Rummut: soittaminen ›

jazzmies: Hassua kuunnella rumpujen soittoa, mikä ei liity millään tavalla soitettavaan musiikkiin. Hengetömmiä patterneja musiikkiin, joka mahdollistaisi kappaleiden ulossoittamisen. Nimittäin kappaleessa saattaa olla ripaus kaarta, mikä rumpali tyrii deterministisellä suorittamisella: "minulla on tyylini, ja se on tällainen". Erittäin ulkokohtaista soittoa. Sanoisin että kylmää ja groovamatonta.
 
Soittaa nykyään myös King Crimsonissa... ois mielenkiintosta kuulla myös sitä..

En nyt tiedä, meneekö tämä otsikon alle, mutta menköön. Kyseessä on Pomplamoose -niminen duo, ja mä digaan tästä. Periaatteena heillä on, että "kaikki mikä näkyy joskus, kuuluu, ja kaikki mikä kuuluu, näkyy joskus." Laulaja on järkyttävän aneeminen, mutta käsittämättömästi toimii ja on jotenkin hypnoottinen. Tässä Beat it:
http://www.youtube.com/watch?v=meT2 … next_from=TL&videos=mSGD7NGbXvM
 
Ja tässä Lady Gagan Telephone. Muija vetää semmoset beislainit, että olen rakastunut: http://www.youtube.com/watch?v=2vEStDd6HVY&feature=related

Kailis: Pidän heebosta siksi että soittaa hienosti biisejä Porcupine Treessä. Jotkut pitää kylmänä ja groovaamattomana mitä en itse ymmärrä.
http://www.youtube.com/watch?v=IzFfNk4xGTE&NR=1
Liikutuin tästä.
 
Liikututko Nickelbackistä kanssa? Ja mitä niitä vastaavia bändejä nyt olikaan...Creed...Staind...Paskad...Vitud..

jazzmies: Hassua kuunnella rumpujen soittoa, mikä ei liity millään tavalla soitettavaan musiikkiin. Hengetömmiä patterneja musiikkiin, joka mahdollistaisi kappaleiden ulossoittamisen. Nimittäin kappaleessa saattaa olla ripaus kaarta, mikä rumpali tyrii deterministisellä suorittamisella: "minulla on tyylini, ja se on tällainen". Erittäin ulkokohtaista soittoa. Sanoisin että kylmää ja groovamatonta.

Speedy: Soittaa nykyään myös King Crimsonissa... ois mielenkiintosta kuulla myös sitä..
 
Porcupine Treestä meikäläinen tykkää paikoin kovastikin, ja Harrison osaamista on tullut ihasteltua ja ihmeteltyä monesti, mutta kyllähän se melkonen atleetti on tossa soittamisessa. Enkä sano sitä mitenkään hyvällä. Tosiaan niin semmosta suorituspohjaista touhua, kun voi vaan olla.
 
Crimsonista sen verran, että mun mielestä Harrison on kyllä täysin väärä valinta siihen bändiin. Ja nyt kun Crimsonissa on taas kaksi rumpalia, Harrison ja Pat Mastelotto, on paketti jotenkin vielä kauheampi, kun verrattuna siihen, jos Harrison hoitaisi yksin rumpuhommat. Ja tämä on kohteliaisuus Mastelottoa kohtaan, joka selkeesti soittaa sydämellä ja fiiliksellä ja keskittyy MUSIIKKIIN, eikä ainoastaan rytmiin. Sit ku sen rinnalle tyrkätään Harrison rudimentteja ja ostinaattoja roiskimaan, nii kokonaisuus on vähintäänkin..... öööö... no, ei hyvä.

koera: Crimsonista sen verran, että mun mielestä Harrison on kyllä täysin väärä valinta siihen bändiin.
 
Missä kuulit?

arse: Liikututko Nickelbackistä kanssa? Ja mitä niitä vastaavia bändejä nyt olikaan...Creed...Staind...Paskad...Vitud..
 
PT on kyllä vähä mjääh, mut nuo vertaukset ontuu silti aika pahasti.

Kailis: Pitäiskö mun nyt jotenkin provosoitua tästä? Voin vastata sen sijaan ihan asiallisesti, ilman turhaa vittuilua. Ei, en liikutu. Noi on ensinnäkin ihan erilaisia bändejä. Ehkä sä sitten niputat Olavi Uusivirran, Ari Koivusen ja Jari Sillanpään. Tosin noita kahta vikaa bändiä en tunne.
Ainakin tunteita herättää kovastikin PT ja rumpalinsa.
 
