| Aihe: Duuri- ,vaiko mollisävelmä? | |
|---|
|
Kuka haluaa selittää mistä helpoiten tunnistaa Duuri ja mollisävelmän. Itse tiedän että viimeinen sävel lienee 99 % varmuudella kertoo sävellajin, eli jos vaikkapa G- Duuriksi merkitty kappale loppuu f- säveleen, on kyseessä mollisävellaji, koska f- molli on G- Duurin rinnakkaissävellaji.
Myös todennäköisesti kappale tällöin alkaa Fm soinnulla.
Tämä on kuitenkin vain mekaanista tietoa, vailla mitään järkeenkäypää selitystä, paitsi että F- molli on ensimmäinen sointuaste.
Ymmärrän kyllä Duuri- ja molliskaalan eron. Eli erohan on vain että Duuri alkaa Do solmisaatiosta ja molli La solmisaatiosta.
Kappaleen sävelessä tämä sama skaala on sitten yhtenäisenä jatkumona, erona sävelmässä liene vain se, mihin kohtaan sävelmää nuo puolisävelaskelet sijoittuvat.
Tuossako homman juju?
Siis kuka haluaa ja osaa selittää miten tunnistaa mollisävelmän ilman sointuja sekä viimeistä säveltä?
On nimittäin olemassa hyvin surumielisen kuuloisia Duurisävellyksiä ja iloisia mollisävellyksiä, eli sekään ei asiaa paljasta.
Ai tähänks riville? |
 baron
13.04.2010 11:45:06 (muokattu 13.04.2010 11:47:55) | |
|
Sulla on perustavaa laatua oleva ajatusvirhe.
G-duurin rinnakkaissävellaji on E-molli eli jos piisi jonka etumerkkinä on Fis, loppuu F-säveleen, todella eksoottinen lopetus.
Eli jos yksi risti on etumerkkinä, sävellaji on joko G-duuri tai E-molli.
Lopetussointu (ei välttämättä sävel) kertoo yleensä sävellajin.
Usein piisit voi vaihdella eli käyvät välillä rinnakkaissävellajissa mutta tää on jo hienostelua, tapana nimittää lopun mukaan.
Jazz-stankku "All The Things You Are" kulkee melkein koko ajan F-mollissa mutta lopetussointu ja sävel on Ab ja niin sitä sanotaan Ab-duuripiisiksi.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
siis kylhän sen soinnuista tunnistaa? vai tarkotatko et pelkän melodian perusteella pitäis tunnistaa kumpi on kysees? |
 Mare552
13.04.2010 14:05:53 (muokattu 13.04.2010 14:26:33) | |
|
baron: Sulla on perustavaa laatua oleva ajatusvirhe.
Ajatuksessa oli vain huolimattomuusvirhe. Kiireessä tapahtui. En muista ulkoa rinnakkaissävellajeja vaan ajattelen puolitoista askelta alaspäin ja taas kerran hiukan lipsahti. Se eksotiikasta.
Edit: Ajatusvirhekin on väärä sana, koska virhe tuli juuri siksi että en asiaa ajatellut.
Kyllä päässäni pianon koskettimet on järjestyksessä, niistä katson monta asiaa.
Sergei Fallinen: siis kylhän sen soinnuista tunnistaa? vai tarkotatko et pelkän melodian perusteella pitäis tunnistaa kumpi on kysees?
Tarkoitan nimenomaan melodiaa joissa ei ole sointuja eikä viimestä säveltä ainakaan oikeassa paikassa, eli näitä ei voi käyttää.
Miten siis tällaisen tunnistaa?
Miten osaa sanoa että tuo kohta meni molliksi?
Kitarallakin soitan mollikappaleita usein Duuriskaalla eikä siinä mitään muuta ole kuin jatkaa skaalaa alas- ja ylöspäin.
Korvakuulolta kun soittaa, ovat skaalasta poikkeavat sävelet nuoteissa sitten tilapäisetumerkkisiä. Eli ei anna vastausta tuokaan.
Olen kuullut että sävellaji vaihtelee kappaleessa, mutta itse sitä tuskin tunnistan
Ai tähänks riville? |
|
Mare552: Olen kuullut että sävellaji vaihtelee kappaleessa, mutta itse sitä tuskin tunnistan
Mä nyt ehkä eniten harrastan jazz-stankkuja. Erittäin tavallista että kappale vaihtelee duurin ja rinnakkaismollin välillä. Myös hyvin tavallista että osaksi aikaa, muutamaksi tahdiksi vaihtaa esim yhdestä duurista toiseen ja joskus kolmanteenkin.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
 Johann Onn
13.04.2010 14:59:52 (muokattu 13.04.2010 15:00:35) | |
|
Mare552: melodia joissa ei ole sointuja eikä viimestä säveltä ainakaan oikeassa paikassa - Miten siis tällaisen tunnistaa - Miten osaa sanoa että tuo kohta meni molliksi ?
