Yleistä keskustelua musiikista ›

trih: Kakkoseen daa!
 
Ei ois tätäkää keskustelua ilman nettiä, daa.
 
Jos ei olis nettiä, niin mun jutut menis ihan seinille, koska ei kukaan jaksa kuunnella näitä läppiä.

Lennu: Jos ei olis nettiä, niin mun jutut menis ihan seinille, koska ei kukaan jaksa kuunnella näitä läppiä.
 
Tuttu tunne. Netti ei pilaa maailmaa vaan tyhmät jutut joita täällä viljellään.

Bonham:
Ahokkaan mielestä valtiovallan tulisi huolehtia nettipalvelujen saatavuuden ohella myös niiden kääntöpuolesta. Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman tavoitteen mukaan valtaosalla suomalaisista on 2015 käytössään 100 megabitin laajakaista.
 
Näillä mennään.. vai mennäänkö??
 
Tuommoinen tavoite tarkoittaa jakelun kymmenkertaistamista. Jakelutekniikka voidaan rakenta verorahoilla tai bisneksenä, mut se on kumminkin vaan tekniikkaa. Jostain noi bitit lähtöisin, eli hommassa täytyy olla myös sisältöä. Nyt jos tosta liikkuvasta bittimäärästä leijonanosa on luvatonta, ni ei se minust ihan oikein ole, et sitä tuetaan verovaroin, tai sallitaan bisneksenteko.
 
Jos taas ois taikanappi, millä luvaton jakelu katoiais kuin pieru saharaan ja siit painettais, niin siinä sit ois kymmenkertainen määrä luvallista jakelua? Mut jos ne palvelut/kanavat whatevet ei o maksullisia, niin yhtälö tarkoittaa sitä, et koska jakelusta saatavat tulot ei kasva, niin sisältöä tarttis syntyä kymmenkertainen määrä kymmenesosalla hinnasta.
 
Hardwick ei suostunut tekemään ohjelmaa "hassun hatun ja irtonenän budjetilla", vaan pani pillit pussiin. Mut hei, kuka ny yhtä Hardwickkiä kaipaa, kun voi kymmenellä kanavalla nauttia vaik ohjelmista, mis umpitolloja taviksia suljetaan kameran kanssa neljän seinän sisään ja katsotaan mitä jänskää tapahtuu.
 
Vaik toi Yle ei just piratismista kärsi, mut se kärsii siitä, et jakeluverkko on myyty ja lupamaksutulot ei riitä tuottamaan/ostamaan/tekemään sisältöä kaikille kanaville. Pitää saada a)lisää fyrkkaa b)vähemmän kanavia c)halvempaa sisältöä. Kanavavähennys ei taida onnistua, jos sitä sisältöä tarttee jatkossa pukata vielä satamegaiselle laajakaistallekin. Lähetykset kaikenlisäks digitalisoitiin sen vuoksi, et kanavia saatais enemmän. Jos taas jostain ei systeemiin tu lisää fyrkkaa, ni sit vaan halvempaa ohjelmaa. Sit niitä luovia työpaikkoja katoaa sitä mukaa ko lisää Hardwickkejä panee pillit pussiin.
 
Siin paikkaa sit laadukkaampien lehtien sijaan luetaan verkosta ilmatteeksi metro- ja citylehtiä ja katotaan töllöstä tosi- ja ostosteeveetä.

Bluesmies: Sama homma - en painaisi nappulaa.
 
Emmäkää ku siit saa linnaa, lol.

trih: Tuttu tunne. Netti ei pilaa maailmaa vaan tyhmät jutut joita täällä viljellään.
 
Maanviljelijät on pilanneet musiikkibisneksen. Ja naiset maailman +leikit.

rintapek: Vaik toi Yle ei just piratismista kärsi, mut se kärsii siitä, et jakeluverkko on myyty ja lupamaksutulot ei riitä tuottamaan/ostamaan/tekemään sisältöä kaikille kanaville. Pitää saada a)lisää fyrkkaa b)vähemmän kanavia c)halvempaa sisältöä. Kanavavähennys ei taida onnistua, jos sitä sisältöä tarttee jatkossa pukata vielä satamegaiselle laajakaistallekin. Lähetykset kaikenlisäks digitalisoitiin sen vuoksi, et kanavia saatais enemmän.
 
