Musiikin teoria ja säveltäminen ›

http://htoyryla.dyndns.org/music/generated7.mid
HAHAAA, sattuneesta syystä tykkään sointumaailmasta.

levesinet: HAHAAA, sattuneesta syystä tykkään sointumaailmasta.
 
Heh... itse mietin juuri että kun tässä minun kokeilussani nyt on keskeistä meldoian synnyttäminen harmonian päälle, niin pitäisi varmaan käyttää yksinkertaisempia harmonioita ensin.
 
Muita pohteita tuosta minun mallistani:
Taitaa olla jokin ohjelmointivirhe tuolla vielä, melodian skaala ei aina täsmää soinnun kanssa.
Alut ovat liian ennustettavia, täytyypä valita aloitussävel vaikkapa aloitussoinnun sävelistä.
Melodiaan puolinuotit mukaan, säestykseen puoli- ja kokonuotit.
Sitten alkaisi kaivata että melodian kulussa olisi paremmin huomioitu soiva sointu, nythän vain mennään skaalaa pääasiassa sekuntikulkuina.

levesinet: Esim. maj-soinnun pohjasävel on dissonantti korkealla melodiassa.
 
Cmaj7- ja Cmaj9-soinnun konsonantti melodiaskaala:
d e (fis) g a h
 
Cm7- ja Cm9-soinnun konsonantti melodiaskaala:
c d es f g (a) b
 
Ei kai ollut muunlaisia sointuja?
 
Oliskohan tässä hiukan puhtaammin soiva...
 
http://htoyryla.dyndns.org/music/generated9.mp3
http://htoyryla.dyndns.org/music/generated9.pdf
 
Muita muutoksia:
melodiassa puolinuottejakin
säestysraidalta karsitaan soinnuista säveliä satunnaisesti

Oliskohan tässä hiukan puhtaammin soiva...
 
Oho, kuulostaa pelottavan osuvalta Levesinet-karikatyyriltä! Minun korvaani tuossa menee nyt jotain oikein. 8)
 
Ja minulla on oikeasti sellainen tuntuma, että Brasiliassa, mistä bossa nova on peräisin, panostetaan suhteessa enemmän rytmiin eikä välttämättä välitetä eurooppalaisesta äänenkuljetuksesta.

levesinet: Oho, kuulostaa pelottavan osuvalta Levesinet-karikatyyriltä! Minun korvaani tuossa menee nyt jotain oikein. 8)

 
Sointukulku tehdään sinun säännöstösi mukaan (minun koodini vain karsii sieltä soivia säveliä) ja melodia soinnun päälle noiden äsken antamiesi skaalojen pohjalta. Joten mistäköhän...

Muutin tuota vielä niin, että nyt seuraava sävel valitaan kutakuin Levesinetin aiemmin tänään esittämien painokertoimien mukaan. Koska minulla kuitenkin seuraavan sävelen valinta tapahtuu skaalasta eikä intervallin perusteella, eikä skaalassa nyt ole välttämättä kaikkia intervallityyppejä, niin ihan samoin tuo ei nyt mene.
 
Mutta tämmöistä tekee
http://htoyryla.dyndns.org/music/generated10.mp3
http://htoyryla.dyndns.org/music/generated10.pdf
 
Seuraavaksi olisikin paikallaan saada melodiaan taukojakin...
 
Teknisempää:
 
Skaalat:
@scales'm' = 0, 2, 3, 5, 7, 10
@scales'm7' = 0, 2, 3, 5, 7, 10
@scales'm6' = 0, 2, 3, 5, 7, 10
@scales'Maj7' = 2, 4, 7, 9, 11
@scales'Maj9' = 2, 4, 7, 9, 11
 
Ja seuraavan nuotin todennäköisyydet
 
step_probs =
-5, 1,
-4, 1,
-3, 3,
-2, 5,
-1, 22,
0, 6,
1, 22,
2, 5,
3, 3,
4, 1,
5, 1

 
jossa lukuparin ensimmäinen arvo on siirtymäetäisyys skaalassa ja jälkimmäinen on painoarvo

Olinkin kuulevinani m6-sointuja(?) Puhtaan mollisoinnun ja m6-soinnun kaavat eivät liene peräisin minulta. Miten mahtavat kytkeytyä muihin sointuihin...
 
