Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Exhausted: Piti kuunnella vain sinkkubiisi, mutta täällähän on jo koko levy : O
 
http://open.spotify.com/album/5cZ97TTwZ0xCwHJcGh9EeE
 
Katos joo! Aika mahtavalta kyllä soundaa, ei voi muuta sanoa. Ei oo jäänyt bändi lepäilemään laakereilleen. Todella hienoja tuoreita juttuja on messissä, myös tarttuvaa melodisuutta. Pakko-ostos, ehdottomasti.

Mulle taas ei meinaa oikein tuntua missään, en tiedä mikä mättää.

Kuka mitenkin. Allekirjoittaneelle Option Paralysis on ollut koko pyörittelyn ajan tammikuusta lähtien vuoden paras levy vajaan sadan kuuntelussa olleen vm 2010 levyn joukosta. :)

Itellä vasta kaks kuuntelua takana, mutta kyllä tuo vaan toimii. Jotakuta saattaa haitata tuo bändin musatyylien älytön kirjo, sillä eihän tuolla kattauksella - plus yleisen skitsolla otteella - perinteisessä mielessä tiukkoja kokonaisuuksia tehdä. Musta toi on vaan osa homman viehätystä.
 
Muutamassa kohassa bändi veti todella hienosti maton alta just tuolla arvaamattomuudellaan, ei tullut ainakaan aika pitkäksi levyä kuunnellessa. Musta tämä on samaa sarjaa Ire Worksin kanssa just tuon yllätyksellisyyden takia, Miss Machinella kun oli vahvasti jaettu biisit tyylin mukaan perinteisesti. Nykyään bändi heittää rohkeasti kaavamaiset kappalerakenteet mäkeen myös noissa melodisissa biiseissä.
 
Eipä olisi uskonut DEPpiä näin monipuoliseksi bändiksi Calculating Infinityn aikoihin. Just tuo piittaamaton rohkeus duunata just mitä huvittaa on bändissä eniten viehättävä juttu nykyään. Musta tuommonen "iloittelu" kestää muutamat harhaosumat yltiökokeellisissa sovituksissa.

noh parempi toi on kuin IW, mutta ei kyllä taas niin hyvält kuulostanut et jaksais ostaa..noh näin tällä kertaa...millon hitto se dvd tulee joka kertoo dillingerin alkuajoista?..

Katsohan, olen tätä odotellut jo pidemmän aikaa joten tuo ilmestymispäivämäärä yllätti positiivisesti. En tässä uskalla työkavereita alkaa kiusaamaan, joten en kykene vielä maistiaisia kuuntelemaan, mutta kuvaukset kuulostavat juuri siltä mitä olen edellisen levyn jälkeen toivonutkin. Eli että tyylejä hämmennettäisiin enemmän biisien sisällä sen sijaan, että on erikseen mättöbiisit ja poppibiisit. Samaan tapaan kuin edellisen levyn loppupuolella biisissä Dead as History (vai olikohan se se).

sikki-six:
Muutamassa kohassa bändi veti todella hienosti maton alta just tuolla arvaamattomuudellaan, ei tullut ainakaan aika pitkäksi levyä kuunnellessa. Musta tämä on samaa sarjaa Ire Worksin kanssa just tuon yllätyksellisyyden takia, Miss Machinella kun oli vahvasti jaettu biisit tyylin mukaan perinteisesti. Nykyään bändi heittää rohkeasti kaavamaiset kappalerakenteet mäkeen myös noissa melodisissa biiseissä.
 
En ymmärrä tätä kommenttia. Miss Machinella on ihan selvästi joka biisissä sekaisin mättöä ja muita musatyylejä, kun taas Ire Worksilla eri tyylejä varten oli nimenomaan eri biisit. Tällä levyllä pakkaa on taas sekoitettu, mikä on positiivista.
 
Jokin hommassa vaan tökkii. Minusta tuntuu, että bändi menetti mättöbiisigroovensa Chris Pennien myötä, uudet rumpalit soittavat jotenkin jäykemmin noita nopeita juttuja.
 
E: No kyllä tää nyt jo tänään kuulostaa paremmalta. Ainakin Ire Worksia parempi levy.

Exhausted: En ymmärrä tätä kommenttia. Miss Machinella on ihan selvästi joka biisissä sekaisin mättöä ja muita musatyylejä, kun taas Ire Worksilla eri tyylejä varten oli nimenomaan eri biisit.
 
