Rock, pop, alternative ›

sirdickyj: Toki muistamme silti, että hän nimenomaan perusteli päätöstään, m.m. sellaisilla vahvoilla argumenteilla, kuiin "sillä (=Stevens) on iso nenäkin niinku Pinokkiolla kun se valehtelee niin paljon",. Iso nenä ei toki ollut erottamisen syy sinänsä.
 
Mutta koska kyse on Monroen bändistä, niin hän on täysin oikeutettu valitseman soittajat juuri siten kuin hän itse haluaa. Vaikka sitten nenän koon perusteella. Monroe ei ole velvollinen selittämään päätöksiään kenellekään. Se on sen bändi.

Teijo K.: Mutta koska kyse on Monroen bändistä, niin hän on täysin oikeutettu valitseman soittajat juuri siten kuin hän itse haluaa. Vaikka sitten nenän koon perusteella. Monroe ei ole velvollinen selittämään päätöksiään kenellekään. Se on sen bändi.
 
Nimenomaan. Mutta silrti selittää.
 
Ja toi on vähän tommonen juttu, että mikä nyt on "velvollisuus" sitten rockmaailmassa.
 
Musaan ja sen myyntiprosessiin kuuluu paljonkin PR:ää, ja faneista huolen pitämistä. Ja faneja/diggareita toki kiinnostaa, että miksi asiat taphtuvat, se on osa sitä artistikuvaa, minkä artisti itestään antaa.
 
Sitten on toki artisteja, jotka tosiaan ei selittele tekemisiään kenellekään, eivät perustele epäonnistumisiaan toisten virheillä jne. Sitten on niitä, jotka hehkuttavat uutta bändiään ennen kuin kukaan on kuullut nuottiakaan, ikäänkuin asettavat vesi kielellä odottavien diggareiden odotukset korkealle, paketti myydään jo etukäteen semmosena, että "nyt lähtee". Se on sitten vähän omasta moraalista kiinni, että haluaako antaa julkisen selityksen siitä, miksi esim. bändistä on 2/5 hävinnyt jo ennen ensimmäistäkään keikkaa. Tai että miksi sukset meni ristiin starakitaristin kanssa. Esim. niinku.

Itchy: Ei, vaan soitti Jerusalem Slimin levyllä. Monroe ei ollut tyytyväinen Stevensin soittoon, mistä tämä taito vs. asenne-keskustelu poikiintui.
 
...jossa keskustelussa ei ollut mitään vikaa, kunnes se piti pilata menemällä henkilökohtaisuuksiin.

sirdickyj: ...jossa keskustelussa ei ollut mitään vikaa, kunnes se piti pilata menemällä henkilökohtaisuuksiin.
 
Tuota "keskustelua" käytiin muutenkin väärässä topiikissa. Olisitte voineet siirtää kinanne jonnekin muualle. Melko epähuomaavaista diggareita kohtaan kaapata varsin ajankohtaista artistia koskeva aihe tyylisodalle.

sirdickyj: ai minkä pitäis olla?
 
vähän myöhässä. mutta mikä se punkin alkuperäinen idea on? ja mitä se olisi nykyään?
 
kirjoituksesi oli hyvä, mutta absurdi. juuri tuotahan ei pitäisi voida määrittää menneen, vaan nykyisen perusteella.
 
E: ja jos kaikki ovat ketä ovat, niin vielä hassumpaa läppää.

Jii: vähän myöhässä. mutta mikä se punkin alkuperäinen idea on? ja mitä se olisi nykyään?
 
kirjoituksesi oli hyvä, mutta absurdi. juuri tuotahan ei pitäisi voida määrittää menneen, vaan nykyisen perusteella.
 
E: ja jos kaikki ovat ketä ovat, niin vielä hassumpaa läppää.
 
Silloin kun mie vielä soittelin punkkia, ymmärsin, että punkin idea on se että ei tarvitse osata soittaa hyvin, että sai silti tehdä musaa. Nykyään tuntuu että se ymmärretään niin, että ei _saa_ soittaa hyvin, että voi tehdä punkkia. En ymmärrä mikä kohta sirdickyjn kirjoituksessa on niin ylimaallisen hassua läppää.

Teijo K.: Nykyään tuntuu että se ymmärretään niin, että ei _saa_ soittaa hyvin, että voi tehdä punkkia.
 
No jos puhutaan rock´n rollista tai musasta ylipäätään, niin toi kuvailemasi onkin idioottimainen käsitys. Mutta eipä sitä kukaan ole ainakaan tässä ketjussa esittänytkään. Sen sijaan moni incl. tämä Sir Dickyj on esittänyt ansioksi mahdollisen taidon jossain jonka sitten pitäisi sitten riittää myös ansioksi jossain täysin muussa jutussa.
 