Itseasiassa satamegainen laajakaista mahdollistaa sen että nykyisten antennikanavien määrä voitaisiin vähentää nollaan. Ja kanavia tarvitaan enemmän siksi että esim. YLEn neljä kanavaa tarkoittaa sitä että kaikki 2 000 000 tv-luvan haltijaa voivat katsoa samaan aikaan enimmillään 4:ää eri ohjelmaa, mutta YLEn Areenasta samat 2 000 000 voivat katsoa samaan aikaan enimmillään n. 4000 eri ohjelmaa + ne 4 antennikanavaa.
 
Jos 2 000 000 tv-luvan haltijaa voivat valita 4:stä eri ohjelmasta, niin se tarkoittaa että yhdelle ohjelmalle on potentiaalisia katsojia keskimäärin 500 000. Jos ohjelmaa katsoo vähemmän kuin 500 000, se tarkoittaa että ohjelmalle annettu rahoitus ja lähetysaika on mennyt osittain hukkaan. YLE rahoitti ja esitti vuonna 2009 kotimaista draamaa, tv-sarjoja ja dokumentteja. Samoin vuonna 2008. Näitä ei voi kaikkia esittää koko ajan uusintoina, sillä katsojia täytyy olla se 500 000 jotta resursseja ei hukata. Sen sijaan Areenaan voi ihan hyvin laittaa kolmen viime vuoden tuotannon, sillä vastaavaa kynnyskatsojamäärää ei ole. Sadan megan laajakaista siis itseasiassa moninkertaistaa esitettävissä olevan sisällön määrän.

Tommi S.: itseasiassa moninkertaistaa esitettävissä olevan sisällön määrän.
 
Moninkertaistaa jakelumahdollisuuden, mut ei tippaakaan lisää mahdollisuuksia tehdä uutta?

Tommi S.: Sadan megan laajakaista siis itseasiassa moninkertaistaa esitettävissä olevan sisällön määrän.
 
Anteeksi kovasti, että toistan itteäni. Mut niinkin antiikkiseen aikaan ko -95 tangokunikaallisiksi valittiin Siltsu ja Taavitsainen. Makuasioita et tykkääkö noista vai ei. Tänäpänä voipi sielt ylen (luvallisilta) sivuilta käydä kurkkaamassa yleisöäänestyksen top3:n.
 
Jos multa kysytään, ni mä en o ihan varma siitä, miten vastaisin kysymykseen: Haluanko, että sisällön määrä moninkertaistetaan?

rintapek: Moninkertaistaa jakelumahdollisuuden, mut ei tippaakaan lisää mahdollisuuksia tehdä uutta?
 
Mutta aina voi tehdä remixejä, kuten Trololoo Star Tekissä, Trololoo Apinoiden Planeetalla jne.

Lennu: Mutta aina voi tehdä remixejä, kuten Trololoo Star Tekissä, Trololoo Apinoiden Planeetalla jne.
 
Rakas Lennu, olet jo kuuluisa siitä, et osaat lukea ajatuksia. Ei sun sitä enää tartte todistaa...

rintapek: Moninkertaistaa jakelumahdollisuuden, mut ei tippaakaan lisää mahdollisuuksia tehdä uutta?
 
Moninkertaistaa jakelumahdollisuuden, mut ei tippaakaan lisää YLEn rahoituksen tarvetta?

Jos olisin jonkun tekijänoikeustuloista riippuvaisen firman tai etujärjestön lobbari en todellakaan kehtaisi kyseistä "tutkimusta" yhtään missään. Tästä aiheesta on tehty ihan vakavastiotettavaakin tutkimusta jossa yhdessä tutkimuksessa ollaan päästy johonkin ja toisessa tutkimuksessa päinvastaisiin tuloksiin. Tää ICC:n tilaama raportti ei vaan enää vastaa mielikuviani tieteestä, hyvästä argumentoinnista tai edes terveen järjen käytöstä.
 