Ehkä vähän hankalaa, koska saman melodian voi soinnuttaa, eri tavoilla. Ja se tulkinta on aina, vähän siitä tulkitsijasta kiinni. Soita melodiaa ja koita itse löytää, se viiminen nuotti / loppusointu ?. Jos sointu X kuulostaa oikealta, ehkä se myös on sitä. |
|
Suuri osa mollisävelmistä menee melodisessa mollissa, joten jos e-molli/G-duuri-melodiasta löytyy dis ja cis, niin kyseessä on todennäköisesti mollimelodia. Varsinkin tuo johtosävel dis on aika selkeä merkki siitä, että e-mollissa mennään.
LIP MY STOCKINGS! LIP TEM!!! |
|
Johann Onn: Ehkä vähän hankalaa, koska saman melodian voi soinnuttaa, eri tavoilla. Ja se tulkinta on aina, vähän siitä tulkitsijasta kiinni. Soita melodiaa ja koita itse löytää, se viiminen nuotti / loppusointu ?. Jos sointu X kuulostaa oikealta, ehkä se myös on sitä.
Tarkoitin että ei käytetä sointuja eikä sitä viimeistä säveltä vaikka ne olisivatkin.
Eli mikä on melodiassa tunnusmerkkejä mollisävellajille, sekä siinä on ero duurisävellajiin.
Sävis: Suuri osa mollisävelmistä menee melodisessa mollissa, joten jos e-molli/G-duuri-melodiasta löytyy dis ja cis, niin kyseessä on todennäköisesti mollimelodia. Varsinkin tuo johtosävel dis on aika selkeä merkki siitä, että e-mollissa mennään.
Mutta jospa onkin luonnollinen molli. Eikös suurin osa ole kuitenkin luonnollisen mollin sävelmiä?
Itse näen ja oletan vain, että nuo puolisävelaskelten sijainnit ovat mollisävellajeissa lähempänä molliskaalan kulkua kun taas Duurisävellajeissa puolisävelaskelet ovat sävelmässä korkeammalla, kuten ne ovat Duuriskaalassakin.
Onko tässä mitään perää?
Pitänee kai ottaa ja tutkia suuri läjä sekä Duuribiisejä se kä mollibiisejä, ja koettaa katsoa missä kohtaa nuo puolisävelaskelet sijaitsee.
Vai miten?
Baron sen tietäis mutta eipäs kerro.
Ai tähänks riville? |
baron
13.04.2010 18:17:24 (muokattu 13.04.2010 18:19:06) | |
|
Mare552:
Mutta jospa onkin luonnollinen molli. Eikös suurin osa ole kuitenkin luonnollisen mollin sävelmiä?
Enpä tiedä mitä genreä tarkoitat mutta jatsissa melodinen molli (tai oikeestaan jazz-molli) ja suomalaisissa kansanlauluissa ja iskelmissä harmoninen molli on tavallisin.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
baron: Enpä tiedä mitä genreä tarkoitat mutta jatsissa melodinen molli (tai oikeestaan jazz-molli) ja suomalaisissa kansanlauluissa ja iskelmissä harmoninen molli on tavallisin.
Tarkoitin kansanlauluja heh.....
Ja iskelmiä hohoo...
Ja tarkootin sitten harmonista mollia.
Mutta voisipa sitä piruuttaan laittaa analysoitavaksi luonnollisen mollin biisikin, kai niitä jossain genressä on sitten niitäkin.
Ja ilman sointuja. Ja viimeinen sävel poies pyyhittynä.
Kylläpä nyt sitä vastausta ja selvitystä nyt pantataan.
Ja tiedä ymmärtäisinkö ees.
Ai tähänks riville? |
levesinet
13.04.2010 19:35:54 (muokattu 17.04.2010 20:19:26) | |
|
Olen pahoillani, mutta taas iskee patonkimaassa aivopesty hissimuusikko henkilökohtaisine kauneusihanteineen. Vähän seiskasointujenkin käytöstä provosoituneena!