Tjaa, noh kun en osaa pointtiani paremmin muotoilla, niin lainaan tuota Akimanin arvostelua:
 
"Ire Works korosti entisestään The Dillinger Escape Planissa vaanivaa monipuolisuutta todella kirjavavan kappalekollaasin merkeissä. Option Paralysis vie tätä ajatusta jopa vielä pidemmälle siinä mielessä, että nyt bändin monipuolisuus on puristunut entistä selvemmin jokaisen kappaleen ja niiden sovitusten sisään."

Miss Machine: Yhden biisin sisällä eri tyylejä
Ire Works: Yhden biisin sisällä yhtä tyyliä
Option Paralysis: Yhden biisin sisällä eri tyylejä
 
Ollaanko tästä yhtä mieltä vai mitä?

Exhausted: Miss Machine: Yhden biisin sisällä eri tyylejä
Ire Works: Yhden biisin sisällä yhtä tyyliä
Option Paralysis: Yhden biisin sisällä eri tyylejä
 
Ollaanko tästä yhtä mieltä vai mitä?
 
Musta MM:ltä löytyy aikalailla sekä, ettää. Sama homma myös C.I:n kanssa. C.I:ltä puuttuu tosin suurimmat "poppis" biisit, mitä MM:llä on enemmän.
 
Tjeu: http://www.youtube.com/watch?v=K4yxREs-mRM erityylejä, vaikka muutokset vaan hienovaraisia.
 
ja: http://www.youtube.com/watch?v=YKRV0zvSnvo&feature=related aikalailla samaa tyyliä koko juttu.

Exhausted: Miss Machine: Yhden biisin sisällä eri tyylejä
Ire Works: Yhden biisin sisällä yhtä tyyliä
Option Paralysis: Yhden biisin sisällä eri tyylejä
 
Ollaanko tästä yhtä mieltä vai mitä?
 
Vaikka Miss Machinen biiseissä on eri tyylejä biisien sisällä, niin ne pysyy useimmiten jokseenkin samoissa "raameissa". Siis semmonen todellinen matto-jalkojen-alta -meno on musta vähäisempää kuin kahella uudemmalla. Esim. tuo ..Sleeping Giants on suht suoraviivanen DEP:n mittapuulla rakenteen, tempon ym. suhteen. Hieno biisi kyllä, ei siinä mitään.
 
Ite tykkäsin Ire Worksista kanssa kovasti, jopa enemmän kuin hiukan kylmäksi jättäneestä Miss Machinesta. IW:lla ne häröilevät muutokset oli tosiaan usein eri biisiä, mutta levykokonaisuutta kuunnellessa sillä ei just ole väliä - kun kokonaisuus luo niin hienon ja friikahtelevan kaaren. IW:n biisit on muuten pääasiassa aika lyhyitä, tommosia pidempiä teoksia ei niin paljoa ole...
 
Sama bändi tässä kuitenkin on yhä kyseessä, eli mistään mahottoman radikaaleista eroista ei musta ole kyse. Kaks uusinta levyä kurottaa musta vaan pikkasen korkeammalle - varsinkin sovitusten ja tyylikirjon rohkeen yhdistelyn suhteen - verrattuna Miss Machineen ja CI:hin. MM tuntuu tänä päivänä hiukan turhan kaksjakoiselta (CI-henkinen runttaus & FNM -tyylinen poppisfiilistely). Nämä tyylit ei vielä ollu oikein sulautunut musta yhteen. Ehkä osittain Ironyn mahtavuuden takia tuosta jäi alkuun vähän laimea maku, vaikka sitä on oppinut myöhemmin enemmän arvostamaan..
 
Calculating Infinity on taas varsin tiukka "ohjelmanjulistus", eli täyttä räyhää ja turpaanvetoa, vaikkakin suht yksulotteista nykymatskuun verrattuna. Tolla menolla (ja laulajalla) kun olisivat jatkaneet, niin latu olisi loppunut äkkiä.

