Keskustelua raskaammasta musiikista ›

bastardo: Kyllä Mokoma on parhaimmillaan vetäessään veren maku suussa, eikä fiilistellessään kepeämmissä tunnelmissa.
 
Päinvastoin. Mutta aika yksin ilmeisesti olen tämän mielipiteeni kanssa. Veikkaisin, että tuo raaempi matsku karkoittaa ne kepeämmän matskun potentiaaliset kuuntelijat liian tehokkaasti.

Turhuuksien turhuus koko levy. Ei yllä samalle tasolle edes Luiden ja Ytimien kanssa, saati sitten Laulukunnaiden tai Ruhtinaan Hovin kanssa. Turhuus on hyvä kappale, mutta muut enemmän tai vähemmän väkisin käärittyjä. Ketähän tästä on syyttäminen, kun melkein 3/4 biiseistä on säveltänyt M.A.? Saikkosen sävellystä ei taida tällä levyllä olla lainkaan? No, paskaakos tästä, ostin levyn ja siten voin sitä hyvillä mielin moittia.

Huh huh, olipa karu petttymys. Tyhmyydestä sakotettiin taas kun meni ostamaan levyn ilman että ensin laittomin keinoin hankki sen koekuunteluun.
 
Täytebiisiä täytebiisin perään, Annalan puhtaat laulut pahimmillaan vastenmielisiä, levystä ei oikeastaan jäänyt yhtään mitään käteen lukuunottamatta erinomaista päätösbiisiä. Niin kuin edellä mainittiin, turhuuksien turhuutta koko levy.

Sebek: Huh huh, olipa karu petttymys. Tyhmyydestä sakotettiin taas kun meni ostamaan levyn ilman että ensin laittomin keinoin hankki sen koekuunteluun.
 
Saisi ihan laillisestikin muuten kuunneltua, LevykauppaX:n sivuilla.
 
Itselleni Mokoma on jakanut aina mielipiteet erittäin jyrkästi. Monet riffeistä ja jopa biiseistä ovat erittäin toimivia, mutta Annalan puhdas laulu ja sanoitukset ärsyttävät suunnattomasti. Lisäksi jotkut sävellykselliset, sovitukselliset ja tuotannolliset ratkaisut, kuten suomirokkimelodiakuljetukset, höpöhöpö-komppi ja kihisevät hevikitarat eivät auta asiaa yhtään. TMRH ja KLK olivat minullekin ne toimivimmat levyt, edellinen jo jäi kaupan hyllylle, ja niin jää tämäkin. Eniten death- ja black-henkiset jutut toimivat parhaiten, ja Annalan mörinäilmaisusta pidän paljoltikin.

Radiosta kuulin parit biisit ja niiden perusteella suht kuraa settiä. Joku rankkabiisi, missä ihan kuin eri biisiin kuuluvat puhtaat laulut, hyi. Ja sitten joku missä hokivat kuinka vähemmän rajoja ja enemmän rakkautta kehiin, ihme hippiajatteluun sortoneet, ei näin:-D

Perkele, justiinsa kirjoitin aika pitkän viestin ja sitten viesti ei mennytkään perille! Noh, uusiksi vaan...
 
Omasta mielestäni uusi levy on todella hyvä, vaikka monet sitä haukkuvat. Ensimmäisellä kerralla ei tosin iskenyt kuin 3 biisiä kunnolla, suurimman osan ollessa kuitenkin ihan hyviä, mutta kyllähän siellä pari tympeää biisiä oli mukana. Nyt on toinen kuuntelukerta meneillään ja kuulostaa paljon paremmalta, tällä hetkellä soi Älä anna sille nimeä ja kaikki biisit ovat tähän mennessä kuulostaneet hyviltä, joten ei saa tyrmätä levyä ensikuuleman perusteella.
 
Tekisi kyllä mieli mennä Qstockiin katsomaan Mokomaa (ja onhan siellä monia muitakin hyviä bändejä), mutta saas nähdä, suostuvatko vanhemmat moiseen. Noh, jos kaverikin saa vanhemmilta luvan ja saa isoveljensä kuskiksi, niin enköhän jotenkin saa homman järjestettyä... toivottavasti.

Toimmii kyllä.