Raportin taustoista. Paperin tilasi ICC:n BASCAP-työryhmä jota rahoittaa mm. MPA, RIAA ja BSA. Tutkimuksen toteuttanut Tera Consultants kertoo toimenkuvakseen tuottaa erinäisiä raportteja yritysten lobbauskäyttöön.
 
Mitä tutkimuksessa sitten todetaan? Perusoletus on, että tuoteväärennökset ja nettipiratismi kasvavat samaa vauhtia kuin tiedostojenjakoliikenne tai IP-liikenne. Kasvuliikenne-ennusteet perustuvat Ciscon markkinointimateriaaliin.
 
Tämän jälkeen latausten määrät kerrotaan korvaavuuskertoimilla, jotka kuvaavat sitä kuinka monta tuotetta jää ostamatta tiettyä latausmäärää kohtaan. Saatu kuvitteellinen tuotteiden ostotapahtumien poistuma vähennetään kulttuuriteollisuuden markkinoiden koosta ja työllisyydestä.
 
Oletukseen sisältyy seuraavat virheet:
 
1) Ciscon kannattavuus verkkoliikenneteknologian valmistajana perustuu kasvavaan verkkoliikenteeseen joten tietysti luvut kannattavat laskea yläkanttiin. Raportissa Ciscon kasvukäyriä on vieläpä ekstrapoloitu eteenpäin!
 
2) Tiedostojenjakoliikenne voi kasvaa osin myös laillisista palveluista.
 
3) Kasvuennuste on helppokyseenalaistaa teollistuneiden maiden korkealla laajakaistapenetraatiolla. Uusia ihmisiä tulee nettiin lähinnä vauhdilla kehittyvissä maissa, ei teollistuneissa maissa, joita tutkimus koskee.
 
4) Nykyisten waretusta tai tuotepiratismia harrastavien waretuksen tai piratismin kasvu ei supista markkinoita, koska näiden ryhmien ostovoima ei kasvaisi yhtään, nousisipa latausmäärät tai tuoteväärennöskauppa kuinka korkealle tahansa. Tällöin ainoa mahdollisuus kuinka piratismi supistaisi markkinoita raportissa kuvatulla logiikalla olisi, että henkilöt jotka eivät nykyisellään harrasta piratismia korvaisivat sillä laajamittaisesti kulttuuriteollisuudelle syytämänsä rahat.
 
5) Korvaavuuskertoimet ovat niin epävarmoja lukuja, ettei niitä tulisi käyttää missään makrotaloudellisessa laskennassa. Korvaavuuskertoimia määriteltäessä eri tutkimuksissa on päästy hyvin erilaisiin tuloksiin, osassa hyvinkin suureen vähennykseen myynnissä ja joissa jopa myyntiä lisäävään vaikutukseen promootiovaikutuksensa vuoksi. Muutokset markkinoinnin tuottamissa mielikuvissa ja ostotottumuksissa muoti-ilmiöiden tai taloustilanteen vuoksi, uusien ansaintalogiikkojen tuominen markkinoille, kulutuksen siirtyminen vaikkapa keikoille tai oheistuotemyyntiin ovat erittäin suuresti vaihtelevia etenkin kultturiteollisuusalalla.
 
Raportissa valittuja korvaavuuskertoimia ei oikeastaan perustella mitenkään, joten ne ovat luotu ilmeisesti tikkaa heittämällä. Paperissa viitataan liitteeseen jossa puolestaan on vain listattu joitain aihetta koskevia tutkimuksia jättäen tietysti kaikki epäsopiviin tuloksiin päätyvä pois, eikä ole mitenkään kuvattu, kuinka näitä mainittuja tutkimuksia on käytetty korvaavuuskertoimien määrittelyyn.
 