Eihän se niin mene. Jos jäbä menisi steviestevensöimään Jerry Lee Lewisin v-56 bändiin, niin kundi olisi siinä soittotaidoton. Jos Tom Waits menisi kiekumaan vaikka sen Tolkin (?) huumoribändiin, niin Waits olisi siinä laulutaidoton.
 
Eihän näitä nyt hoideta kumminkaan ceeveepohjalta? VAIKKA sen ceeveen lukeminen sekä kitaristin että tuottajan osalta olisi ollut aikoinaan Michaelille terveellistä ja ehkä sen lukematta jättäminen oli opettavaista. Sen verran paha tyylivirhe (= ammattitaidottomuus bändiliiderin hommassa) pääsi tapahtumaan.

Teijo K.: Silloin kun mie vielä soittelin punkkia, ymmärsin, että punkin idea on se että ei tarvitse osata soittaa hyvin, että sai silti tehdä musaa. Nykyään tuntuu että se ymmärretään niin, että ei _saa_ soittaa hyvin, että voi tehdä punkkia. En ymmärrä mikä kohta sirdickyjn kirjoituksessa on niin ylimaallisen hassua läppää.
 
ninno, ihan alleviivaten:
 
"Jotenkin se punkin "alkuperäinen" idea, että kaikki ovat mitä ovat, on päässyt aika monelta sitä julistavalta hukkumaan pahan kerran"
 
tuo on hyvää läppää.
 
eikö esim. monroe ole, mitä hän on?

Teijo K.: Silloin kun mie vielä soittelin punkkia, ymmärsin, että punkin idea on se että ei tarvitse osata soittaa hyvin, että sai silti tehdä musaa. Nykyään tuntuu että se ymmärretään niin, että ei _saa_ soittaa hyvin, että voi tehdä punkkia. En ymmärrä mikä kohta sirdickyjn kirjoituksessa on niin ylimaallisen hassua läppää.
 
Mutta ei se idea sillonkaan ollut, ettei SAA soittaa hyvin, vaan että kaikki voivat tehdä mitä osaavat, ilman rajoituksia. Ei se silloin rajannut myöskään ulkopuolelle niitä, jotka osasivat. Se idea, siis. Toteutus kyllä.

sormunen: No jos puhutaan rock´n rollista tai musasta ylipäätään, niin toi kuvailemasi onkin idioottimainen käsitys. Mutta eipä sitä kukaan ole ainakaan tässä ketjussa esittänytkään. Sen sijaan moni incl. tämä Sir Dickyj on esittänyt ansioksi mahdollisen taidon jossain jonka sitten pitäisi sitten riittää myös ansioksi jossain täysin muussa jutussa.
 
Eihän se niin mene. Jos jäbä menisi steviestevensöimään Jerry Lee Lewisin v-56 bändiin, niin kundi olisi siinä soittotaidoton. Jos Tom Waits menisi kiekumaan vaikka sen Tolkin (?) huumoribändiin, niin Waits olisi siinä laulutaidoton.
 
Eihän näitä nyt hoideta kumminkaan ceeveepohjalta? VAIKKA sen ceeveen lukeminen sekä kitaristin että tuottajan osalta olisi ollut aikoinaan Michaelille terveellistä ja ehkä sen lukematta jättäminen oli opettavaista. Sen verran paha tyylivirhe (= ammattitaidottomuus bändiliiderin hommassa) pääsi tapahtumaan.
 
Tästä juuri on kyse.
 
Se, että jonkun taidot ei sitten ole yhteensopivia johonkin hommaan sen idean kanssa, ei tee siitä hommasta kummankaan puolelta yhtään silkkimunaisempaa.
 
Näinhän sä tuolla irjoittelit;
 
Eiköhän soittotaito ole sitä, että kykenee soittamaan biisit, joita soittaa. Joku otti esiin Kumpulaisen ja se siihen kykenee. Stevens puolestaan ei kykene.

Rock´n roll on soundi, kokonaisuus. Nää stevensit, vanhalenit ja samborat ja mitä niitä onkaan paljastuvat huonoiksi soittajiksi kun ne yrittää soittaa rock´n rollia. Voi olla, että ne on hyviä kun ne soittaa neitimusaa, en tiedä eikä kiinnostakaan. Vähän sama asia on suomitangossa: Jorma Hynninen osoittautui helvetin huonoksi laulajaksi yrittäessään laulaa tangoa (ja iskelmää ylipäätään). Voi olla, että se osaa joikaa oopperaa, en tiedä, mutta niin kerrotaan.
 
Kukas sen määrittelee, miten jotain pitää soittaa? Me kuulijat, jotka ollaan kai sitten kangistuttu kaavoihin, jotka on luonut käsityksemme k.o. asian alkuperäisen esitystavan ylivertaisuudesta mihinkään myöhempään nähden. Niinkuin tavallaan aina onkin, jos taide=orkkisteos, luominen.
 
