Aihe: Hankala kasata toimiva bändi 1 | |
|---|---|
 Wolfwoods20.04.2010 02:38:22 | |
Bändiä olen kasannut jo viimeiset kolme vuotta, eikä vieläkään ole täysin toimivaa kokoonpanoa saatu kasaan. Soittajat vaihtuneet ajan myötä; välillä puuttuu pianisti, välillä taas laulaja. Bändin "ylläpitäjänä" olen saanut muutamia vihamiehiäkin tyhmistä syistä. Päätin kirjoittaa tällaisen pienehkön kirjoituksen omista kokemuksistani. Pieni historia eri muutoksista; - Uusi pianisti porukkaan, lähti vajaa puoli vuotta myöhemmin muuttonsa seurauksena. Sopi bändiin paremmin kuin täydellisesti! Hänen seuraajansa kesti vähän alle puoli vuotta, jonka jälkeen hänkin lähti koska ei sopinut bändin pakkaan. Tällä hetkellä haemme juuri uutta pianistia. - Rumpali vaihtui n. 1,5v jälkeen koska motivaatio loppui. Erotus johti riitoihin ja lopuksi koko asia olikin "bändin vika". Paikalle saatiin nykyinen ja paljon motivoituneempi soittaja, jonka kanssa myös henkilökemiat pelaavat todella hyvin! - Toinen kitaristi lähti koska koki olevansa enemmän metallimies, eikä rennompi musiikki ollut enää vakavammin hänen juttunsa. Henkilökemiat olivat kuitenkin enemmän kuin kohdallaan! Ilman toista kitaraa oltiin vajaat puoli vuotta, jonka jälkeen bändiin tuli hetkellisesti akustinen kitaristi. Tällä hetkellä bändimme toimii todella hyvin yhden kitaran voimin. - Alkuperäinen, ja tähän mennessä paras laulajamme oli bändissä yli 2v. Lopulta aikataulut menivät bändin edelle, ja motivaatio läheni nollaa. Yhteistyön loppuminen johti pieniin erimielisyyksiin ja välit jäivät hiemman tulehtuneiksi. Monien koelaulajien joukosta löysimme monia hyviä laulajia, ja saimmekin uuden vokalistin. Homma kuitenkin kariutui kokemattoman, vaikkakin hyvän laulajan käsistä; treeneihin tultiin silloin kun teki mieli ja biisejä ei koskaan opeteltu kuin vasta treeneissä. Lopulta homma johti monien peräkkäisten treenien "unohtamiseen", ja lopulta homma oli vain huudettava poikki. Välit tulehtuivat. - Alkuperäinen basisti oli parhaita kavereitani yläasteella, jolloin päätimme panna bändin kasaan. Hän ei kuitenkaan koskaan opetellut kappaleita, vaan improvisoi jokaisen biisin. Hän myös ilmestyi treeneihin aina puoli tuntia myöhässä, kertoen aina mitä ihmeellisempiä selityksiä. Väärin menevä soitto kuitenkin alkoi lopulta ärsyttämään muuta bändiä, ja basisti oli pakko laittaa vaihtoon. Saimme vanhan lukio kaverini basistiksi, ja homma on siitä asti noussut uuteen kukoisuuteen. Henkilökemiat pelaavat hyvin ja soitto on parempaa kuin mainiota! Tällä hetkellä bändi siis on etsimässä uutta pianistia sekä laulajaa. Ajan saatossa omia biisejä on kehittynyt kourallinen, vaikkakin niitä ei koskaan ole saatu "kokonaan treenatuiksi". Suunnitelmat ovat olleet varsinkin itselläni suuret, mutta mitään hienompaa ei ole vielä saatu aikaan. Joko henkilökemiat eivät pelaa, musiikkityyli ei ole oikea, asutaan liian kaukana tai koko bändiä pidetään pelkkänä satunnaisena harrastuksena. Itse pyrin pitämään kaikki muut asiat kohdallaan. Bändillä on oma kämppä kaikkine