| Aihe: Hiilimassavastukset - kannattaako käyttää? | |
|---|
|
Kannattaako käyttää hiilimassavastuksia OD diy pedaaliprojektissa?
kuulemma noissahan on huonona puolena niiden ei-niin-pitkä "elinikä" sekä häiriösignaali. Muodotuuko noista kuitenkaan ongelmaa pienivirtaisissa pedaaleissa?
Toinen vaihtoehto olisi käyttää hiilikalvovastuksia, tai metallifilmivastuksia. Jälkimmäisistä on sanottu että soundi on hyvin steriili.
Rakennan siis dod 250 pedaalia 77 vuoden speksien mukaan, ja tarkoitus on tehdä siitä hyvin lämminsoundinen jonka vuoksi olen alkanut harkitsemaan hiilimassavastusten käyttöä.
"rikoksen tunnusmerkit täyttynevät siinä kohtaa, kun viimoisen ruuvin boksiisi ruuvaat" - Klapp pedaalin kloonaamisesta. |
|
Tuskinpa pedaalikäytössä huomaat yhtään mitään eroa.
Tuost luettavaa: http://geofex.com/article_folders/carbon_comp/carboncomp.htm |
 blaekie
23.04.2010 19:58:08 (muokattu 23.04.2010 19:59:44) | |
|
....hiilikalvovastuksia, tai metallifilmivastuksia. Jälkimmäisistä on sanottu että soundi on hyvin steriili.
Rakennan siis dod 250 pedaalia 77 vuoden speksien mukaan, ja tarkoitus on tehdä siitä hyvin lämminsoundinen jonka vuoksi olen alkanut harkitsemaan hiilimassavastusten käyttöä.
Aika kultakorva saa olla että erottaa noi vastustyypit, tuossa kytkennässä, (tai ylipäätään missään) joten älä keskity tuohon liikaa. Seuraavaksi tulee kyseeseen, että vaikuttaako noiden hiilikalvovastusten induktanssi soundiin jotenkin ? ;-). Toleransseilla voi olla jotain merkitystä, sillä hiilimassavastuksissa se on aika huono.
Tuossa tietoa myös vastuksista -> http://www.tkk.fi/Yksikot/Elektroniikka/Toiminta/Ohjeet/vasttyyp.htm
Nii onkii ... vai oliko sittenkään .. ja jos onkii , nii entäs sitten ... |
|
No näin pienillä virroilla mitä pedaaleissa kulkee niin onko hiilimassavastukselle odotettavissa lyhyt elinikä? eli joutuuko vaihtamaan muutaman vuoden kuluttua kuten pelotellaan?
"rikoksen tunnusmerkit täyttynevät siinä kohtaa, kun viimoisen ruuvin boksiisi ruuvaat" - Klapp pedaalin kloonaamisesta. |
|
Midrange: No näin pienillä virroilla mitä pedaaleissa kulkee niin onko hiilimassavastukselle odotettavissa lyhyt elinikä? eli joutuuko vaihtamaan muutaman vuoden kuluttua kuten pelotellaan?
Mulla on tuolla hyllyssä 1935 rakennettu Pihilipsin Octodyne , putkiradio. Yhtään massavastusta ei ole siitä vaihdettu, ja ääni kuuluu oikein hyvin. Kalvovastuksia ei tosin tuolloin tunnettu, mutta tuskin se sillä paremmaksi olisi muuttunut. On totta että tietyissä kovasti kuormitetuissä kohteissa massavastukset voipi tykätä huonoa, ja niitä pitää pikkuisen huollon yhteydessä tsekkailla, mutta yleensä konkat vie vikaantumistilastossa vastuksia 6-0.
Tuollaisessa pedaalikäytössä ei em. ongelmia synny. Ja jos syntyisikin, entä sitten, sitten pitää vaihtaa vaan.
Nii onkii ... vai oliko sittenkään .. ja jos onkii , nii entäs sitten ... |
|
Kyl ne näyttää hyvältä... =)
VMP! |
|
Täytyy siis pistää vakavasti harkintaan niiden käyttö, näillä pienillä virroilla ei häiriöääniäkään pitäis syntyä liikaa. Paitsi ennen signaalin vahvistusta voisi käyttää jotain muuta vaikkapa metallifilmiä
"rikoksen tunnusmerkit täyttynevät siinä kohtaa, kun viimoisen ruuvin boksiisi ruuvaat" - Klapp pedaalin kloonaamisesta. |
 magic
24.04.2010 12:59:32 (muokattu 24.04.2010 13:00:10) | |
|
Midrange: Kannattaako käyttää hiilimassavastuksia OD diy pedaaliprojektissa?
kuulemma noissahan on huonona puolena niiden ei-niin-pitkä "elinikä" sekä häiriösignaali. Muodotuuko noista kuitenkaan ongelmaa pienivirtaisissa pedaaleissa?