Kolme DEP-aiheista "magic cubea" jaossa niille, jotka parhaiten perustelevat miksi moisen tarvitsevat tai mihin aikovat sitä käyttää. Tsekkaa videopätkä kapistuksesta osoitteessa http://www.youtube.com/watch?v=JuXCZCOAlDU

Vastausaikaa tämän maaliskuun loppuun saakka. Vastaukset sähköpostilla osoitteeseen mega@supersounds.fi ja laita mukaan yhteystietosi

mega: Kolme DEP-aiheista "magic cubea" jaossa niille, jotka parhaiten perustelevat miksi moisen tarvitsevat tai mihin aikovat sitä käyttää. Tsekkaa videopätkä kapistuksesta osoitteessa http://www.youtube.com/watch?v=JuXCZCOAlDU

Vastausaikaa tämän maaliskuun loppuun saakka. Vastaukset sähköpostilla osoitteeseen mega@supersounds.fi ja laita mukaan yhteystietosi
 
Levyn digipak oli kans aika kiva taiteltava. Sitä ei kiireellä paketoidakaan ja laiteta muovien sisään. Musiikkinsa näköiset kannet. En ole vieläkään jaksanut selvittää, että mitä Ire Worksin lehdykässä lukee, joskus aloin sitä kirjain kerralla selvittelemään. Ei tainnut mitään elämää suurempaa olla?

bedlam: Levyn digipak oli kans aika kiva taiteltava. Sitä ei kiireellä paketoidakaan ja laiteta muovien sisään. Musiikkinsa näköiset kannet. En ole vieläkään jaksanut selvittää, että mitä Ire Worksin lehdykässä lukee, joskus aloin sitä kirjain kerralla selvittelemään. Ei tainnut mitään elämää suurempaa olla?
 
Aika jännä tosiaan toi digipak-versio, enpä ole tommosia kansia ennen nähnyt. Tyylikkäät ovat kyllä, eli suosittelen tähän sijoittamaan jos netistä tilaa, oma makso euron enemmän kuin perus karvalakkimalli - messissä vielä bonus-biisi. Levyä saa toki myös vinyylinä ja ties minä spesuboksina...
 
Illalla pitää kuunnella levy luurien kanssa ihan ajatuksella kansia fiilistellen, jeh.

Widower on upein piisi pitkään aikaan.

sikki-six: Aika jännä tosiaan toi digipak-versio, enpä ole tommosia kansia ennen nähnyt. Tyylikkäät ovat kyllä, eli suosittelen tähän sijoittamaan jos netistä tilaa, oma makso euron enemmän kuin perus karvalakkimalli - messissä vielä bonus-biisi. Levyä saa toki myös vinyylinä ja ties minä spesuboksina...
 
Illalla pitää kuunnella levy luurien kanssa ihan ajatuksella kansia fiilistellen, jeh.
 
Meinasin ajaa kolarin, kun tappelin ton kannen kans auton ratis :D
 
Mutta siis levystä, ihan hyvältä vaikuttaa parin kuuntelun jälkeen. Tosiaan aika sekavaa tällaselle ei niin troo DEP -fanille. Eiköhän se umpisolmu siitä ala aukeamaan pikkuhiljaa. Parista edellisestä tykkään kyllä paljon, etenkin Ire:stä, jotenka kyllä kai tämä tästä vielä paranee, vaikka hyvältä se jo nytkin vaikuttaa! Vois mun puolesta tulla vaikka kesällä suomeen.

Puciato vokalisoi Soulflyn tuoreella sinkkubiisillä: http://www.metalsucks.net/2010/05/0 … emiere-soulflys-rise-of-the-fallen/

m/: Puciato vokalisoi Soulflyn tuoreella sinkkubiisillä: http://www.metalsucks.net/2010/05/0 … emiere-soulflys-rise-of-the-fallen/
 
Greghän veti pitkälti "lead-vokaalit" tuohon biisiin, aina jännä. Olipa kyllä kliinistä ja sileää soundia tuo ite biisi. Vähän ois toivonut enemmän rupea ja räkää. Maxin juttuja on tullut diggailtua pikkuskidistä asti, hauska kollaboraatio sinänsä.

Tänä vuonna ilmestyneen Option Paralysis albumin kiertue tuo amerikkalaisen mathcore-yhtye The Dillinger Escape Planin jälleen Nosturin lavalle maanantaina marraskuun 8. päivä. Mättömetallin kruunaamattomat kuninkaat ovat tunnettuja villeistä, intensiivisistä ja jopa väkivaltaisiksi äityvistä live-esiintymisistään. Liput konserttiin tulevat myyntiin Lippupalvelussa ja Tiketissä perjantaina 3. syyskuuta.
 
http://www.noise.fi/uutiset/?rid=11953#11953