6) Yritysten toimintakate ei ole mikään kiinteä luku. Tuotteet hinnoitellaan niin korkealle kuin vain kuluttajat saadaan niistä maksamaan. Jos kuluttajat eivät maksa niin paljon kuin pyydetty, tuotteen hintaa on alennettava vaikkei tuotantokustannukset laskisikaan. Tämä johtaa muutokseen myyjän toimintakatteessa, ei tuotannossa. Jos lasketaan musiikki- tai elokuvateollisuuden menettävät voittoja tietyn euromäärän, tämä euromäärä ei suuruudeltaan yksi yhteen poistu työpaikoista. Jonkun verran niitä työntekijöitä on vaan oltava, jos halutaan pitää tuotantoa käynnissä. Kulttuuriteollisuudessa logistiikka, laitevalmistus, yms. on automatisoitu jo hyvin pitkälle, mutta markkinointi ja levyn tai leffan tekeminen ei nyt vaan ole mahdollista automatisoida kovinkaan pitkälle vaan tehdään vielä ensi vuosikymmenelläkin käsityönä.

hörhö:
Oletukseen sisältyy seuraavat virheet:
 
2) Tiedostojenjakoliikenne voi kasvaa osin myös laillisista palveluista.
 
Voi. Sikäli kun semmoisia on.
 
4) Nykyisten waretusta tai tuotepiratismia harrastavien waretuksen tai piratismin kasvu ei supista markkinoita, koska näiden ryhmien ostovoima ei kasvaisi yhtään, nousisipa latausmäärät tai tuoteväärennöskauppa kuinka korkealle tahansa.
 
Ei pidä paikkaansa. Kun musan ja leffat saa imuroitua, niin jää rahaa limunaatiin ja popkorniin. Eli säästynyt ostovoima käytetään tuotteisiin, joita ei voi imuroida.
 
6) Yritysten toimintakate ei ole mikään kiinteä luku. Tuotteet hinnoitellaan niin korkealle kuin vain kuluttajat saadaan niistä maksamaan. Jos kuluttajat eivät maksa niin paljon kuin pyydetty, tuotteen hintaa on alennettava vaikkei tuotantokustannukset laskisikaan. Tämä johtaa muutokseen myyjän toimintakatteessa, ei tuotannossa.
 
Just noinhan tos varmasti käy. Hintaa alennetaan ja katteen annetaan painua pakkaselle, mut tehtaita ei oikeesti suljeta, eikä jäävää tuotantoa siirretä aasiaan. Ei koskaan.

rintapek: Voi. Sikäli kun semmoisia on.
 
Sinällään en tunne tekniikkaa niin hyvin, että osaisin arvioida näkyykö vaikkapa skypepuhelut, nettitelkkarit tai spotifyt tuossa. Pitää kuitenkin muistaa, että nää tiedot perustuu verkkolaitevalmistajan markkinointimateriaaliin, jota on vielä jatkettu eteenpäin.
 
rintapek: Ei pidä paikkaansa. Kun musan ja leffat saa imuroitua, niin jää rahaa limunaatiin ja popkorniin. Eli säästynyt ostovoima käytetään tuotteisiin, joita ei voi imuroida.
 
Musa ja leffat eivät ole kiinteäkysyntäisiä. Toisekseen tutkimuksessa puhuttiin piratismin kasvun vaikutuksesta työllisyyteen ja talouteen, ei nykyhetkestä. Eli jos nykyisellään kaiken viihteensä warettava joka ei käy edes keikoilla tai elokuvateatterissa nostaa latausmääräänsä vaikkapa 50%, tämä nousu ei supista itseasiassa yhtään olemassaolevan viihdeteollisuuden saamia tuloja tältä henkilöltä kuten tutkimus olettaa. Tai sama pätisi jos henkilö maksaisi vaikka 30% kuukausituloistaan alkuperäisestä viihteestä. Teollisuuden tulonmenetykset eivät riipu siitä, kuinka korkeaksi tämän henkilön latausmäärä tai vaikka ostamiensa tuoteväärennösten määrä nousee.
 
Just noinhan tos varmasti käy. Hintaa alennetaan ja katteen annetaan painua pakkaselle, mut tehtaita ei oikeesti suljeta, eikä jäävää tuotantoa siirretä aasiaan. Ei koskaan.
 
