| Aihe: Langallinen korvamonitorointi | 1 |
|---|
|
Meillä on ollu hieman ongelmia monitoroinnin kanssa ja päätettiin kokeilla langallista verisota IEMistä. Tarkoitus olisi vetää IEM sinkku instrumenttipiuhojen rinnalla vaikka ihan omassa kaapelissa. Jotenkin toi kuitenkin tuntuu vähän epäsiistiltä järjestelyltä ja johtoken käsittely ei välttämättä ole mukavaa jos johdoissa on teippejä tai varsinkin jos niissä on nipareita. Kävi mielessä idea että tekisi mikkikaapelista instrumentti johdon ja sitä yhtä vapaata karvaa pitkin tois sitten sen IEM sinkun perille. Jos sen näin hoitaa niin tuleeko ongelmia jos maa on kitaran sinkulla ja IEM sinkulla sama?
Muuten pitää sitten ostaa nelinapaista kaapelia. kaipa tuollaista löytyy kun käy tutkimassa vähän tarkemmin. nopeella tarkastelulla ei meinannu oikein löytyä optimaali kaapelia. Kaapeli ehdotuksia otetaan toki niitäkin vastaan.
Miksi laulaa nuotilleen kun nuotin vieressä on enemmän tilaa!! | |
Rallattelija: Jos sen näin hoitaa niin tuleeko ongelmia jos maa on kitaran sinkulla ja IEM sinkulla sama?
Voi tulla, voi olla tulematta. Varmuudella ei voi sanoa.
Tämän lisäksi voi tulla ongelmia ylikuulumisen kanssa. Tein tässä taannoin tilapäisen true-bypass lootan, josta kuului efektin ääni läpi kytkimen asennosta riippumatta. Vika: olin johdottanut sisuskalut kaksinapaisella kaiutinjohdon tapaisella piuhalla. 10 senttiä tuosta oli 'halkaisematta' ja se riitti välittämään signaalin täysin.
Joten, tarvitse kaapelin, jossa ainakin kitarasignaalin saa suojattua erikseen. Sellainen tavallinen rca-rca johdoissa käytettävä 'diodikaapeli' on suojauksen kannalta tuollainen. Muut käyttöominaisuudet ja kestävyys eivät välttämättä ole parhaat tuossa käytössä kuitenkaan. Mahdollisesti tuollainen myös syö yläpäätä signaalista ainakin pitemmillä vedoilla.
Antikitarasankari | |
http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productCat=829&productID=4613
Toi on kaapelina ihan toimivaa. Itse olen tuosta viritellyt juurikin samalaista systeemiä. Liittiminä 5-napainen Neutrik XLR. Toinen vaihtoehto on sitten se suojasukka, johon saat haluamasi kaapelit pujotettua sisään. Ei tartte noiden teippien tai nippareiden kanssa pelata.
http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productCat=896&productID=16907
Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä! | |
s151669: Voi tulla, voi olla tulematta. Varmuudella ei voi sanoa.
Tämän lisäksi voi tulla ongelmia ylikuulumisen kanssa.
Tack så mycket.. meikä sitten unohtaa ton yksinkertaisimman vaihtoehdon. eli hommaanpa sitten moninapaisempaa johtoa.
Hotlicks: http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productCat=829&productID=4613
Toi on kaapelina ihan toimivaa. Itse olen tuosta viritellyt juurikin samalaista systeemiä. Liittiminä 5-napainen Neutrik XLR. Toinen vaihtoehto on sitten se suojasukka, johon saat haluamasi kaapelit pujotettua sisään. Ei tartte noiden teippien tai nippareiden kanssa pelata.
http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productCat=896&productID=16907
Toi suojasukka oli kova juttu! en muistanu ette sellaista on edes olemassa =)
kiitosta vinkeistä. tää varmaan selvii näillä.
Miksi laulaa nuotilleen kun nuotin vieressä on enemmän tilaa!! | |
Sellainen huomio vielä, että sellaista astetta virallisempaakin moninpakaapeliakin on olemassa.
Tuosta vaikka esimerkki:
http://www.cordial-gmbh.de/catalog2,25,29,mw41.html
(kuvasta huolimatta siinä siis kulkee vain kaksi mikkikaapelia)
Etuna tuossa on jo valmiiksi muovitetut johtoparit. Ei tarvi säätää kutistesukan kanssa, kun vain viukan juuressa.