@scales'm6' = 0, 2, 3, 5, 7, 10
Ehdotan 0, 2, 3, 5, 7, 9, 11.
 
Olisihan niitä muitakin sointukulkuja kuin nuo yhden kromaattisen idean mukaiset, joita ei ehkä pitäisi painottaa kovin paljon. Sointukulkuja on vaan niin rutosti. Tässä eräs genrelle tyypillinen idea (joo, tiedän että merkinnät ovat yleisen käytännön vastaisia):
 
Cmaj7 Cmmaj7b5/Gb Bbmaj7 Bbmmaj7b5/E Abmaj7 Abmmaj7b5/Bb Ebmaj9 Eb6/9
 
tai
Cmaj7 Cmmaj7b5/Gb Bbmaj7 Bbmmaj7b5/E Abmaj7 Abmmaj7b5/Bb Ebm9 Gbmmaj7b5/Ab
tai
Cmaj7 Cmmaj7b5/Gb Bbmaj7 Bbmmaj7b5/E Fm9 Fm6/9/Bb Ebmaj9 Eb6/9
tai
Cmaj7 Cmmaj7b5/Gb Hm7 Em7(sus4) Am7 Am7/D Gmaj9 G6/9
tai
Cmaj7 Cmmaj7b5/Gb Hmaj7 Hmmaj7b5/F Bbmaj7 Bbmmaj7b5/A Dmaj9#11 Dmaj6/9#11
tai
Cmaj7 Cmmaj7b5/Gb Hmaj7 Hmmaj7b5/F Bbmaj7 Bbmaj7b5/C Fmaj9 F6/9
 
Hyvin päädytään eri sointuihin. Eb6/9 jälkeen voi sitten aloittaa Em9:
 
Em9 Gmaj7b5/A Am/Gb F#dim7/H Em7 Ebmaj7 Dmaj9 D6/9
 
En kyllä tiedä, että miten tuollaisia voi muotoilla fiksuiksi säännöiksi. Ajaudutaan sointukäännöksiin.

levesinet: Olinkin kuulevinani m6-sointuja(?) Puhtaan mollisoinnun ja m6-soinnun kaavat eivät liene peräisin minulta. Miten mahtavat kytkeytyä muihin sointuihin...
 
Ei siellä pitäisi ollakaan, sointukulun generoinnissa on se sinun säännöstösi käytössä. Mutta muu osa ohjelmaa hallitsee ainakin jollain tasolla puhtaan duurisoinnun, duuriseiskan ja tuon mollikutosen. Siis jollain tasolla. Esim. siltä varalta että vaihdan tuon sointukulun generoinnin ja rupean generoimaan valsseja (mistä aloitinkin) ja sitten peräti sitä klezmeriä.
 
Ehdotan 0, 2, 3, 5, 7, 9, 11
 
Kiitos.

Täytyy sanoa, että tämänpäiväisten kokeilujen pohjalta suhtaudun tähän touhuun vähemmän pessimistisesti kuin vielä eilen aamulla. ;)

levesinet: Täytyy sanoa, että tämänpäiväisten kokeilujen pohjalta suhtaudun tähän touhuun vähemmän pessimistisesti kuin vielä eilen aamulla. ;)
 
No, minusta tämä tuntuu pintaraapaisulta alkeiden perusteisiin.
 
Juuri keksin muuten miten miditiedostoon saa taukoja tuon kirjaston läpi, nyt vain sitten pähkäilemään millä ehdoilla niitä laittaa.

Klezberg: olisikin paikallaan saada melodiaan taukojakin ... nyt vain sitten pähkäilemään millä ehdoilla niitä laittaa.
Liian vaikeeta. Vaihdetaan vibrafoniin, niin ei tarvitse miettiä soittajan keuhkoja.
 