No jopas on yllättävää kommentointia. Mulle tää uppoaa paremmin kuin 2 edellistä. Osaltaan on jopa mun ykköslevyn "Kurimuksen" tasoa, mutta aika näyttää. Ehdottomasti positiivinen kokemus (kuten Stam1nan uusi, josta tää menee ehkäpä jopa ohi). Saapa nähdä miten wörkkii Teatrialla livenä uudet biisit vanhempien hittien kanssa :-)

kupteri: No jopas on yllättävää kommentointia. Mulle tää uppoaa paremmin kuin 2 edellistä. Osaltaan on jopa mun ykköslevyn "Kurimuksen" tasoa, mutta aika näyttää. Ehdottomasti positiivinen kokemus (kuten Stam1nan uusi, josta tää menee ehkäpä jopa ohi). Saapa nähdä miten wörkkii Teatrialla livenä uudet biisit vanhempien hittien kanssa :-)
 
Todella yllättäviä biisejä tällä levyllä. Ihan erilaista matskua kuin mitä parin näytebiisin perusteella odotin. Mutta tämä yllätyssektori toimii. Toisaalta olisin halunnut kuulla sitä "vanhaa ja tuttua" Mokomaa, mutta toisaalta helvetin hienoa, että bändi osaa uudistua. Ja jonkinlaista uudistustahan on tapahtunutkin levy levyltä. Varsinaista lempibiisiä en osaa enkä halua tässä vaiheessa nimetä, ja uskon tämän nousevan kokonaisuutena aika kovaksi.
 
Helvetin siistejä, akustisia sovituksia kuultiin tänään Helsingin Äxässä. Diggasin myös niitä.

Hyvä on, ei käy kieltäminen mutta ainakin tänään eniten ovat pyörineet nuo kaksi jo aikaisemmin julkaistua ja Kristuksen ruumis ja pedon pää.
Siinä on kyllä hienoin Mokoma-veisu aikoihin.
Ei kahta sanaa-videosta tuli muuten ihan Lauri Tähkä mieleen.Hyi.Pois se minusta.

Niin hyville kuin pahoille pudotti melkein penkiltä. Mokomaan kyllästyin jo kauan sitten tasapaksuna paahtona ja ajattelin, ettei uudet biisit tee mitään poikkeuksia, mutta huhhuh. Hieno biisi, pitääpä sittenkin katsastaa se levy.

Sydänjuuret on tähän asti todella positiivinen yllätys, etenkin kun tuli luettua näitä pettyneiden kommentteja etukäteen. Kuulostaa vain ja ainoastaan Mokomalta, mutta silti tuntuu että tällä kertaa on paljon monipuolisempaa ja mielenkiintoisempaa kamaa tarjolla. Sydänjuuret on tähän asti paras biisi, mutta se olisikin ollut vaikea voittaa. Vaikea tässä vaiheessa pitempää analyysia kirjoittaa, sanotaan vain että virne oli huulilla lähes koko levyn ajan. Vain pari biisiä vaikutti puhtaalta filleriltä.
 
Tähän saattaa kyllä vaikuttaa sekin etten ole KLK-Mokoman ystävä laisinkaan, levy on mielestäni todella tylsä. Itseasiassa viimeisin Mokoma-levy joka teki kunnon vaikutuksen oli TMRH. Nyt vain lisäkuunteluja peliin, mutta helvetin kovalta vaikuttaa materiaali.

Aika makeen kuulonen levyhän tuo on. Vaatii kyllä snadisti kuuntelua varmasti, luonnollisesti.

Kyllähän tuo uppoo ainakin allekirjoittaneeseen aika suorilta. Tällä hetkellä on jotenkin sellanen olo, että ainakin Luihin ja ytimiin jää jalkoihin. En tiedä onko se vaan tää kevät vai mikä kun tämmönen positiivisemman kuulonen meno osuu. Vähän ihmetellen lueskelin eilen posteja täältä että mikä on kun ei uppoo? mut onhan noita näkyy jotka jakaa mielipiteeni.

Jep, onneksi en lannistunut tuosta Ei kahta sanaa (ilman kolmatta) -biisistä: muuten levy on kyllä rautaa. Tuostakin biisistä alkaa jo arvostaa riffittelyä, vaikka onhan se edelleen tuossa kokonaisuudessa selkeästi huonoin biiisi.
 
Erityisen hyvin potkivat tällä hetkellä Vastavirtaan, Vääräleuka, Kristuksen ruumis ja pedon pää, Rautaa rinnoista, Turhuuksien turhuus ja Sydänjuuret. Kuulostaa todella Mokomalta, mutta silti on taas viety eteenpäin näitä metallisuuntauksen rajoja. Ja aluksi ärsyttäneet lyriikatkin alkavat jo vähän tyydyttää.

allupatukka: Niin hyville kuin pahoille pudotti melkein penkiltä.
 
Tuo on kyllä ihan ässäbiisi. Parin minuutin kohdalla alkava riffittely on kerrassaan mageaa kuunneltavaa.

Vissiin myöhästyin ennakkotilaamisesta, am I right?

Tulipa sitten kirjaversio hommattua, hieno on. Niin joo ja musakin on ihan "kiva" :) Potkii potkii...

eka kuuntelu menossa. ei tää nyt parin ekan biisin osalta kuulsota ainakan niin pahalta kun mikskä porukka on haukkunu. mutta, sitähän en vielä tiedä kun kokonaan en oo kuunnellu. videonkin tsekkasin. musta ihan jees ettei oo tehry perus kliseistä hevi videota. ja semmonen sivumaininta, että Kuisma on helvetin älykäs ja mukava henkilö.