tarvittavine kamoineen; löytyy rummut, kitarat, bassot, vahvistimet ja kaapit, pianot ja laulukamat. Hienot valotkin löytyy :o) Näiden lisäksi olen tehnyt bändille omat kotisivut sekä logon. Toimin itse myös bändin säveltäjänä ja usein myös biisien sanoittajana. Tuhlaan paljon euroja erilaisten äänityslaitteiden hankintaan, jotta saan omat sävellykseni biiseiksi. Tälläkin hetkellä pyrin säästämään uuden äänityskoneen hankintaan kalliiden rumpumikkien rinnalla. Vuosien varrella olen oppinut "menettämään". Panostan paljon bändin eteen, minkä takia erilaiset bändin hajoamiset ovat raskaita. Monien henkilövaihdosten jälkeen olen kuitenkin oppinut hyvinkin kärsivälliseksi, ja bändissä onkin tällä hetkellä todella hyvä porukka! Kaipaamme kuitenkin vielä kahta porukkaan sopivaa tyyppiä. Itse toimin bändin kitaristin roolissa. Kuten jo sanoin, "vihamiehiäkin" on kiertynyt soittajien vaihtuessa. Se vain on niin hankalaa sopia jutut asiallisesti. Bändissä pysytään, vaikka motivaatio on nollassa, treeneissä ei käydä, ja sitten haukutaan ja pystytetään mahtava riita kun leikki lyödään poikki, "en tiedä minkä takia ne erotti mut". Toki osan kanssa on jutut setvitty ilman mitään riitojakin. Tälläkin hetkellä osa tutusta soittoporukasta on "jakautunut", koska myöhemmistä kokoonpanoista on jäänyt juttuja hampaankoloon. Bändin paikallaan seisominen on hiemman laskenut myös itseni motivaatiota. On miltei ärsyttävää nähdä, kun jokin paljon vähemmän aikaa kasassa ollut bändi keikkailee ja pistelee kutsuja keikalleen, kun oma bändi elää hiljaiseloaan etsien puuttuvia soittajia. On kuitenkin ollut todella hienoa huomata, miten hommat ovat vuosien varrella edistyneet. Biisit ovat tulleet monipuolisemmiksi ja treenaamisesta on tullut "hyödyllisempää". Soittajat tietävät mihin tähdätään ja uusienkin biisien opetteleminen käy nopeammin kuin koskaan. Kaikki panostavat yhteen hiileen ja tietävät paikkansa. Kuitenkin on hyvin rassaavaa, kun uusi sävellys odottaa ensisoittoaan monta kuukautta, koska porukkaa ei vain ole kasassa. Muut tuntuvat juoksevan kilpaa edellä omine bändeineen, kun omat suunnitelmat odottavat toteutusta. Potentiaalia olisi, mutta oikeat henkilöt puuttuvat. Armeija ja muut opiskelut ovat myös osaltaan "tökkäisseet" bändiä. Treeniaikataulut ovat tällä hetkellä todella rajatut ja pienetkin siirrot voivat johtaa koko treenien perumiseen. Tällä hetkellä motivaation "liekki" palaa hiljakseen, odottaa omaa aikaansa. Tiedän, kun oikea porukka löytyy, tulemme nousemaan kovempaa vauhtia kuin koskaan ennen. Kaikki tarvittava löytyy jo nenän edestä, odottaa vain hyödyntäjäänsä. Tässä odotellessa on myös monta uutta kappalettakin tullut tehtyä, ehkä toinen toistaan parempia. Kaipa tämä tästä jossain vaiheessa kehittyy. Olisi hienoa kuulla muiden kokemuksia samankaltaisista tilanteista! | |
 tcitc20.04.2010 11:25:06 | |