Toinen vaihtoehto olisi käyttää hiilikalvovastuksia, tai metallifilmivastuksia. Jälkimmäisistä on sanottu että soundi on hyvin steriili.
Rakennan siis dod 250 pedaalia 77 vuoden speksien mukaan, ja tarkoitus on tehdä siitä hyvin lämminsoundinen jonka vuoksi olen alkanut harkitsemaan hiilimassavastusten käyttöä.
Rakenna 2 kpl, toinen hiilimassavastuksilla ja toinen metallikalvovastuksilla ja sitten teet sokkotestiä ja yrität erottaa kumpi on kumpi !
Kuten Bleakie sanoi saat kyllä olla aika kultakorva että erotat. |
|
Meneekö tämäkin ketju niin, että aloittaja on jo kysymystä muotoillessaan valmiiksi päättänyt mitä aikoo tehdä? Kukaan ei suosittele käyttämään massavastuksia tässä projektissa, mutta silti ne todennäköisesti päätyvät sinne sisälle :) |
|
kiiski: Meneekö tämäkin ketju niin, että aloittaja on jo kysymystä muotoillessaan valmiiksi päättänyt mitä aikoo tehdä? Kukaan ei suosittele käyttämään massavastuksia tässä projektissa, mutta silti ne todennäköisesti päätyvät sinne sisälle :)
Oikestaan ketju viesti on ollut: Ihan sama, mitä vastustyyppiä käyttää, ko projektissa.
Nii onkii ... vai oliko sittenkään .. ja jos onkii , nii entäs sitten ... |
|
Pahimmassa tapauksessa hiilimassavastuksen arvot menevät ihan pyllylleen (kosteus, lämpö yms. aiheuttajana) ja pedaali lakkaa toimimasta tai toimii väärin.
Itse ostan vastukset valmiiksi pussitettuina setteinä (esim. http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?products_id=5260 ), ei maksa paljon ja on helppo ja nopea poimia oikeat arvot. En tietenkään käytä hiilimassa- vaan metallikalvovastuksia. Se mahdollinen "lämpö" mikä niistä hiilimassa- tai -kalvovastuksista tulee on pelkkää kohinaa. |
|
Midrange: Toinen vaihtoehto olisi käyttää hiilikalvovastuksia, tai metallifilmivastuksia. Jälkimmäisistä on sanottu että soundi on hyvin steriili.
Riippuu kytkennästä. Vastukset itsessään eivät saundaa lämpimälle taikka kylmälle. Lämminsaundisen, vaikkapa esivahvistimen, voi rakentaa niin hiilimassavastuksia käyttäen kuin metallikalvovastuksia käyttäen. Jälkimmäisillä helpommin, koska niissä on tarkemmat toleranssit, joten kytkennästä tulee helpommin sellainen kuin tavoiteellaan.
Odotan kaikkien vastustenkuuntelijoiden ryömivän koloistaan :)
Eva jag behöver dig. Mer än vad jag vill ha dig och jag vill ha dig för gamla tiders skull. Du betydde inte allt. Men det blåste aldrig kallt. För du var solskenet. Jag var ensam. |
|
mhelin: ... Se mahdollinen "lämpö" mikä niistä hiilimassa- tai -kalvovastuksista tulee on pelkkää kohinaa...
Sammaa mieltä. Ja taisi vielä olla niin, että vahvistinketjun kokonaiskohinan kannalta ekan asteen kohina on ratkaiseva (joo, ei taida liittyä topicciin...).
Sen "lämmön" - tai millä sanalla tuota soundin ominaisuutta haluaakaan luonnehtia - kannalta voisi varmaan funtsata signaalitiessä sarjassa olevia konkkia. Niiden ominaisuuksia, hyvyyttä l. Q-arvoa ja sen sellaista. Tietysti, väkevä usko on myös usein hallitseva tekijä soundin arvioinnissa.
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." |
|
blaekie: Mulla on tuolla hyllyssä 1935 rakennettu Pihilipsin Octodyne , putkiradio. Yhtään massavastusta ei ole siitä vaihdettu, ja ääni kuuluu oikein hyvin. Kalvovastuksia ei tosin tuolloin tunnettu, mutta tuskin se sillä paremmaksi olisi muuttunut. On totta että tietyissä kovasti kuormitetuissä kohteissa massavastukset voipi tykätä huonoa, ja niitä pitää pikkuisen huollon yhteydessä tsekkailla, mutta yleensä konkat vie vikaantumistilastossa vastuksia 6-0.
Tuollaisessa pedaalikäytössä ei em. ongelmia synny. Ja jos syntyisikin, entä sitten, sitten pitää vaihtaa vaan.