Josta johtuen esim. ei enää koskaan voi tulla uutta Jimi Hendrixiä (eikä tarvikaan) koska kaikki, jotka yrittävät tehdä jotain muuta kuin sen, mitä alkuperäinen, tekevät sen "väärin" tai "tyylitajuttomasti". Eikä tuolla logiikalla olis voinut tulla itse Hendrixiäkään, jos silloin olisi ollut jo leegio arvostelijoita kertomassa, mikä on "oikein".
 
Eli voidakseen olla uskottava pitää
 
a) keksiä pyörä aina uudestaan
 
b) pysytellä tiukasti niissä rajoissa, jotka on määritelty.
 
Jep. Näinhän se menee.Onneks ei tarvi suhtautua asioihin samoin.

Kukas sen määrittelee, miten jotain pitää soittaa?
 
Siinäpä kysymys. Mutta eikös erilaisessa musiikissa juuri se rikkaus ole että soitetaan eritavalla JA eri TAIDOILLA ?
Oli sitten kyse Stoogesista, Totosta, Johnny Thundersista ( oli kitara vireessä tai ei ) tai muusta. Jokainen noistakin bändeistä ja artisteista on kuitenkin ollut paskimmillaan tai parhaimmillaan jättänyt jälkensä musabisnekseen tai musahistoriaan. Kaikki ei pidä kaikesta, musaa soitetaan eritavalla erilaisissa bändeissä, erilaisissa musatyyleissä.....
Tätä asiaa nyt on ihan turha enää vängätä tai sitten vängätään loppuelämään ja tappiin saakka.
Tässä nyt on jutut menty taas taito ja tyylijuttuihin kiinni, eli pysyttäisiin siinä itse pääaiheessa eli Michael Monroessa?

kaljataiteilija:
Tässä nyt on jutut menty taas taito ja tyylijuttuihin kiinni, eli pysyttäisiin siinä itse pääaiheessa eli Michael Monroessa?
 
Oikein. Mun tytär diggaa Hanoita koska Monroella on niin makeet housut!

M-Juhana: Oikein. Mun tytär diggaa Hanoita koska Monroella on niin makeet housut!
 
:-)
 
No ihan miten vaan

M-Juhana: Oikein. Mun tytär diggaa Hanoita koska Monroella on niin makeet housut!
 
Tyttö on periny isänsä musikaalisuuden.

J.Hollström: Tyttö on periny isänsä musikaalisuuden.
 
Jep. Aloitettiin piano molemmat neljä vuotiaina.

M-Juhana: Jep. Aloitettiin piano molemmat neljä vuotiaina.
 
Aloittaa voi vaikka minkä ja vaikka miten nuorena, mutta se että tuleeko joksikin on toinen juttu. En tietenkään voi arvioida kun nuottiakaan ei oo kummastakaan pianovirtuoosista kuullu.

sirdickyj:
Kukas sen määrittelee, miten jotain pitää soittaa?
 
Biisin sisäinen logiikka ja tulkin tulkinta tästä.
 
Kuulija puolestaan määrittelee kokemuspohjansa mukaisesti, mikä hänestä kuulostaa hyvältä. Jos taiteilija lähtee kuulijan kokemusten pohjalta, on edessä taantuminen.
 
MUTTA: jos humppaheikit eivät lähde ko. asiasta, on kyseessä taloudellinen itsemurha. Siksi ymmärrän sun ja Holmströminkin juttuja noin niinkuin ihmisenä.
 
Sitten vielä yksi juttu: monet itsellään surkeat tekijät kuten joku Vai voivat olla osaavissa käsissä kuten nyt just Vai Zappan handuissa täsmäaseita. Samoinhan U2 käytti 90-luvulla usein noita teknoheppuja ja sai heistä puristettua paljonkin itselleen hyödyllistä kamaa. Molemmissa tapauksissa jutut, mitä työkalut ovat määräävinä tehneet, ovat pelkkää skeidaa. Mutta hyviä työkaluja ja näkemyksekkäälle tuotannolle arvokasta potentiaalia.
 
Ja vielä toinenkin kun vauhtiin päästiin. Taiteilija ei välttämättä itse formuloidusti tajua tekemisiään. Tässon ollut puhetta Ramonesista ja nehän eivät olleet lähtökohtaisesti mitään musan uudistajia tai punkkareita vaan helpoin funtsattu tie tulla miljonääriksi. No, koko ajatushan on jo sinällään niin absurdi, että vain todella omituinen jamppa voi sellaisen keksiä ja lyödä läpi. Mutta siis kyse oli tekijänsä mielestä laskelmoidusta konseptista, jossa ihan luontojaan jos ei itse kyetty, teetetettiin duuni jollakulla, joka kykeni, koska näin tulos oli parempi.
 