Varmasti siinä vaiheessa kun kate menee pakkaselle tuotanto lopetetaan. Ja aina kun vastaava tuotanto saadaan edullisemmin muualta, se ostetaan sieltä. Tarkoitin sitä, että vaikutusta ei vaan voi laskea kuten tuossa tutkimuksessa se tehtiin. Tuotannon henkilöstömäärä ei liiku suoraan liikevaihdon mukaisina käyrinä jättäen aina tietyn määrän katetta. Liikevaihto muodostuu kysyntäkäyrän optimista ja tuotantokustannukset yksikköä kohden eivät ole riippuvaisia liikevaihdosta.
 
Voittoa pyritään maksimoimaan ja tuotantokustannuksia painamaan alas. Kun katetta jää, sitä maksetaan esim. osinkoina eikä ihan vaan yhteiskuntavastuun nimissä palkata peukalonpyörittelijöitä yli tarpeen.

Elikä, jos kirjastot lakkautettaisiin, niin ostaisiko ihmiset yhtä paljon kirjoja mitä sieltä kirjastosta lainattiin ennen laukkauttamista?

rintapek:Ei pidä paikkaansa. Kun musan ja leffat saa imuroitua, niin jää rahaa limunaatiin ja popkorniin. Eli säästynyt ostovoima käytetään tuotteisiin, joita ei voi imuroida.
 
Ei pidä paikkaansa. Jos lataaja ei ole valmis maksamaan warettamastaan tuotteesta, sillä oli jo alun perin ne rahat siihen limunaatiin. Ostovoima ei siis kasvanut.

Samalla tavallahan sitä on TV:stäkin sanottu "Television drug of the nation"
 
Eihän valtaosa lapsiperheistä pärjäisi ilman telkkaria ja nettiä. DVD:ltä lastenleffa tai netistä joku lasten sivusto niin eipä tarvihe olla tekemisissä jälkikasvun kanssa.
Netti on aika skitsofreeninen väline. Hyvässä hyvä ja pahassa paha. Sanoisin että liikaa hämmentävää informaatiota maailmaa hahmottaville lapsille, jos sitä ei kontrolloida. Ja vaikeaa sitä on vahtia. Just luin Hesarista jutun puhelinlinjasta, johon pojat voi soittaa ja keskustella itseään häiritsevistä asioista. Nuorin kovaa pornoa katsonut tais olla 8 vuotias. Ja veikkaan että kaiken maailman kurkunkatkomis- ym. sivustot on tuttuja yhä nuoremmille. O tempora, o mores.
Itse vietän netissä aikaa aivan liikaa, useimmiten vielä yöllä kun on omaa aikaa perheeltä ja duunilta. Tuppaa joskus jäämään yöunet aika vähiin kun kyttään esim. ebayssä jotain huutoa (ei toimi snaippausohjelma). Ja myönnetään, mulla on myös erittäin paha tapa rölötellä itseni jäähylle kun perjantaiaamuyöllä kapakasta tullessani on ihan pakko tulla vit...sailemaan tänne. Anteeksi.

Netti on parasta mitä maailmalle on tapahtunut.
 
Se, että maailmassa on vitusti tyhmiä ihmisiä, ei toki ole sen myötä muuttunut mihinkään. ;)

January: Netti on parasta mitä maailmalle on tapahtunut.
 
Se, että maailmassa on vitusti tyhmiä ihmisiä, ei toki ole sen myötä muuttunut mihinkään. ;)
 
Kaikessa skeptisyydessään ja kulmikkuudessaan...olen samaa mieltä.
 
Ihmisen tekninen kehitys laukkaa kaukana moraalisen kehityksen edellä. Mitä stydimmät keinot annat idiootille, sitä enemmän vahinkoa hän saa aikaan.
 
Ja aina löytyy niitä rampoja puolusteluja laittomalle lataamiselle ja vastaavalle.
Mikä on keneltäkin pois ja mikä ei. Eikö se riitä, että jos joku on saanut ideat, nähnyt vaivan, kehittänyt taidon ja sijoittanut rahaa tuotteen aikaansaamiseksi, niin
hän saa päättää siitä miten ja mihin hintaan tuotetta tarjotaan? Miksi jonkun nenänkaivajajoukon "oikeus" olisi saada tuote käyttöönsä ilmaiseksi?