Itse virittelin yhdelle keikalla moisesta nelinapaisesta kaapelista kuuntelulle ja kitaralle kaapelin, kun pakkotilanne tuli eteen.
Ihan hyvin toimi sekä napeille, että kitaralle. Ainakaan en huomannut mitään kovin poikkeavaa kummassakaan signaalissa.
Tuo nelinapainen oli ehkä vähän paksua (ja jäykkää, koska oli uutta piuhaa), mutta uskoisin että tuo kaksinapainen on ihan hyvää paksuuden puolesta. Ainakin lupaavat nettisivulla sopivan oloista paksuutta.
"Sanovat että osaisin miksata, mutta kyllä se viina mahtaa olla minun juttu" -Tuntematon miksaaja | |
Rallattelija: Kävi mielessä idea että tekisi mikkikaapelista instrumentti johdon ja sitä yhtä vapaata karvaa pitkin tois sitten sen IEM sinkun perille. Jos sen näin hoitaa niin tuleeko ongelmia jos maa on kitaran sinkulla ja IEM sinkulla sama?
Kaapeli ehdotuksia otetaan toki niitäkin vastaan.
Enpä lähtis ihan ekana tuota kokeilemaan.
Veikkaan niinkuin jo ylläkin, että kitara/basso signaaliin miksaantuu mukava monitoribalanssi mukaan melko tehokkaasti.
Toisekseen, luureille _vahvistettua_ signaalia ajeltaessa tulisi kuparia olla vähän tykimmin kuin mikkikaapelin normi 0,22 neliömilliä. Tollasella 10 metrin leiskautuksella ottaa soundi turpaan jo ihan kivasti botne viiva alamiddle alueella. Monitorisoundista tulee napeissa mutainen ja erottelevuus kärsii kovin. 0,75 neliöinen kumikaapeli on jo selkeästi parempi vaihtoehto
Ratkaisuksi ehdotan hybridikaapelia, vähän inhan hintaista, mutta toimii ja kestää.
http://www.kabeltronik.de tekee ainakin moisia, Noretron tuo maahan. Muitakin valmistajia ja malleja on, Google auttaa.
Jos IEM- järjestelmään kuuluu erillinen belt-pack niin sitten perus kaksiparinen signaalipiuha toimii. Oleellista on, että pareilla on omat suojamaat ja valitsee mielummin sellaisen piuhan jonka suojamaa peittää parit alleen 100 prosenttisesti.
-Paavo | |
multipaavo: Toisekseen, luureille _vahvistettua_ signaalia ajeltaessa tulisi kuparia olla vähän tykimmin kuin mikkikaapelin normi 0,22 neliömilliä. Tollasella 10 metrin leiskautuksella ottaa soundi turpaan jo ihan kivasti botne viiva alamiddle alueella.
Höpöhöpö. Ei sinne luureihin mitään kaiutintason tehoja ajeta.
Johdon vastushan saadaan laskettua kaavalla
R = L * roo / A
jossa L on kaapelin pituus metreinä, roo ominaisvastus ja A poikkipinta-ala neliömetreinä
bc 1.06.94
Copyright 1991-1994, 1997, 1998, 2000, 2004, 2006 Free Software Foundation, Inc.
This is free software with ABSOLUTELY NO WARRANTY.
For details type `warranty'.
scale=12
roo=1.67 * 10^(-8)
roo
.000000016700
l=20
a=0.22*10^-6
a
.000000220000
r = l * roo / a
r
1.518181818181
Eli 10 metrin matkalla johtojen resistanssi on 1.5 Ohmia. Ihan merkittävä juttu, jos ajetaan 4 ohmin kaiutinta suurella teholla. Täysin merkityksetön juttu, jos ajetaan (tyypillisesti) 32 Ohmin kuulokkeita milliwattien teholla. Etenkin kun huomioidaan se, että kuulokkeet virallisesti suunnitellaan toimimaan 200 Ohmin syöttöimpedanssista. Ja että monissa kuulokevahvistimien lähdöissä on kuulokkeiden kanssa sarjassa jonkin sortin vastus suojaamassa vahvistinta oikosululta.
Antikitarasankari | |
s151669: Höpöhöpö. Ei sinne luureihin mitään kaiutintason tehoja ajeta.