Jos kahtoopi tuota Bänditoiminta-sivua niin siitä kyllä tällä hetkellä löytyy noita muitakin hajoilemisketjuja kun ei bändiä saada kasaan ym. Näitä ketjuja alkaapi tulla jo ihan liukuhihnalta. Mut siitäpähän voi päätellä semmosta että ei se monella muullakaan oo helppoa saada bändiä kasaan ym. Meillä on tällä hetkellä yhessä bändissä kolme jäsentä josta yks muuttaa pois kohtapuolin ja jäädään taas toisen perustajajäsenen kanssa kahdestaan. Kahdeksan jäsentä on jo ollut tässä puolentoista vuoden sisällä bändissä, mutta eiköhän tuo tuosta ajallaan lutviinnu. Tosin ei oo tarkotusta tehä bändiä joka heti myis sikana ja kaikki fanittais täpöllä, joten ei oo hirvee kiire. Ja jotkut bändit vaan etenee nopeammin kun toiset, voithan aina yrittää semmosiin bändeihin mukaan jos siellä sattuu vaihtumaan porukkaa. Aina ei tarvihe alottaa alusta ihan ite jos ei oo pakko. Amateurs built Titanic, professionals built the ark. | |
 Murgo21.04.2010 06:27:10 | |
Tuo on tietysti noita nuoruuden ongelmia, porukka lähtee armeijaan, opiskelemaan, muuttaa työn perässä muualle tai sitten vain kokeilee montaa harrastusta ja aina toteaa ettei tämä olekaan se "oma juttu" ja siirtyy seuraavaan. Valitettavan moni nuori myös tuntuu näiden kirjoitusten perusteella haluavan olla bändissä koska se on "coolia" kun voi sanoa että "mä soitan bändissä" vaikka motivaatio ei riitä homman vaatimaan työmäärään. Eikä se valitettavasti välttämättä helpotu vanhemmallakaan iällä, silloin tulee sitten työ- ja perhekiireet ja mustasukkaiset puolisot. Itselläni lopahti mukava joukkue (tai oikeammin pari-) -lajin harrastus muutama vuosi sitten kun kaverille tuli toinen lapsi ja eukko ei enää tahtonut päästää häntä harrastamaan joten homma kuivui kokoon. Se vain olisi aina muistettava että bändi on joukkue, jokaisen on tehtävä osansa ja yhden "lusmuilu" heijastuu muihinkin vaikka kyseessä olisikin pelkkä harrastus. Harrastuksissakin kuitenkin useimmilla tavoite on päästä eteenpäin ja kehittyä eikä se ole kivaa jos joku jarruttaa pelkkää laiskuuttaan. Motivaatio on nähdäkseni bändihommissa jopa tärkeämpää kuin lahjakkuus/soittotaito koska "lahjattomampikin" oppii kyllä jos on intoa treenata ja harva taas on sellainen luonnonlahjakkuus että osaisi oikeasti hyvin treenaamatta (vaikkakin ko. ajattelua taitaa esiintyä ainakin joillain laulajilla). Niin vähän aikaa,niin paljon puuhasteltavaa! | |
 TheEsa21.04.2010 19:33:06 | |
Murgo: Tuo on tietysti noita nuoruuden ongelmia, porukka lähtee armeijaan, opiskelemaan, muuttaa työn perässä muualle tai sitten vain kokeilee montaa harrastusta ja aina toteaa ettei tämä olekaan se "oma juttu" ja siirtyy seuraavaan. Valitettavan moni nuori myös tuntuu näiden kirjoitusten perusteella haluavan olla bändissä koska se on "coolia" kun voi sanoa että "mä soitan bändissä" vaikka motivaatio ei riitä homman vaatimaan työmäärään. Motivaatio on nähdäkseni bändihommissa jopa tärkeämpää kuin lahjakkuus/soittotaito koska "lahjattomampikin" oppii kyllä jos on intoa treenata ja harva taas on sellainen luonnonlahjakkuus että osaisi oikeasti hyvin treenaamatta (vaikkakin ko. ajattelua taitaa esiintyä ainakin joillain laulajilla). Joo tuossa on paljon asiaa. Tuollaiset armeija- ja opiskelupaikkakysymykset