Rock, pop, alternative ›

ja minä nyt tarkotin tossa aiemmin sitä, että esim. tuon Gingerin biisintekotaidot on ainakin mun mielestä ihan eri tasolla kuin vaikkapa Petanderin Markun vastaavat ja ennemmin minä tsiigailen basson varressa kosmopoliittia rocklegenda Yaffaa kuin Melartinia. On sillä perkele vaan väliä, että onko stagella & levyllä joku sellanen heebo joka on ollut osana muuttamassa koko helkkarin rockmusiikin suuntaa (kuten Yaffa Rocksissa), kuin että siellä soittelis joku Maijasen Masa. En väheksy ensimmäistäkään musikanttia, kyllä tänne kaikki mahtuu, mutta kyllä noiden legendojen touhuja pitää perhana arvostaa. Vaikkeivat virtuooseja oliskaan soittimissaan. Kuten jo aiemmin mainittu, ovat he taatusti jotain tehneet oikein ku musa on niin monelle osunut. En minäkään tosin esimerkiksi Iggyn alkuaikojen hurjimpia rävellyspunkjuttuja oikein kestä kuunnella, mutta onneksi hänellä on huolellisemminkin tehtyä rokkausta repertuaarissaan. Ramones toisti kyllä aika reippaasti itseään, mutta samaahan vois sanoa myös AC/DC:stä tai vaikkapa Wingeristä. Aika tusina hardrokkeja kuullostaa olevan se uusinkin levy pullollaan, kuten myös sitä aiempi. Ei oo minusta suurta eroa siinä, että toistaako bändi itteään monimutkaisesti soittaen vai vähän simppelimmällä kaavalla. Ja oikeestaan mua ei tuo toistelu edes haittaa, koska miksi muuttaa hyväksi havaittua meininkiä. Välillä tulee helmibiisejäkin sekaan.