Hiilimassavastukset on ihan ok,ainoa mitä ne ei vanhat hiilamssat siedä on kostea säilytyspaikka (ulkovarasto tai kylmillään oleva kesämökki).Tämä toteamus ihan kokemuspohjalta putkiradioiden kanssa.Eräässä mökkiradiona olleessa meni 3 vastusta uusiksi,näistä kakais oli poikki ja yksi muuttanut arvoaan.
Philipsisi on hyvä esimerkki laitteesta joka on tehty pitkäikäiseksi,oman aikansa mullistava uutuus,"Octodyne" ,,tämä liittyi oskillaattori/sekoitus putkeen (ECH1 (?) )
"Fieldistorilla ei tule olemaan tulevaisuutta koska ne kohisevat ja taajuusalue on olematon" (ote artikkelista fetistä 50-luvulla) |
|
Hiilimassavastuksia (carbon composite resistors) on käytetty radiovastaanottimissa ja muissa radiotaajuuksisissa kytkennöissä niiden matalan induktanssin vuoksi. Haittapuolena niissä on heikko toleranssi, kohina ja epästabiilisuus korkeissa lämpötiloissa. Aikaisemmin ei tainnut ollakaan muita vaihtoehtoja kuin lankavastukset ja hiilimassavastukset, lankavastuksia ei tietenkään voinut käyttää radiotaajuuksisissa kytkennöissä. Nykyään metalli- ja metallioksidivastuksia käytetään joka sovelluksessa, ja ne ovat yleisesti parempia kuin hiilimassa- tai hiilikalvovastukset. |
blaekie
27.04.2010 10:39:59 (muokattu 27.04.2010 10:42:28) | |
|
Tubeman: .... Philipsisi on hyvä esimerkki laitteesta joka on tehty pitkäikäiseksi,oman aikansa mullistava uutuus,"Octodyne" ,,tämä liittyi oskillaattori/sekoitus putkeen (ECH1 (?) )
Sekoitusputkena on tuossa muistaakseni AK2, siis oktodi, heptodin sijaan ja juu todella hyvin tuolloin tehty tuo Philips. Tämä on sama malli joka näkyy Åke Lindmanin elokuvassa "Etulinjan edessä" , solttujen "korsuradiona"
Nii onkii ... vai oliko sittenkään .. ja jos onkii , nii entäs sitten ... |
Midrange
02.05.2010 20:29:44 (muokattu 02.05.2010 20:30:14) | |
|
Mites tuota kannattako käyttää mielummin 16V max konkkia kuin 50V? Tuli vaan mieleen että kun pedaaleissa joita olen avannut on useinmiten noita 16v että onko niissä jokin etu nimenomaan niihin jotka pystyy kestämään enemmän voltteja...
Aina ei nimittäin joka elektroniikkaliiikkestä löydy kuin 50V konkkia..
"rikoksen tunnusmerkit täyttynevät siinä kohtaa, kun viimoisen ruuvin boksiisi ruuvaat" - Klapp pedaalin kloonaamisesta. |
|
Konkkien jännitteenkestolla (kunhan siis ovat yli 9V) ei ole senkään vertaa väliä kuin vastusten valmistusmateriaalilla. |
|
SirElwood: Konkkien jännitteenkestolla (kunhan siis ovat yli 9V) ei ole senkään vertaa väliä kuin vastusten valmistusmateriaalilla.
Jees. Onko noiden konkkien tehtävä pitää virransyöttö tasaisena pedaaleissa jotta voi nopeasti polkaista sen päälle ja heti käytössä? Vai jokin muukin virka? Huomasin kun rakensin ekan dod 250 pedaalin että kesti n. 3 sekunttia ennenkuin pedaali heräsi henkiin kun löin pariston kiinni lennossa..
"rikoksen tunnusmerkit täyttynevät siinä kohtaa, kun viimoisen ruuvin boksiisi ruuvaat" - Klapp pedaalin kloonaamisesta. |
|
Midrange: ...että kesti n. 3 sekunttia ennenkuin pedaali heräsi henkiin kun löin pariston kiinni lennossa..
Tuo taas ei ole kiinni niiden konkkien jännitekestosta, vaan kapasitanssista tms:sta. Vaikuttaa siltä, että kapasitanssin kanssa olisi tullut pieni suuruusluokkavirhe, tai konkalla on ollut turhan roima etuvastus tai vastaavaa.
Konkkien roolit noissa purkkikytkennöissä on moninaiset, riippuen siitä missä kohtaa kytkyä ne ovat: tasajännitekomponentin kukistaminen signaalista, kytkentäpamausten poistaminen, taajuusvasteen muokkaaminen jne.
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