ovat kyllä ihan järjesteltävissä olevia asioita, jos vain kiinnostusta riittää. Moni taas ei tosiaan sitä käsitä että soittaminen bändissä joka aktiivisesti keikkailee ja soittaa täyspitkiä keikkoja, tekee omia biisejä ja nauhoittaa on muutakin kuin pelkästään olemista. Motivaatiota on kyllä omastakin mielestäni oltava enemmän kuin taitoa. Taitoa saa reenamalla, motivaatioita taas ei. Ollaan tämän saman yhtyeen kanssa soitettu vuodesta 2004 asti oikeastaan samalla kokoonpanolla. Välissä on ollut varusmiespalvelukset ja opiskelut on kaikilla eri paikkakunnilla käynnissä. Keikkoja ollaan silti viimeisen reilun kahden vuoden aikana soitettu yli 50 ja kaikkiaan taitaakin jo olla lähemmäs 70 takana. Nytkin on taas viikonloppuna kaksi keikkaa ja melkein 600 kilometriä ajamista.. Meillä on varmaan sitten ollut hyvä tuuri kun ollaan käytännössä heti löydetty toimiva kokoonpano. http://www.freewebs.com/rock-ugly | |
 Simo7821.04.2010 22:16:00 | |
On se tosiaan hankalaa löytää 3-5hlöä joilla ois suunnilleen samat tavoitteet, oli sitten tavoitteet valloittaa maailma tai sunnuntai soitella. Me ollaan nykyisin aika puhtaasti sunnuntaisoittelubändi, kun ei aika/kiinnostus riittäisi millään tehdä kovin montaa keikkaa vuodessa. Kuitenkin halutaan pitää joku taso yllä, jos sinne keikalle joskus taas päästään. Ongelma oli löytää sopiva laulaja, joka ei ymmärtäis harrastamista=kaljanjuontina ja vähäisenä panostuksena. Toisaalta on sekin ymmärrettävää, ettei kaikkia kiinnosta treenata vain omaksi ilokseen, vaan tavoitteet on jossain korkeammalla. Onneksemme löytyi saman henkinen laulumies ja toivottavasti bändi lähtee rullaamaan. Nyt oon vaan ite joutunut pitää paussia treeneistä, kun tuli toinen kersa taloon. Mutta eiköhän tässä taas pikkuhiljaa kerkeä soittelemaankin... | |
| hola gibson 23.04.2010 13:15:23 | |
Oon kyllä pistänyt merkille, että kuinka onnekkaita ovat ne, jotka saavat soittaa mieluista musiikkiaan porukassa, jossa henkilökemiat toimii ja aikaa soittelulle saadaan järjestettyä asiaankuuluvat puitteet jne. Sunnuntaisoittelu ilman ihmeempiä tavoitteitakin on ok, jos se passaa kaikille. Itse liittyessäni erääseen bändiin tämä em. kuvio oli ihan ok. Saan kokemusta ja on mukavaa. Ajan mittaan kuitenkin tavoitteilla on taipiumus kasvaa. Cover biisien soittelu "silloin kun ehditään" ei ehkä enää riitäkkään. Biisejä saattaa olla vaan kourallinen, eikä kaikki jaksa innostua uusista biiseistä, oli ne sitten omia kehitelmiä tai covereita. Bändin jäsenten välillä vaihteleva innostus on mielestäni suurempi haitta kuin soittotaito. Toki bändissä soittamisen lisäksi pitää ottaa huomioon muukin elämä, on töitä, on perhettä, on muita harrastuksia, ei siinä aina yhteistä aikaa treeneille löydy. Tulen varmasti ikuisesti olemaan kade niille muusikoille, jotka pystyvät tämän tasapainon siviilielämän ja keikkailun väliltä löytämään. | |
| Martu_ 24.07.2010 21:37:10 | |