Tuo linkki, jonka postasit, kuuluu mielestäni Gavinin huonoimpiin vetoihin ja allekirjoitan jazzmiehen näkemyksen siitä suurilta osin. Syytän silti Steven Wilsonia siitä, että on kirjoittanut noin rasittavan biisin. Vaikea tuosta on mitään irti saada.
 
PT:n musiikista vähemmän kiksejä saavat yleensä mainitsevat suurimmaksi turnoffiksi musiikin kylmyyden ja laskelmoivuuden. Samat perustelut pyörivät myös Gavinin soiton ympärillä. Se arvostelijoille sallittakoon, makuja on monenlaisia. Minulle uppoaa Gavinin käsitys groovesta paremmin kuin tylsien sessiorumpaleiden.

keelis:Minulle uppoaa Gavinin käsitys groovesta paremmin kuin tylsien sessiorumpaleiden.
 
Oho, nyt tuli aika kova väite... Varmaan moni muukin haluaisi kuulla perusteluja.. Itse kyllä tykkään Harrisonista, mutta en juurikaan ultimaalisen groovekäsityksensä ansiosta, mitä taas joiltain tylisltä sessiorumpaleilta löytyy.. Vaan enemmän teknisestä/motorisesta näkykulmasta ja ideologiasta... Toisaalta, tykkään myös Wecklistä, olenkin outo..=I

Speedy: Oho, nyt tuli aika kova väite... Varmaan moni muukin haluaisi kuulla perusteluja.. Itse kyllä tykkään Harrisonista, mutta en juurikaan ultimaalisen groovekäsityksensä ansiosta, mitä taas joiltain tylisltä sessiorumpaleilta löytyy.. Vaan enemmän teknisestä/motorisesta näkykulmasta ja ideologiasta... Toisaalta, tykkään myös Wecklistä, olenkin outo..=I
 
Ehkä yleistin liikaa, mutta ilman provoja ei saa vastauksia..
 
Eipä minulla ole muita perusteluja kuin se, että kuunnellessani Gavinin soittoa, kroppani elää hänen rytmissään. Mutta minun groovemieltymykseni onkin kaukana "virallistotuudesta". Myönnän että Gavinin soitto on kaukana orgaanisesta, mutta pidän siitä, että hän ei käytä liikaa iskuja kompeissaan vaan pitää asiat simppelinä. Nuo modern drummer -videot ovat asia erikeen, välillä hän ampuu aivan liikaa yli. PT:N levyllä hän on lähes täydellinen ja soittonsa sopii musiikkiin oikein hyvin.
 
Mielipiteitä...

keelis: Ehkä yleistin liikaa, mutta ilman provoja ei saa vastauksia..
 
Eipä minulla ole muita perusteluja kuin se, että kuunnellessani Gavinin soittoa, kroppani elää hänen rytmissään. Mutta minun groovemieltymykseni onkin kaukana "virallistotuudesta". Myönnän että Gavinin soitto on kaukana orgaanisesta, mutta pidän siitä, että hän ei käytä liikaa iskuja kompeissaan vaan pitää asiat simppelinä. Nuo modern drummer -videot ovat asia erikeen, välillä hän ampuu aivan liikaa yli. PT:N levyllä hän on lähes täydellinen ja soittonsa sopii musiikkiin oikein hyvin.
 
Mielipiteitä...
 
Tavallaan olen kanssasi samaakin mieltä... Pienoinen yllätys oli, käsittääkseni PT:n ainoa live DVD (arriving somewhere), jossa ei ollu yhtään rumpusooloa, eikä soittokaan ollu "täydellistä".. Levyiltä kuunneltuna PT ei kauheasti iske, mutta tuo DVD oli kyllä mahti pakkaus..;) suosittelen..
 
http://www.youtube.com/watch?v=nnYG6IRTlUk

Kailis: Pidän heebosta siksi että soittaa hienosti biisejä Porcupine Treessä. Jotkut pitää kylmänä ja groovaamattomana mitä en itse ymmärrä.
http://www.youtube.com/watch?v=IzFfNk4xGTE&NR=1
Liikutuin tästä.
 
