopeutuessa liike alkaa lähteä kuitenkin kyynärpäästä, vaikka kuinka keskityn ranteeseen (niin on käynyt jo monta vuotta.) Luotettavimmat lähteet kuitenkin sanovat että ei näin.
Tässä vähän aikaa olen pohdiskellut, mistä se oikein johtuu.
Pari viikkoa on todella lyhyt aika opetella yhtään mitään. Kun yrität soittaa nopeammin kuin mitä pystyt, niin lihakset jännittyvät ja soiton rentous häviää. Jauha soittoa sellaisella temmolla, että pystyt soittamaan sen täysin rennosti ranteella. Älä soita niin nopeasti, että lihakset jäykistyvät.
If I played that any faster, your minds would blow up, 'cos I'm so amazing. I'm the best. | |
cr4b: Pari viikkoa on todella lyhyt aika opetella yhtään mitään. Kun yrität soittaa nopeammin kuin mitä pystyt, niin lihakset jännittyvät ja soiton rentous häviää. Jauha soittoa sellaisella temmolla, että pystyt soittamaan sen täysin rennosti ranteella. Älä soita niin nopeasti, että lihakset jäykistyvät.
Tähän täytyy kyllä urheilijana sanoa sellainen juttu, että olen täysin eri mieltä. Nimenomaan pitäisi pyrkiä siihen jäykkyyteen, jota lihaksisto oppii ajan kanssa kestämään, joilloin liike rentoutuu. Jos aina soittaa rennosti, niin mitään kehitystä ei tapahdu. Sillä ei ole mitään väliä, soiko äänet oikein tai meneekö timet kohdilleen. Se on helppo korjata sen jälkeen kun lihaksisto kestää sen nopean liikkeen.
Esimerkkinä voi ottaa minkä tahansa lihaksistollisen liikkeen. Otetaan vaikka ihan perus etunojapunnerrus. Jos saat sen hetkisellä kunnollasi vaikkapa 50 punnerrusta yhtä soittoa, niin jos alatkin tehdä 5 punnerrusta kerrallaan "rennosti" niin voit olla varma, että mitään kehitystä ei tapahdu. Tuloksia halutettaessa on aina pyrittävä siihen maksimaaliseen suoritukseen, jos kehitystä haluaa nähdä. Jos ei missään koskaan tunnu, niin turha on mitään odottaa. Lepo on kuitenkin muistettava ja rentojakin suorituksia tarvitaan lämmittelyyn ja myös ennen harjoittelun lopettamista, mutta itse harjoituksessa on vedettävä aina "täysiä". | |
Peku911: Tähän täytyy kyllä urheilijana sanoa sellainen juttu, että olen täysin eri mieltä...
Ei urheilua voi mitenkään verrata soittamiseen. Kitaran soittamisessahan on kyse liikeradan opettelusta, eikä lihaskestävyyden tai voiman kehittämisestä. Jos opettelee soittamaan käsi jäykkänä, niin silloin oppii soittamaan vain käsi jäykkänä. Sanon tämän kokemuksesta. Itsellä oli melkoinen työ siinä, että sai soittoon rentouden kun oli vuosia tottunut soittamaan lihakset jännittyneinä. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