Moi! jos pianistia etsitte niin tässä olis yks, olen soittanu pianoa kuusvuotta, myös kitaraa soittelen jonkin verran. Olisin innostunut mutta riippuu missä päin kyseessä oleva bändi on. Olen yrittänyt kasata bändiä mutta vaikeaa tuntuu olevan kun innostus ei tunnu riittävän. | |
| Salkin 25.07.2010 18:59:40 | |
Tiedän tunteesi.. Itsellä kun lopahti välimatkojen ja ensimmäisen lapsen syntymän aikaan tuo bänditoiminta, ja nyt suunnilleen vuosi sitten ajattelin aloitella uudestaan. Silloinen bändi missä olin on edelleen vahvasti telakalla, jos ne joskus päättää alkaa soittelee ja pyytää mua mukaan mikäs sen parempaa! Ollaan kuitenkin kaikki edelleen hyviä kavereita.. Mutta joo siis tämä nykyinen minkä olen kasannut on kyllä kummallisesti saatu kasaan.. alko olemaan elämä kotorintamalla mallillaan ja aikaa löytyä muuhunkin kuin navan tuijotukseen nii vastasin sitten ensin yhteen wanted kutsuun, ja matkasin keravalle kokeilee.. Noh ei ihan sovittu yhteen, melkein mutta ei sitten kumminkaan. Eikä siitä jääny huonoja fiiliksiä. Noh ei muuta kuin uutta matoa koukkuun ja sitten mentiin roihiksen suuntaan ja siellä soittelin jonkun 8 kk. Käytiin studiossa pari biisiäkin purkittamassa mutta itse lähdin siitä nostelemaan sen demoilun jälkeen kun totesin kitaristille että tuo rumpali/kiibaristi alkaa nyt nyppimään.. Itse kun tuota bassoa soittelee nii olis kiva että rumpali olis samalla tasolla, edes melkein tai vaikkapa parempi. Mutta tää kitaristi oli mahtava heppu ja kävi sitten sillai että, sekin vähän myöhemmin lähti kävelee siittä bändistä. Eli rumpali treenas vain treeneissä eikä peruskomppia kummallisempaan suoritukseen pystyny. Ja sitten kävi sellainen ihmeellinen asia että, duunikaveri tunnusti soittavansa rumpuja, siinä sitten ajattelin jotta hittojakos tässä. Nyt pannaan bändi kasaan.. Ja sitten tavattiin kolmisteen ja juteltiin musiikista hetki ja ajateltiin kokeillä sitä soittamista yhdessä! Ja nyt ollaan pari kuukautta oltu yhdessä soitellen, ja toimii joka treeneissä paremmin. Itse kävin vähän laulutunneilla ja pitää vaan vielä vähän rohkaistua niin paremmin menee. Itse oon se puuha-äpärä tässä bändissä eli teen noita biisejä ja laulan ja soitan bassoa siin samassa.. (mikä on muuten ollut tolkuttoman vaikeeta! siis laulaa ja soittaa bassoa samaan aikaan..) Lähdin kasaamaan bändiä sillä ajatuksella että ensin saadaan ns. runko kasaan eli me kolme jotka tässä ollaan. Meillä pelaa huumorit ja hankilökemiat ja luottamus toisiimme. Musiikkityylistä ei oikeestaan sovittu muuta kuin et haetaan ilmavuutta siihen ja ajatuksellisuutta siihen mitä soitetaan. Nyt on menny siis hyvin ja palaset loksahtelee kivasti kohdilleen, meillä on joku 4 biisiä aika valmiin näköisenä, tosin elävät vielä vähän ja muutama itsellä valmistumassa, ja kitaristikin intoutui tekemään biisejä nii mikäs sen parempaa.. ! Seuraavia bändireenejä odotellessa... onko tässä tarpeeks bassoa? ai on, no mä laitan vähän lisää. | |
| hola gibson 26.07.2010 17:29:48 (muokattu 26.07.2010 17:57:21) | |