Hienoa ja sulavaa soittoa. Olispa ite joskus noin hyvä.
Mutta 3:05... Eihh.... :P
 
Ja hienoja oli noi tarratkin tossa basarissa. Näin niinkun muutamia oleellisuuksia tässä vaan...

No onpas tulitusta taas....
Mutta taas nähdään se että toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä.
 
Emminäkään tollasesta nykimisestä pahemmin välitä mutta tossa PT:ssä viehättää se tarkkuus millä hommat tehdään. Olkoon se sitte suorittamista tai mitä vaan. Eihän toi olekkaan musaa jonka kuuluisi hirveesti groovata. Omasta mielestä toi on konemusaa akustisilla rummuilla. Mutta silti kivan kuulosta.

PT is rocks, vaikka välillä vähän kylmää kyytiä onkin.
 
Ei oikein voi verrata Kickelbackeihin, yms.

Speedy: Missä kuulit?
 
http://dgmlive.com/archive.htm?artist=16&show=1301
 
Tuolta. Tuolta kuulin.
 
Edit. Ja mielipiteeni ei perustu noihin sekunnin preview-pätkiin, vaan koko keikka löytyy koneelta kyllä.

arse: Liikututko Nickelbackistä kanssa? Ja mitä niitä vastaavia bändejä nyt olikaan...Creed...Staind...Paskad...Vitud..
 
Joo sen verran pitää kyl tähän kuitata, että Porcupine Treella ei oo mitään tekemistä näitten kans. Mitähän ihmettä tässä oikein haetaan?

Tässä setissä on jollain pervolla tavalla siistii :)
 
http://www.youtube.com/watch?v=qZnVadL-Ak8&feature=related

keelis: Minulle uppoaa Gavinin käsitys groovesta paremmin kuin tylsien sessiorumpaleiden.
 
Voi veljet, että nyt ollaan missattu koko grooven syvin olemus! Gavin ei groovaa a) rumpuraitojensa tekstin tai b) ajoituksensa osaltaan. Tuollainen "itsekeksitty" quasitaiteellinen kopsuttelu ei kyllä luo minkäänlaista eteenpäin menemisen tunnetta, vaan pikemminkin katkaisee mekaanisilla kömpelyyksillä muun bändin suhteellisen luontegan perustekemisen, olkoonkin poikkeustahtilaji. Kaiken voi soittaa hyvin, vaikka ympäristö olisikin kovin monimutkainen. Tässä tulee mieleen Bill Bruford - aina toimii, koska hän osaa sekä osuutensa luomisen että svengin salat.
 
"Tylsät sessiorumpalit" on ilmaisu, mikä kertoo asioita siitä, että grooven olemuksesta ei olla perillä kovikaan tarkasti. Steve Gadd, John Robinson JR, Jeff Porcaro, Pretty Purdie tai Abe Laboriel JR. - jokainen heistä on soittanut tukun "tylsiä" sessioraitoja, jotka ovat loppupelissä ihan muuta kuin tylsiä, koska taito groovata on itseisarvo, äänen jälkeen seuraava tärkeysjärjestyksessä afroamerikkalaisessa musiikkiperinteessä.

VeKrio: En nyt tiedä, meneekö tämä otsikon alle, mutta menköön. Kyseessä on Pomplamoose -niminen duo, ja mä digaan tästä. Periaatteena heillä on, että "kaikki mikä näkyy joskus, kuuluu, ja kaikki mikä kuuluu, näkyy joskus." Laulaja on järkyttävän aneeminen, mutta käsittämättömästi toimii ja on jotenkin hypnoottinen. Tässä Beat it:
http://www.youtube.com/watch?v=meT2 … next_from=TL&videos=mSGD7NGbXvM
 
Ja tässä Lady Gagan Telephone. Muija vetää semmoset beislainit, että olen rakastunut: http://www.youtube.com/watch?v=2vEStDd6HVY&feature=related
 
Tää toimii myös hyvin
http://www.youtube.com/watch?v=9xMCNmUaGko&feature=channel

Tääkin on ehkä miljoona kertaa kiinnostavampi kuin alkuperäinen;
http://www.youtube.com/watch?v=oIr8-f2OWhs&feature=channel
Ihastuttava tuttavuus. Kiitos.
Hillitön kasvu saadaan tossa Lady Gagan biisin toisessa kertsissä pelkillä stemmoilla. Selkäpiitä kylmää...
http://www.youtube.com/watch?v=2vEStDd6HVY&feature=related
Vertaa 0:27 ja 1:00