Taas unohdetaan sellainen seikka, että Z on _nimellisimpedanssi._
Botnetaajuuksilla elementin Z on huomattavasti pienempi kuin ylätaajuuksilla, jolloin muutos sarjavastuksessa aiheuttaa botnepäätyyn vaimennusta kun virran kulkua vastustetaan ylimääräisellä resistansiilla. Samaan hengenvetoon syntyy vaihesiirtymä, joka vaikuttaa rajataajuudesta noin dekadin matkalla, jolloin muutos esim. 50 Hz:ssä tuntuu ja kuuluu vielä 500 Hz:n kantturoilla.
-Paavo | |
multipaavo: Taas unohdetaan sellainen seikka, että Z on _nimellisimpedanssi._
Toki. Z = R + jX, ja sen itseisarvo on sqrt(R^2 + X^2), mitä hetken aikaa katselemalla pitäisi päätyä tulokseen, jotta impedanssi on aina vähintään resistiivisen arvonsa verran, jota reaktiivinen osuus voi kasvattaa.
Otetaan nyt esimerkiksi Sennheiserin HD600, nimellisimpedanssi 300 Ohmia. Impedanssikäyrä löytyy tuolta
http://www.headphone.com/images/impedance.jpg
eikä hirveästi poikkea mistään näkemästäni kaiutinelementin impedanssikäyrästä, joiden tyypilliset piirteet ovat:
- minimi-impedanssi lähestulkoon sama kuin nimellisimpedanssi
- minimi-impedanssi määräytyy lähestulkoon resistiivisen osuuden mukaan
- piikki resonanssitaajuuden kohdalla
- loivaa nousua diskanttia kohti
Botnetaajuuksilla elementin Z on huomattavasti pienempi kuin ylätaajuuksilla,
Määrittelepä se botnetaajuus ? 100Hz ? Esimerkkitapauksessa impedanssin maksimi löytyy tuolta.
jolloin muutos sarjavastuksessa aiheuttaa botnepäätyyn vaimennusta kun virran kulkua vastustetaan ylimääräisellä resistansiilla.
Tokihan muutos sarjavastuksessa vaikuttaa taajuusvasteeseen. Onko vain 1.5Ohmin vaikutus 300 Ohmin kuulokkeessa kuultava ? Tuskinpa. 32 Ohmin kuulokkeessa ? Piuhan aiheuttama ylimääräinen sarjavastus on edelleen noin 1/20 osa kokonaisvastuksesta. Tuskinpa kuultavissa edelleenkään. Tämäkin olettaen, että kuulokevahvistimen lähtöimpedanssi on 0, mitä se tuskin on.
Antikitarasankari |  multipaavo
07.04.2010 17:18:56 (muokattu 07.04.2010 17:20:03) | |
|
s151669: Onko vain 1.5Ohmin vaikutus 300 Ohmin kuulokkeessa kuultava ? Tuskinpa. 32 Ohmin kuulokkeessa ? Piuhan aiheuttama ylimääräinen sarjavastus on edelleen noin 1/20 osa kokonaisvastuksesta. Tuskinpa kuultavissa edelleenkään.
Mun matemaattinen osaaminen loppuu suunnilleen ohmin lakiin, joten en ala vänkäämään numeroiden valossa asiasta.
Fakta on se, että kun 10 metrisen piuhan vaihtaa mikkikaapelista tuhdimpaan B merkisen ripulivahvistimen ja Senkun HD25:sten tai Shuren E3:sten välille on soundissa eroa kuin Yöllä ja Dingolla.
Jos et usko, niin koita. Vain puukorvilta jää asia huomaamatta.
-Paavo | |
Koittaisin, jos löytyisi sopivaa kalustoa. Kaikki kuulokkeeni vain ovat helppoja kuormia, toisinkuin mainitsemasi. Ja kaikki riittävällä äänenlaadulla varustetut kuulokevahvistimeni ovat mallia "sarjavastuksella kaiutinlähdöstä". Ei siis vängätä enempää, mutta järjestetään kuuntelukoe jos liikun pääkaupunkiseudulla :-)
Antikitarasankari | |
s151669: järjestetään kuuntelukoe jos liikun pääkaupunkiseudulla :-)
Tervetuloa, tarjoan samalla bisset :D
Rauhaa ja rakkautta,
Paavo | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