Salkin: Tiedän tunteesi.. Itsellä kun lopahti välimatkojen ja ensimmäisen lapsen syntymän aikaan tuo bänditoiminta, ja nyt suunnilleen vuosi sitten ajattelin aloitella uudestaan. Silloinen bändi missä olin on edelleen vahvasti telakalla, jos ne joskus päättää alkaa soittelee ja pyytää mua mukaan mikäs sen parempaa! Ollaan kuitenkin kaikki edelleen hyviä kavereita.. Mutta joo siis tämä nykyinen minkä olen kasannut on kyllä kummallisesti saatu kasaan.. alko olemaan elämä kotorintamalla mallillaan ja aikaa löytyä muuhunkin kuin navan tuijotukseen nii vastasin sitten ensin yhteen wanted kutsuun, ja matkasin keravalle kokeilee.. Noh ei ihan sovittu yhteen, melkein mutta ei sitten kumminkaan. Eikä siitä jääny huonoja fiiliksiä. Noh ei muuta kuin uutta matoa koukkuun ja sitten mentiin roihiksen suuntaan ja siellä soittelin jonkun 8 kk. Käytiin studiossa pari biisiäkin purkittamassa mutta itse lähdin siitä nostelemaan sen demoilun jälkeen kun totesin kitaristille että tuo rumpali/kiibaristi alkaa nyt nyppimään.. Itse kun tuota bassoa soittelee nii olis kiva että rumpali olis samalla tasolla, edes melkein tai vaikkapa parempi. Mutta tää kitaristi oli mahtava heppu ja kävi sitten sillai että, sekin vähän myöhemmin lähti kävelee siittä bändistä. Eli rumpali treenas vain treeneissä eikä peruskomppia kummallisempaan suoritukseen pystyny. Ja sitten kävi sellainen ihmeellinen asia että, duunikaveri tunnusti soittavansa rumpuja, siinä sitten ajattelin jotta hittojakos tässä. Nyt pannaan bändi kasaan.. Ja sitten tavattiin kolmisteen ja juteltiin musiikista hetki ja ajateltiin kokeillä sitä soittamista yhdessä! Ja nyt ollaan pari kuukautta oltu yhdessä soitellen, ja toimii joka treeneissä paremmin. Itse kävin vähän laulutunneilla ja pitää vaan vielä vähän rohkaistua niin paremmin menee. Itse oon se puuha-äpärä tässä bändissä eli teen noita biisejä ja laulan ja soitan bassoa siin samassa.. (mikä on muuten ollut tolkuttoman vaikeeta! siis laulaa ja soittaa bassoa samaan aikaan..) Lähdin kasaamaan bändiä sillä ajatuksella että ensin saadaan ns. runko kasaan eli me kolme jotka tässä ollaan. Meillä pelaa huumorit ja hankilökemiat ja luottamus toisiimme. Musiikkityylistä ei oikeestaan sovittu muuta kuin et haetaan ilmavuutta siihen ja ajatuksellisuutta siihen mitä soitetaan. Nyt on menny siis hyvin ja palaset loksahtelee kivasti kohdilleen, meillä on joku 4 biisiä aika valmiin näköisenä, tosin elävät vielä vähän ja muutama itsellä valmistumassa, ja kitaristikin intoutui tekemään biisejä nii mikäs sen parempaa.. ! Seuraavia bändireenejä odotellessa... Menestystarinoita parhaimmillaan... Toimivat kemiat kun löytyy niin silloin onnistuu mikä vaan. Huomasin tässä juuri hiljattain pari asiaa. "On hankalaa kasata toimiva bändi"-teema sisältää mielestäni aloittamisen vaikeuden, varsinkin vähemmän soittokokemusta omaavana se voi olla hyvinkin vaikeaa. No, kun toimiva bändi lopulta löytyy niin mitäs seuraavaksi? Ite oon tottunu sanomaan mielipiteeni asiallisen hillitysti, mutta suoraan. Kaikki ei kuitenkaan toimi näin, pidetään suu kiinni ja tehdään niin kuin halutaan. Esim. puhutaan omista biiseistä tai tietynlaisista covereista, sitten kun omat ideat ei mene läpi, niin aletaan vihjailla, että pitäiskö pyytää sitä toista soittajaa käymään täällä sessioissa... Tarkoitan siis että toimivan bändin ylläpitäminenkään ei ole aina ihan helppoa. Tsemppiä vaan kaikille joilla tämä balassi on kohdallaan, itselläni se on nyt jotenkin tuuliajolla. | |