Heh, kun rupeaa miettimään peruskaavoja käytännössä, niin ajautuu säveltämään ja mallinnuksen sivutuotteena syntyy uusia (perus)biisejä.
 
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/bossa-samba.mp3
 
Tässä tapauksessa 4 ekaa (melodia)tahtia muodostavat kokonaisuuden.
Eka ja kolmas tahti ovat rytmillisesti jossain määrin samankaltaisia, samoin toka ja neljäs.
 
Tahti 5 IDENTTINEN ensimmäisen tahdin kanssa.
Tahti 6 samankaltainen kuin tahti 2.
Tahti 7 samankaltainen kuin tahti 3.
 
Tahdit 9-12 ovat SAMAT kuin tahdit 1-4 eli kyseessä on aidosti kertaus.
 
Tahdit 13-14 ovat SAMAT kuin tahdit 5-6 eli kertaus jatkuu.
Tahti 15 samankaltainen kuin tahti 7.
 
Tyydyttävä kitarakomppi on toteutettavissa kahden tahdin pituisina patterneina, samoin rummutus.
 
Kun nyt huomaan säveltäneeni biisiin A-osan, joka perustuu enimmäkseen vain 2 sointuun, niin voisin kai lähteä liikkeelle suppeasta sointuvalikoimasta tai jopa vakiosointukulusta ja ruveta hiomaan melodia-algoritmia sen päälle sellaiseksi, että syntyy toimiva rytmi ja melodiset samankaltaisuudet ja toistot toteutuvat jonkinlaisen skeeman mukaan.
 
Helpommin sanottu kuin tehty. Kuitenkin kuvittelen, että kahdeksasosanuotin tarkkuudelle laadittu painoarvotaulukko soveltuisi nuottien pituuksien ja/tai ajoituksen kontrollointiin tahdeissa, joita ei kopioida aikaisemmista tahdeista.
 
---------------
 
A-osan (16 tahtia) melodianuotit tuottavat ajoitukseltaan seuraavanlaisen frekvenssijakauman 2 tahdin jaksotuksella:
 
tahti.kahdeksasosaisku, frekvenssi:
 
1.1 ********
1.2 ****
1.3 ********
1.4 ********
1.5 ****
1.6 ********
1.7 ****
1.8 ********
2.1
2.2 *
2.3 ***
2.4 **
2.5
2.6 ****
2.7 ****
2.8 ****
 
B-osan (16 tahtia) nuottien frekvenssijakauma 2 tahdin jaksotuksella:
 
1.1 **
1.2 *******
1.3 ***
1.4 *******
1.5
1.6 ******
1.7 **
1.8 ******
2.1 *
2.2 ******
2.3 ****
2.4 ******
2.5 **
2.6 *****
2.7 ***
2.8 ****
 
Summa:
 
1.1 **********
1.2 ***********
1.3 ***********
1.4 ***************
1.5 ****
1.6 **************
1.7 ******
1.8 **************
2.1 *
2.2 *******
2.3 *******
2.4 ********
2.5 **
2.6 *********
2.7 *******
2.8 ********
 
Että sellanen biisin karakteristinen rytmiprofiili. Käytetäänköhän tuollaisia musiikkitietokantojen indeksointiin...
Anyway, kuten arvelinkin, painomatriisissa joka toisen tahdin ensimmäinen isku jää paitsioon. Ja näköjään myös toisen tahdin kolmas isku. Sellaisia ovat samban synkoopit. Tasaiskuja 48 kpl, synkooppeja 86 kpl. B-osassa tuli ehkä liioiteltua. Tahdissa on keskimäärin noin 4,2 melodiaiskua.

