Aihe: Soittamisen terapeuttiset vaikutukset | 1 |
---|
|
Sainpa tänään mahdollisuuden pitkästä aikaa häröillä suht tutun soittoporukan kanssa kunnon Laneyn putkinuppikaappikombon siivittämänä. Sattuneista syistä ennen tätä häröilyä oli aivan jumalaton stressi ja ehkäpä jonkinasteinen kevätmasennuskin vielä soppaa sekottamassa. 4h soittamista volat kaakossa ja meiningillä, stressi ja masis tiessään. Kevyt olo. Ja syy tämän kertomiseen oli? No ei mitään hajua. |
|
Näinhän se. Musiikki lähtee viemään ja sitä unohtaa itsensä ja maalliset murheensa, vähän sama kuin alkoholin kanssa. Paitsi että viinassa masennus joskus pahenee, musan kanssa ei. Mutta ei toi toimi kun musikaalisilla ihmisillä, lahjaansa pitää käyttää ja olla siitä kiitollinen... (kelle? suurelle spagettihirviölle vaikkapa) |
|
GASin oireet helpottaa. |
|
Jos oikeen nörtiksi mennään, niin sillon kuin soitto rullaa niin mennään niinsanottuun flow-tilaan jossa nimenomaan ego ja kaikki sen mukanaan tuomat ja asettamat murheet tilapäisesti untohtuvat. Samaan tulokseen pääsee tietysti millä tahansa aktiviteetilla, vaikka maalauksella taikka sählynpelauksella, kyse vaan siitä mistä kukakin ja milloinkin tykkää. Luovalla työskentelyllä aivot saa tietty lisää hyvänolon-kemikaalipiikkejä eri tavalla kuin vaikkapa urheilulla. Samaan asiaan pyritään myös meditaation avulla ja tarpeeksi ko harjottelee, niin opit integroimaan tämän tilan pysyvästi elämääsi ja olet tässä huolettomassa tilasta aamusta iltaan. |
|
Aina kun omat taidot alkaa masentamaan niin tuikkaan kitaran kiinni vahvistimeen. Yleensä soitan siis unbluggedina. No kummasti sähköjen kanssa alankin kuulostaa jopa hyvältä ja hetken on taas parempi mieli ja enemmän motivaatiota treenata. Toisaalta silloin kun vituttaa niin soittokaan ei suju ja yleensä nakkelen plektroja seinään. "Sä osaat purra ja raapia mutta tapella et kyllä osaa." - 7 vuotias serkuntyttö pikkusiskolleen mummoni 91 päivillä. |
|
Karipiirto: Aina kun omat taidot alkaa masentamaan niin tuikkaan kitaran kiinni vahvistimeen. Yleensä soitan siis unbluggedina. No kummasti sähköjen kanssa alankin kuulostaa jopa hyvältä ja hetken on taas parempi mieli ja enemmän motivaatiota treenata. Toisaalta silloin kun vituttaa niin soittokaan ei suju ja yleensä nakkelen plektroja seinään. Nyt kun mainitsit asiasta niin tajusin, että itsellä on kääntyny tuo juuri päin vastoin. Eli ennen tuli soiteltua tosi paljon ilman sähköä mutta nykyään aina sähkön kanssa. Johtunee siitäkin ehkä, kun on tullut reenattua viimeisen parin kolmen kuukauden aikana enemmän kuin sitä edeltävän vuoden aikana yhteensä. If you want to know what other people hear when they listen to music, listen to music you don't understand. -Guthrie Govan |
aalataur 16.04.2010 14:53:25 (muokattu 16.04.2010 14:57:41) | |
|
Karipiirto: Aina kun omat taidot alkaa masentamaan niin tuikkaan kitaran kiinni vahvistimeen. Yleensä soitan siis unbluggedina. No kummasti sähköjen kanssa alankin kuulostaa jopa hyvältä ja hetken on taas parempi mieli ja enemmän motivaatiota treenata. Toisaalta silloin kun vituttaa niin soittokaan ei suju ja yleensä nakkelen plektroja seinään. Ei kyllä kannata mun mielestä soitella liikaa ilman sähköjä. Säröllä oppii soittamaan säröllä. Ei sähkökitara ilman sähköjä ole oikeestaan ees soitin, missä sä esiinnyt sähkiksellä ilman sähköjä tai millä levyllä kuullaan sähkistä ilman sähköjä? Nää jotka sanoo että sweeppejä pitäis harjotella aina puhtailla että oppii puhtaasti soittamaan ne, on mun mielestä väärässä. Puhtailla oppii sweeppaan puhtailla, särö tuo ne kaikki häiriöäänet ja ylimääräiset soivat kielet paljon selkeemmin esiin. Puhtailla taas joutuu pikata kovempaa, molempia pitää harjoitella erikseen. Molemmat tuo soitosta erilaisia heikkouksia ilmi ja toisaalta piilottaa toisia heikkouksia. Mut sähkökitarassa pitää olla sähköt että se soundaa hyvältä, ei ole järkee kiduttaa itseään soittamalla ilman sähköjä, vaikka soittaskin cleania kamaa. |