 tepeh27.07.2010 20:26:22 | |
Kannattaa mysö miettiä, onko uudelle kaverille todella tarvetta bändissä. Onko se piano suuressakin osassa musiikkianne vai vain pieni lisä, jonka voi tarvittaessa ottaa pois? Osaako joku bändin nykyisistä soittajista laulaa? Jos ei uusia heppuja tunnu löytyvän niin mietippä näitä. Musiikin takia tänne tultiin, rölöjen takia tänne jäätiin. | |
| Sick Planet 31.07.2010 01:27:07 | |
Joo, satuin täältä tällaisen keskustelunaiheen löytämään, niin avaudumpa sitten tänne. - elikkäs bändi ollut kasassa noin vuoden, jonka aikana soittajia on tullut mennyt ja vaihtunut niin tiuhaan että huhhuh. - Sitä ennen yritin kasata puolivuotta bändiä, ei mitään tulosta, kitaristi löytyi, mutta siihen sitten jäi. - Omia kappaleita on paljon ja oltaisiin studioon menty heinäkuun lopulla, mutta all hell is breaking loose, rumpali ja kitaristi eroaa Mistä nämä nyky(ihmiset) on tehty, noin vuoden jaksaa ja sitten lopettaa, ja aina se vitun syy on motivaatio. Mutta eipä tuo nyt niin pahasti lannistanut, kun kumminkin olen kasannut bändin itselleni, enkä yhteisesti, onneksi basisti (vielä) on eli vain rumpali ja kitaristi tarvitsee löytää, jotta MINÄ saan äänitettyä levyNI. | |
 Gary oin31.07.2010 02:38:28 | |
neuvone: Joo, satuin täältä tällaisen keskustelunaiheen löytämään, niin avaudumpa sitten tänne. - elikkäs bändi ollut kasassa noin vuoden, jonka aikana soittajia on tullut mennyt ja vaihtunut niin tiuhaan että huhhuh. - Sitä ennen yritin kasata puolivuotta bändiä, ei mitään tulosta, kitaristi löytyi, mutta siihen sitten jäi. - Omia kappaleita on paljon ja oltaisiin studioon menty heinäkuun lopulla, mutta all hell is breaking loose, rumpali ja kitaristi eroaa Mistä nämä nyky(ihmiset) on tehty, noin vuoden jaksaa ja sitten lopettaa, ja aina se vitun syy on motivaatio. Mutta eipä tuo nyt niin pahasti lannistanut, kun kumminkin olen kasannut bändin itselleni, enkä yhteisesti, onneksi basisti (vielä) on eli vain rumpali ja kitaristi tarvitsee löytää, jotta MINÄ saan äänitettyä levyNI. Oletko nyt tosissasi vai huono trolli? SINÄ haluat äänittää levySI ja ihmettelet kun kaikki paitsi basisti on jollain tavalla eri mieltä asioista. Vaikka basisti olenkin, olisin varmasti lähtenyt jo bändistäsi jos asenne on sama minkä edellisestä viestistäsi annat ymmärtää. | |
| tepeh 02.08.2010 11:40:35 | |
neuvone:...jotta MINÄ saan äänitettyä levyNI. Kannattaisko ennemmin äänittää BÄNDIN LEVY? Voisi soittajat innokkaammin olla mukana, kun ei ole mikään sooloprojekti. Musiikin takia tänne tultiin, rölöjen takia tänne jäätiin. | |
 Teijo K.02.08.2010 12:41:21 | |