Minä taas erehdyin tänään käyttämään vajaan tunnin ohjelman modifiointiin niin, että se sääntöjen sijasta käyttää annettua sointukulkua ja sävellajia. En päässyt kovin pitkälle vielä. Ensimmäiset kuusi tahtia(16 s) tästä menettelee http://htoyryla.dyndns.org/music/generitonic.mp3 , siinä on yksi taukokin aika kohdallaan, mutta sitten alkaa ärsyttää kun melodia jatkaa omille teilleen. Todellakin pitäisi alkaa käyttää toistoa ja variointia jotenkin.

Klezberg: http://htoyryla.dyndns.org/music/generitonic.mp3

Minusta tuota voisi jo sanoa musiikiksi. Hyvä tulkinta vain puuttuu.
 
sitten alkaa ärsyttää kun melodia jatkaa omille teilleen
Jotkut tykkäävät pitkistä muodoista.
 
------
Selvitin vielä melodisten intervallien frekvenssit biisissäni (huomioimatta intervallin suuntaa ylös versus alaspäin):
 
0 *******
1 ***********************
2 *******************************************
3 *************************
4 ***************
5 ***********
6
7 *****
8
9
10
11
12
 
Sivuutin neljän tahdin pötköjen väliset intervallit, koska niissä kohdissa esiintyy taukoja. Biisistä ei löytynyt ylinousevia kvartteja eikä kvinttiä suurempia hyppyjä. Pieni terssi ja pieni sekunti paljastuivat suunnilleen yhtä yleisiksi.
Melodian ääniala: 1 oktaavi ja kvintti.

Kohta rupee syntymään niin maan rutosti hissimusaa. Genrestä ei ole epäilystäkään.
 
Perl-ohjelma:
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/mel3fl.txt
 
Ohjelman tuloste:
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/mel3fl.ly
 
Ohjataan LilyPondin läpi, niin saadaan partituuri ja MIDI-tiedosto:
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/mel3fl.pdf
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/mel3fl.mid
 
Tuli mieleen, että osan satunnaisuuksista voisi korvata kellonajalla: esim. tempo voisi kasvaa illan mittaan ja sitten hidastua puolenyön jälkeen. ;D

levesinet: Kohta rupee syntymään niin maan rutosti hissimusaa. Genrestä ei ole epäilystäkään.
 
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/mel3fl.mid

 
Onpas kivaa jälkeä, tuon voisi vääntää rubyksi jos siltä pohjalta saisi jatkettua johonkin suuntaan.
 
Edit: Tuo alkaa olla sitä tasoa että voisi taas harkita semmoista automaattista webbiradiota. Vielä kappaleiden nimigeneraattori ja sitten puhesyna kuuluttamaan kappaleiden nimet.
 
Edit2: Ymmärrän tuon sinun lähestymistapasi tuottaa perlillä suoraan ly-tiedosto, mutta minä haluaisin pitää toteutuksessa musiikillisten käsitteiden ja prosessien mallinnuksen erillään siitä esitystavasta jolla "sävellys" sitten tulostetaan.

Mulla homma pysähtyi nyt sen takia, että haluaisin kirjoittaa pitkiä sointukulkuja, mutta niitä varten pitäisi selvittää, miten kaikki mahdolliset soinnut otetaan 6-kielisellä kitaralla. :(
Täytyy varmaan koodata algoritmiksi, jossa kitaran kielet on mallinnettu.
 
EDIT: No ei niitä sointuja olekaan niin paljon. En rupeakaan mallintamaan kitaran ja käden fysiikkaa. ;D
 
Ymmärrän tuon sinun lähestymistapasi tuottaa perlillä suoraan ly-tiedosto, mutta minä haluaisin pitää toteutuksessa musiikillisten käsitteiden ja prosessien mallinnuksen erillään siitä esitystavasta jolla "sävellys" sitten tulostetaan
No toi nyt on vaan parin päivän aikana kyhätty proto. Ja onhan se nyt selvä helpotus meikäläiselle, kun syntyy midi-tiedosto eikä tarvitse enää kirjoittaa nuotteja sekvensseriin käsin. Rubya en ole opetellut toistaiseksi.

levesinet: Mulla homma pysähtyi nyt sen takia, että haluaisin kirjoittaa pitkiä sointukulkuja, mutta niitä varten pitäisi selvittää, miten kaikki mahdolliset soinnut otetaan 6-kielisellä kitaralla. :(
 
No toi nyt on vaan parin päivän aikana kyhätty proto. Ja onhan se nyt selvä helpotus meikäläiselle, kun syntyy midi-tiedosto eikä tarvitse enää kirjoittaa nuotteja sekvensseriin käsin. Rubya en ole opetellut toistaiseksi.
 