Tässä on 1500-1600-luvulla sävelletty biisi, joka musiikkikäsitykseni mukaan on harmonialtaan edistyksellisempi kuin suurin osa klassismin mestariteoksista. Mikä onkaan sävellaji?
Carlo Gesualdo: Peccantem me quotidie (soitinmusiikkina)
http://www.youtube.com/watch?v=bFL7VaULf1U
Ihmettelen musiikin historiaa. Välissä käsittämätön kausi mielikuvituksetonta valistuksen aikaa. Vasta Wagnerin ja Debussyn jäljiltä palattiin mielenkiintoiselle polulle.
Lili Boulanger: Les Sirènes
http://www.youtube.com/watch?v=M5vBNmst7pc
Syntyi jazz. Nostettiin kitara, tuo viulujen ja trumpettien syrjäyttämä jalo hovimuusikon soitin, ja trubaduuri-ihanteet takaisin arvoonsa. ;D
http://www.youtube.com/watch?v=JUT9lcOXvHI
Niin, duuri vai molli? Minusta kysymys loukkaa esimerkkien musiikin luonnetta. Niiden harmoniassa kyse on tasapainosta, joka perustuu "duurin" ja "mollin" vuorotteluun ja sekoittamisiin, ja modulaatioihin, jotka ovatkin luontevia monimuotoisen tasapainotuksen keinoja tasavireisessä järjestelmässä.
Pianossa on 88 kosketinta. Voisi soittaa 30 minuuttia vain valkoisilla koskettimilla, mutta siinä ajassa mustat koskettimet kerjäävät tulla kuulluiksi. Se on sitä samaa tasapainoa.
baron: Enpä tiedä mitä genreä tarkoitat
Niinpä. Äänenkuljetus, soinnutus, sävelasteikot ja sävellajit ovat sidoksissa tyylilajiin ja tyylitajuun. |
 Zeeboo
13.04.2010 20:01:06 (muokattu 13.04.2010 20:49:35) | |
|
Mare552: Kuka haluaa selittää mistä helpoiten tunnistaa Duuri ja mollisävelmän...
"Ruuri piristää niinku hömpsyt ja molli herkistää porajamahan. Kauvan lasetettuna alakaa ruurit naurattahon, mollit pakkaa rääyttämähän ihimisiä." -Einon urkukoulu
E:
http://www.rehupiikles.com/urkuetu.htm
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." |
|
Ne vain ne käytetyt sävelet aika äkkiä muodostavat mielikuvan sävellajista.
Jos kappale alkaa e - a niin siitä jo syntyy käsitys että a-mollissa mennään. Varsinkin jos se jatkuu a - c - e tai a - h - c.
Jos taas g - c - ... niin c-duurissa mennään.
Perinteisestä sävelkulusta hahmottuu tietyt keskeiset sävelet, joiden ympärillä melodia kulkee, ja niistä muodostuu käsitys sävellajista. Taisi tästä joskus olla teoreettisempaakin keskustelua, millaiset periaatteet tuossa vaikuttavat.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |
|
baron: suomalaisissa kansanlauluissa ja iskelmissä harmoninen molli on tavallisin.
Eiks melodiassa ole yleensä melodinen eikä harmoninen molliasteikko, vai onko puolentoista sävelaskelen hyppy tosiaan yleinen? Melodisesta mollista mulle tulee aina mieleen Vaiennut viulu.
http://www.youtube.com/watch?v=0ObwMeXMGW0 |
|
Klezberg: Ne vain ne käytetyt sävelet aika äkkiä muodostavat mielikuvan sävellajista.
Jos kappale alkaa e - a niin siitä jo syntyy käsitys että a-mollissa mennään. Varsinkin jos se jatkuu a - c - e tai a - h - c.
Jos taas g - c - ... niin c-duurissa mennään.
Perinteisestä sävelkulusta hahmottuu tietyt keskeiset sävelet, joiden ympärillä melodia kulkee, ja niistä muodostuu käsitys sävellajista. Taisi tästä joskus olla teoreettisempaakin keskustelua, millaiset periaatteet tuossa vaikuttavat.
Duurin ja mollit erottaa ainakin siitä että perussävelen terssi on duurissa suuri ja molleissa pieni. Kappaleet useimmiten loppuvat sävellajin perussäveleen ja kun tämä tunnetaan tutkaillaan melodiassa terssiä ylempänä olevaa säveltä: Onko suuren vai pienen terssin päässä? |
 Klezberg
13.04.2010 21:44:44 (muokattu 13.04.2010 21:51:33) | |
|
Sax-pappa: Duurin ja mollit erottaa ainakin siitä että perussävelen terssi on duurissa suuri ja molleissa pieni. Kappaleet useimmiten loppuvat sävellajin perussäveleen ja kun tämä tunnetaan tutkaillaan melodiassa terssiä ylempänä olevaa säveltä: Onko suuren vai pienen terssin päässä?