neuvone: Joo, satuin täältä tällaisen keskustelunaiheen löytämään, niin avaudumpa sitten tänne. - elikkäs bändi ollut kasassa noin vuoden, jonka aikana soittajia on tullut mennyt ja vaihtunut niin tiuhaan että huhhuh. - Sitä ennen yritin kasata puolivuotta bändiä, ei mitään tulosta, kitaristi löytyi, mutta siihen sitten jäi. - Omia kappaleita on paljon ja oltaisiin studioon menty heinäkuun lopulla, mutta all hell is breaking loose, rumpali ja kitaristi eroaa Mistä nämä nyky(ihmiset) on tehty, noin vuoden jaksaa ja sitten lopettaa, ja aina se vitun syy on motivaatio. Mutta eipä tuo nyt niin pahasti lannistanut, kun kumminkin olen kasannut bändin itselleni, enkä yhteisesti, onneksi basisti (vielä) on eli vain rumpali ja kitaristi tarvitsee löytää, jotta MINÄ saan äänitettyä levyNI. Ehkä sä et maksa sun taustamuusikoille tarpeeksi hyvää palkkaa? Kyllä soittajia löytyy ja rahallahan niitä on kätsy motivoida. Toinen on sitten demokraattisesti toimiminen, mutta siitä ei liene kyse tässä tapauksessa. | |
 musamies03.08.2010 11:13:37 | |
- Uusi pianisti porukkaan, lähti vajaa puoli vuotta myöhemmin muuttonsa seurauksena. Sopi bändiin paremmin kuin täydellisesti! Hänen seuraajansa kesti vähän alle puoli vuotta, jonka jälkeen hänkin lähti koska ei sopinut bändin pakkaan. Tällä hetkellä haemme juuri uutta pianistia. Mun mielestä rok tai popbändeissä on joskus vaikea saada mahtumaan pianistia tai kiipparistia mukaan niin, että musiikillista tilaa jää. Ongelma esiintyy erityisesti niissä yhteyksissä, joissa on kovaa soivia rumpuja tai sähkökitaroita. Itte soittelen rokkitreeneissä välillä mieluummin bassoa kuin pianoa koska oikea piano ei mahdu kaikissa biiseissä mukaan sovitukseen. | |
 Antti103.08.2010 11:22:50 (muokattu 03.08.2010 11:23:17) | |
musamies: Itte soittelen rokkitreeneissä välillä mieluummin bassoa kuin pianoa koska oikea piano ei mahdu kaikissa biiseissä mukaan sovitukseen. Mä oon mietiskellyt tätä samaa asiaa, joskin enempi nimenomaan kiippareiden osalta --> en halua bändiini kosketinsoittajaa. Se sit taas on eri asia, että jos johonkin yksittäiseen biisiin tarvitaan pieni pätkä, niin mä tai toinen kitaristi voidaan siirtyä kitarasta pimputtimien ääreen. On ylipäätään muutenkin vähän tyhmää, että bändin jäsenet lähes aina jumittaa niin kamalasti sen yhden soittimen äärellä. Tulis paljon mielenkiintoisempia oivalluksia, kun vois koittaa muitakin instrumentteja välillä, olettaen että homma sujuu soittajilta. Age quod ages. | |
| musamies 04.08.2010 12:18:53 | |
On ylipäätään muutenkin vähän tyhmää, että bändin jäsenet lähes aina jumittaa niin kamalasti sen yhden soittimen äärellä. Tulis paljon mielenkiintoisempia oivalluksia, kun vois koittaa muitakin instrumentteja välillä, olettaen että homma sujuu soittajilta. Joo, tuota monipuolisuutta kaipaan koska silloin on itselläkin mahdollista osallistua erilaisiin yhteyksiin. Vaihtamalla välillä eri instrumentteihin, voi samalla vähän kuin hyödyntää oman persoonan eri puolia, eikä ole aina välttämättä pakko soittaa herkkiä ballaadeja tai roisia rokkia, vaan on helpompi hypätä erilaisiin tilanteisiin soitinta vaihtamalla. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)