Joo, mun kokemus oikeastaan onkin että jonkin aikaa pitää tehdä kokeiluja ennenkuin käsitteet ja mallit hahmottuvat. Kommentoin enemmän siinä mielessä, että ei ollutkaan kovin suoraviivaista hahmottaa koodistasi sitä mallia ja prosessia, joka siitä pitäisi siirtää vaikkapa rubylle. Mutta tuossa oli oikeasti jotain ideaa, ja siksi se ehkä kannattaisi kaivaa sieltä esitystavan joukosta se malli esille.

Klezberg: ehkä kannattaisi kaivaa sieltä esitystavan joukosta se malli esille.
 
Totta, voisin purkaa keskeiset ideat auki sanalliseen muotoon, mutta ajatteluni alkaa olla kovin genrekohtaista ja homman edistämiseksi olen ruvennut miettimään erikoistapauksia, joille pitää myöhemmässä vaiheessa lisätä vaihtoehtoja. Tällä hetkellä ajattelen näin (ja kaikkea en ole toteuttanut):
 
Chorossa ja bossanovassakin biisin rakenne noudattaa usein rondomuotoa. Protoilussa voisi tähdätä siihen, että biisin rakenne olisi 16 tahtia A-osaa, 16 tahtia B-osaa, 8 tahtia A-osaa(, 16 tahtia C-osaa, 8 tahtia A-osaa). Näillä A-, B- ja C-osilla on sisäinen anatomia. 8 tahdin pötkö muodostaa loogisen kokonaisuuden. Niitä pötköjä laitetaan peräkkäin. Ainakin A-osassa on myös 4 tahdin kokonaisuuksia: biisin alussa olevan 16-tahtisen A-osan rakenne on A1 A2 A1 A3. A1:n ja A2:n ensimmäiset tahdit ovat identtiset eli A1:n ensimmäinen tahti kopioidaan A2:n alkuun. A2:n ja A3:n kaksi ensimmäistä tahtia ovat identtiset eli A2:n 2 ekaa tahtia kopioidaan A3:n alkuun. Keskellä biisiä 8 tahtia A-osaa tarkoittaa: A1 A3. A1 ja A2 päättyvät tyypillisesti A-osan sävellajin dominanttifunktioiseen sointuun. A3 päättyy suht täydelliseen kadenssiin (sävellajin I asteen 6/9-sointuun), mutta viimeisen tahdin lopussa saattaa olla esim. ii-V seuraavaan B- tai C-osaan.
 
Alkuvaiheessa valitaan koko biisin sointukulku. B- ja C-osat menevät eri sävellajissa kuin A-osa. A-osan sointukululle on oma skeemansa, erilainen kuin B-osalle ja C-osalle. Toistaiseksi sointu voi vaihtua tahdin alussa ja/tai puolivälissä.
 
Rumpujen osuus perustuu rytmipatterneihin. Biisin edetessä A-osan tueksi tulee yhä enemmän rummutusta. B- ja C-osissa käytetään erilaisia patterneja kuin A-osassa, esimerkiksi hihatin tilalle tulee ride-symbaali.
 
Kitarasäestys perustuu bassoäänen rytmipatterniin ja soinnun yläpään eli sormien rytmipatterneihin. Sointukäännösten olisi syytä olla fyysisesti mahdollisia (joskaan en aio tähdätä kovin tasokkaaseen lopputulokseen).
 