Kysyjä oli laittanut lisäehdon, että viimeistä säveltä ei tiedä...
Ja kyllä se sävellaji on hahmottunut jo paljon ennen sitä viimeistä säveltä, jos se on hahmottuakseen. Ei se viimeinen sävel sitä sävellajia määrää, vaan se kappale päättyy (yleensä) siihen säveleen joka melodian kulussa hahmottuu perussäveleksi, se kun tuntuu sellaiselta stabiililta säveleltä johon liike loppuu.
Esimerkeissäni kappale alkoi kvartin nousulla ylöspäin. Se jo luo mielikuvan että se jälkimmäinen sävel olisi perussävel. Kvintti alaspäin tekee saman. Terssikulku ylöspäin taas vahvistaa sen ensimmäisen sävelen asemaa perussäveleksi. Ja jos melodian jatko edelleen pitää yllä samaa perussäveltä, niin se on siinä.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |
|
levesinet: Eiks melodiassa ole yleensä melodinen eikä harmoninen molliasteikko, vai onko puolentoista sävelaskelen hyppy tosiaan yleinen? Melodisesta mollista mulle tulee aina mieleen Vaiennut viulu.
http://www.youtube.com/watch?v=0ObwMeXMGW0
Sait mut sen verran epävarmaksi että tein pienen otoksen mun humppakansiosta.
10 ekaksi vastaantullutta suomalaismollipiisiä meni harmonisessa.
(Perinteistä osastoa)
Katsoin tän riittäväksi osoittamaan että on ainakin tavallinen.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
levesinet
13.04.2010 22:52:15 (muokattu 13.04.2010 23:12:19) | |
|
baron: Sait mut sen verran epävarmaksi että tein pienen otoksen mun humppakansiosta.
10 ekaksi vastaantullutta suomalaismollipiisiä meni harmonisessa.
(Perinteistä osastoa)
Katsoin tän riittäväksi osoittamaan että on ainakin tavallinen.
Mun on vaikea kuvitella sitä puolentoista sävelaskelen hyppyä. Arvaan, että a-mollibiisien melodioissa lukee "e f e" ja "gis a". Vaikea kuvitella "f gis a".
EDIT: Niin joo, Kesäillan valssi. "Oi, lennä, lennä, pääskynen". Siinä on harmoninen molliasteikko. Mutta myöhemmin "Iltahämy maita varjoo, satakieli vaikenee." Ensin harmonista, sitten luonnollista mollia. :D |
baron
13.04.2010 23:52:44 (muokattu 13.04.2010 23:53:45) | |
|
levesinet: Mun on vaikea kuvitella sitä puolentoista sävelaskelen hyppyä. Arvaan, että a-mollibiisien melodioissa lukee "e f e" ja "gis a". Vaikea kuvitella "f gis a".
Oot ihan oikeassa ja mä oon (tapani mukaan) taas sotkenut asioita.
No ehkä ensi kerralla luonnollinen, melodinen ja harmoninen on paremmin handussa.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Klezberg: Kysyjä oli laittanut lisäehdon, että viimeistä säveltä ei tiedä...
Ja kyllä se sävellaji on hahmottunut jo paljon ennen sitä viimeistä säveltä, jos se on hahmottuakseen. Ei se viimeinen sävel sitä sävellajia määrää, vaan se kappale päättyy (yleensä) siihen säveleen joka melodian kulussa hahmottuu perussäveleksi, se kun tuntuu sellaiselta stabiililta säveleltä johon liike loppuu.
Esimerkeissäni kappale alkoi kvartin nousulla ylöspäin. Se jo luo mielikuvan että se jälkimmäinen sävel olisi perussävel. Kvintti alaspäin tekee saman. Terssikulku ylöspäin taas vahvistaa sen ensimmäisen sävelen asemaa perussäveleksi. Ja jos melodian jatko edelleen pitää yllä samaa perussäveltä, niin se on siinä.
Olet oikeassa, onhan se perussävel toki hahmottunut jo aikaisemminkin. Se viimeinen sävel vain on helpoin löytää. En lukenut tuota alkuperäisen kysymyksen ehtoa, jossa tuo vaihtoehto jostain syystä poissuljettiin. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