|
Ei se mitään kiduttamista oo! :D Ei vaan jaksa pistää keppua piuhan päähän ja vahvistimia päälle ja vaikka sun mitä paskaa. Hauskempi vaan ottaa se ja alkaa soittaan... ja vaikka samalla tepastella pitkin kämppää ku ei oo johdon päässä kiinni. Tietty jos kitarassa se sointi ei oo mikään paras mahollinen, niin silloin voi olla melko hiljasta touhua. Oma skittani soi sen verran maukkaasti, ettei siihen mitään vahvistinta kaipaile. Joskus treenaan vahvistimenki kautta just siksi että niitä häröääniä saa karsittua pois sieltä. Se on kuitenkin vaan yks pieni osa tekniikkaa -- ja niitä muita pieniä osia voi kaikkia treenailla ilman sähköä. And we got caught in the whirlwind // Torn by the storms of our lives. |
|
aalataur: Ei kyllä kannata mun mielestä soitella liikaa ilman sähköjä. Säröllä oppii soittamaan säröllä. Allekirjoitan tämän, mutta voin itse sanoa kun olin lähes koko syksyn enimmiltä osin ilman vahvistinta, että siitä on todella hyötyä olla myös soittamatta ilman mitään vahvistusta. Teknisesti ottaen vuoropikkaukselleni se teki tosi hyvää, ja oon nyt edistynyt aika paljon. Se on totta että swååpit kannattaa jättää vahvistuksen puolelle (niinkuin täpit :D). Mutta alternatelle ainakin ( ja economylle?) se on tosi opettavaista. Kyllä nykyäänkin välillä ilman vahvaria menee. Sitten kun iskee taas säröt päälle niin OHOH miten hyvälle kuulostaa. :D |
|
Satiainen: Allekirjoitan tämän, mutta voin itse sanoa kun olin lähes koko syksyn enimmiltä osin ilman vahvistinta, että siitä on todella hyötyä olla myös soittamatta ilman mitään vahvistusta. Teknisesti ottaen vuoropikkaukselleni se teki tosi hyvää, ja oon nyt edistynyt aika paljon. Se on totta että swååpit kannattaa jättää vahvistuksen puolelle (niinkuin täpit :D). Mutta alternatelle ainakin ( ja economylle?) se on tosi opettavaista. Kyllä nykyäänkin välillä ilman vahvaria menee. Sitten kun iskee taas säröt päälle niin OHOH miten hyvälle kuulostaa. :D Toki eihän se hukkaan mee tietenkään, hyödyllistä treeniä.. Lähteehän siitä riittävästi ääntä ilman sähköjäkin, mutta soundi jää "ohkaiseksi". Mun mielestä silti clean toneilla vahvarin kautta treenamisesta on ihan saman verran hyötyä. Pelkällä säröllä toki ei aina kannata vetää. |
|
Sellaisen säälimättömän putkisärön kanssa on ehkä kaikkein paras reenata. Silloin huomaa mitenkä paskalle/hyvälle se soitto oikesti kuulostaakaan kun soundi on 100% sitä tonea mikä soitostasi lähtee ilman välikäsiä. |
Thothmes 17.04.2010 20:02:55 (muokattu 17.04.2010 20:03:04) | |
|
No, mulla tää soittamisen terapeuttinen vaikutus ilmenee parhaiten kun parin kaljan jälkeen (huom, ei ympäripäissään) vetää kaverin kanssa akustisilla bluesia, joka ei varmaan enää seuraavana päivänä kuulosta miltään mutta siinä tilanteessa se meininkin onkin tärkeintä. Ei sen muiden korviin ole tarkoituskaan hyvältä kuulostaa ;) Onpa kyllä välillä mukava myös tosissaan yrittää saada porukalla jotain levyttämiskelpoista aikaan, ja kun sitä aikansa yrittää hioa, säätää ja viilata ja sitten soittaa sen narulle ja tuskailee kuinka tuossakin meinasin soittaa väärin ja se kuuluu varmaan ihan sikana ja kun sitä kuuntelee niin toteaakin että hitto, täähän kuulostaa hyvältä, soitinko mä oikeasti noin hyvin. Kyllä siinä ego jotenkin boostautuu :) Ensinmainittua tulee harrastettua muutaman kerran kesässä, jälkeenpäin mainittua pari kertaa elämässä. |
|