Melodia rakentuu suunnilleen seuraavasti:
 
Melodialla on maksimiääniala eli matalin ja korkein mahdollinen melodiaääni. Lisäksi parametrina on melodian tiheys eli kuinka todennäköistä on, että "kahdeksasosaiskulla" alkaa melodianuotti.
 
Melodiaa rakennetaan kerralla kahden peräkkäisen tahdin verran, koska se vaikuttaa rytmin kannalta luontevalta tarkastelumittakaavalta. Nämä kaksi tahtia jaetaan kahdeksasosaiskuiksi. Virallinen tahtilaji on 4/4 ja kahdeksasosaiskuja on kahdessa tahdissa yhteensä 8 + 8 = 16 kpl. Ensin arvotaan, kuinka monta melodiaiskua tehdään eli kuinka monta melodian nuottia alkaa näiden 2 tahdin aikana. Nuottien määrään vaikuttaa melodian tiheysparametri, tiheys 0,5 johtaisi siihen, että 16 kahdeksasosaan tulee tehtäväksi keskimäärin 8 melodianuottia.
 
Seuraavaksi arvotaan nuottien ajoitus, eli millä kahdeksasosaiskuilla nämä melodianuotit alkavat. Nuottien ajoitukseen vaikuttaa melodiaiskujen_painot-taulukko, missä estetään nuotteja alkamasta toisen tahdin alussa tasaiskulla, ja näin saadaan aikaan synkooppeja. Tyypillisesti ensin ilmestyy nuotteja niille iskuille, joita painotetaan eniten.
 
Nuottien ja taukojen pituudet viimeistellään sitten, kun nuottien alkamiset on ajoitettu.
 
Sitten kun vaadittu määrä melodianuotteja on sijoitettu 2 tahtiin alkamaan tietyistä iskuista, arvotaan niille sävelkorkeudet. Melodianuotin korkeus riippuu edeltävän melodianuotin sävelkorkeudesta, ja tähän vaikutetaan melodiaintervallien painotaulukolla. A-osan, B-osan ja C-osan alussa arvotaan kuvitteellinen edellinen sävelkorkeus. Intervallien painotaulukossa suositaan pieniä intervalleja, isot hypyt ovat epätodennäköisiä. Kun on arvottu intervalli, voidaan laskea uuden nuotin sävelkorkeus lisäämällä intervalli edeltävän nuotin korkeuteen. Intervalli kuitenkin joudutaan arpomaan uudelleen, mikäli sävelkorkeus ei mahtuisi äänialaan tai mikäli sävelkorkeus ei osu sillä hetkellä vaikuttavan soinnun konsonanttiin sävelasteikkoon. Konsonantti sävelasteikko on tässä vaiheessa jotain sellaista epämääräistä, joka ei huomioi hajasäveliä (esim. c-duurisävellajissa C-soinnun päälle pitäisi varmaan voida soittaa f hajasävelenä).
 
Biisillä on tempo, joka nyt vaihtelee satunnaisesti 120...150 hujakoilla.

Kiitos, kun vaivauduit kuvaamaan tuon. Kyllä tuossa on todennäköisesti paljonkin osia, joita voisi käyttää muissakin genreissä, kunhan rakentaa toteutuksen lego-tyyliin.
 
Itse en nyt viikolla olla ole töiden jälkeen jaksanut käydä näihin hommiin, mitä nyt vähän miettinyt välillä kunnollisen melodiankehittelyn malleja. Välillä oli semmoinen ajatus, että tekisinkin ohjelman joka generoisi karkean neljän tahdin pätkän ja sen jälkeen kävisi sitä hiomaan/muuntelemaan, ja siis tulostaisi kaikki pätkät. Lopputuloksena siis toistoa joka jatkuvasti muuntuu ja kehittyy. Ei tarkoituskaan olla sävellys, vaan kokeilualusta.
 
Edit: Katsoin uudelleen tuota ohjelmaasi, ja itse asiassa melodian generointi on varsin selkeä siinä ja todennäköisesti portattavissa. Se hankalammin hahmotettava oli tuo säestyspuoli, joka oli vahvasti ly- && perl-sidonnainen.