Näin tuli syntyneeksi taidetta. Aivan samoin Captain Beefheart funtsaili vain, että maalaamisella ei rikastu, mutta sen sijaan jos tekee simppeliä bluespohjaista poppia, niin sillä homma näyttäisi toimivan ja lähti tekemään mielestään vielä kuulemaansakin simppelimpää ja toimivampaa bluespoppia.
 
Nää on oikeesti mielenkiintoisia juttuja ja musta näitä kandee miettiä.

sormunen: Biisin sisäinen logiikka ja tulkin tulkinta tästä.
 
Kuulija puolestaan määrittelee kokemuspohjansa mukaisesti, mikä hänestä kuulostaa hyvältä. Jos taiteilija lähtee kuulijan kokemusten pohjalta, on edessä taantuminen.
 
MUTTA: jos humppaheikit eivät lähde ko. asiasta, on kyseessä taloudellinen itsemurha. Siksi ymmärrän sun ja Holmströminkin juttuja noin niinkuin ihmisenä.
 
Sitten vielä yksi juttu: monet itsellään surkeat tekijät kuten joku Vai voivat olla osaavissa käsissä kuten nyt just Vai Zappan handuissa täsmäaseita. Samoinhan U2 käytti 90-luvulla usein noita teknoheppuja ja sai heistä puristettua paljonkin itselleen hyödyllistä kamaa. Molemmissa tapauksissa jutut, mitä työkalut ovat määräävinä tehneet, ovat pelkkää skeidaa. Mutta hyviä työkaluja ja näkemyksekkäälle tuotannolle arvokasta potentiaalia.
 
Ja vielä toinenkin kun vauhtiin päästiin. Taiteilija ei välttämättä itse formuloidusti tajua tekemisiään. Tässon ollut puhetta Ramonesista ja nehän eivät olleet lähtökohtaisesti mitään musan uudistajia tai punkkareita vaan helpoin funtsattu tie tulla miljonääriksi. No, koko ajatushan on jo sinällään niin absurdi, että vain todella omituinen jamppa voi sellaisen keksiä ja lyödä läpi. Mutta siis kyse oli tekijänsä mielestä laskelmoidusta konseptista, jossa ihan luontojaan jos ei itse kyetty, teetetettiin duuni jollakulla, joka kykeni, koska näin tulos oli parempi.
 
Näin tuli syntyneeksi taidetta. Aivan samoin Captain Beefheart funtsaili vain, että maalaamisella ei rikastu, mutta sen sijaan jos tekee simppeliä bluespohjaista poppia, niin sillä homma näyttäisi toimivan ja lähti tekemään mielestään vielä kuulemaansakin simppelimpää ja toimivampaa bluespoppia.
 
Nää on oikeesti mielenkiintoisia juttuja ja musta näitä kandee miettiä.
 
Tosta ei nyt kauheesti jaksa alkaa vääntää tosta asiasta, en mä näe mitään syytä edews kommentoida jotain "Vai on itsessään surkea tekijä", tai jotain U2:ta.
 
Sekä Zappa että U2 ovat soitannollisesti melko kypsiä esityksiä, etenkin Zappa kitaristina on erittäin kehno esitys. U2 on kasvanut bändinä hienosti, mutta ihan semmosina Muu-Sik-Koi-Na ei kukaan ole kovinkaan erikoinen. Mitä sit, voi joku kysyä, ja on oikeassa. Ei siinä lopputuloksessa mikään häirtsekään.
 
Mitä Ramonesiin tulee, niin juuri tosta on kyse, ja silloin, jos joku viitsii mainita Ramonesin jonain esimerkkinä jostain, mikä samalla asettaa jonkun asiansa osaavan soittajan silkkimuna-osastoon, on kyseessä paradoksi musiikin ja muusikoiden kustannuksella.
 
Ja vielä, mitä tulee tuohon jonkun toisen soittajan käyttämiseen täsmäaseena, on tässä Monroe-jutussa ollut kyse nimenomaan siitä. On valittu vääränlainen täsmäase, koska lopputulos ei omaa korvaa miellytä. Mun korvaa miellyttää, ja mulle toi on paras kombinaatio, minkä Monroe on saanut aikaiseksi, ja Stevensinkin uralla lähimpänä perusrocxkia, mitä olen kuullut. Ja toimivaa semmosta.

No eikös tuo Zappan Frank ollu kuitenkin loppujen lopuksi aika perjeleen huikea kitaristi? Ja kyllä se näissä soittohommissa on loppujen lopuksi tärkeintä osata tehdä hyvä biisi. Enempää ei tarvi osata soittaa kuin tuohon edellämainittuun tarvittava määrä. Ja faktahan on, että parhaat biisit on aika pirun simpeleitä.