Jos oikeen nörtiksi mennään, niin sillon kuin soitto rullaa niin mennään niinsanottuun flow-tilaan jossa nimenomaan ego ja kaikki sen mukanaan tuomat ja asettamat murheet tilapäisesti untohtuvat. Samaan tulokseen pääsee tietysti millä tahansa aktiviteetilla, vaikka maalauksella taikka sählynpelauksella, kyse vaan siitä mistä kukakin ja milloinkin tykkää. Luovalla työskentelyllä aivot saa tietty lisää hyvänolon-kemikaalipiikkejä eri tavalla kuin vaikkapa urheilulla. Samaan asiaan pyritään myös meditaation avulla ja tarpeeksi ko harjottelee, niin opit integroimaan tämän tilan pysyvästi elämääsi ja olet tässä huolettomassa tilasta aamusta iltaan. Plussaa tälle! Allekirjoittaneella löytyi pitkän tauon aivan uutta inspiraatiota soittamisen suhteen juurikin meditaation kautta. Sitä hiffas, ettei soittamisen tarvitse olla suorittamista ja egoilua ("kato kuinka vitun nopee oon!!11" jne.), sillä _oikea_ kehitys tapahtuu loppupeleissä jotain aivan muuta reittiä. Silloin kuin soittaminen on hauskaa, niin kehitystäkin tapahtuu! Ugh! "tietenkin voit katsoa googlesta tai wikipediasta jos sieltä löytyisi, että millaista soittoa tulee jos imppaa muutaman keuhkarin vaikka auton bensiinirööristä" - vili linnakoski |
aalataur 26.04.2010 15:59:26 (muokattu 26.04.2010 16:03:11) | |
|
-Gitaristi-: Plussaa tälle! Allekirjoittaneella löytyi pitkän tauon aivan uutta inspiraatiota soittamisen suhteen juurikin meditaation kautta. Sitä hiffas, ettei soittamisen tarvitse olla suorittamista ja egoilua ("kato kuinka vitun nopee oon!!11" jne.), sillä _oikea_ kehitys tapahtuu loppupeleissä jotain aivan muuta reittiä. Silloin kuin soittaminen on hauskaa, niin kehitystäkin tapahtuu! Ugh! Totta, mut itellä soitto alkoi huomattavasti hauskempaa olemaan kun nopeuttakin alkoi vähän tulla. Ilman täppäämistä ja sen suomaa "oikotietä" nopeuksiin en varmaan olis jaksanut treenata pikkaamista/sweep ym. se oli helvetin iso motivaation lisääjä siinä vaiheessa (josta ei nyt ees kovin kauaa ole). Se on tietty ihan mistä tykkää ja millasia juttuja diggailee kuuntelupuolella. Kun rupesin saamaan (omalla tasollani) nopeesti juttuja irti, niin siinä vaiheessa ei enää laskenut treenitunteja wursti otassa, vaan alko oleen helvetin hauskaa vaan skulata monta tuntia tajuamatta ees ajan kulua, nälkää, janoa tai unen puutetta. Välillä.. on toki edelleen päiviä kun tökkii. |
|
Totta, mut itellä soitto alkoi huomattavasti hauskempaa olemaan kun nopeuttakin alkoi vähän tulla. Ilman täppäämistä ja sen suomaa "oikotietä" nopeuksiin en varmaan olis jaksanut treenata pikkaamista/sweep ym. se oli helvetin iso motivaation lisääjä siinä vaiheessa (josta ei nyt ees kovin kauaa ole). Se on tietty ihan mistä tykkää ja millasia juttuja diggailee kuuntelupuolella. Kun rupesin saamaan (omalla tasollani) nopeesti juttuja irti, niin siinä vaiheessa ei enää laskenut treenitunteja wursti otassa, vaan alko oleen helvetin hauskaa vaan skulata monta tuntia tajuamatta ees ajan kulua, nälkää, janoa tai unen puutetta. Välillä.. on toki edelleen päiviä kun tökkii. Jea, mitenkään nopeata soittoa dissaamatta siis kirjoitin tuon edellisen postaukseni! Iteki diggailen kovasti kaiken maailman tiluspedeistä;) Toki jos haluaa soittaa teknisesti haastavia juttuja, niin treenata pitää:D Pointti kuitenkin siinä, että pitää mielessä sen, että soittamisen/treenaamisen kuuluu olla kivaa, eikä väkinäistä suorittamista tai egon pönkittämistä, mikä ainakin allekirjoittaneella tahtoo aina silloin tällöin päästä unohtumaan. :P "tietenkin voit katsoa googlesta tai wikipediasta jos sieltä löytyisi, että millaista soittoa tulee jos imppaa muutaman keuhkarin vaikka auton bensiinirööristä" - vili linnakoski |
|
-Gitaristi-: Pointti kuitenkin siinä, että pitää mielessä sen, että soittamisen/treenaamisen kuuluu olla kivaa, eikä väkinäistä suorittamista Näin on marjat. Musikaaliset treenit kunniaan, monotoniset sormiharjoitukset alas. |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
---|