| Aihe: Wanhan jenkkivahvarin maadoitus? | 1 |
|---|
|
Kuinka pitäisi suorittaa wanhemman polven vahvarin maadoitus? Onko tuo edes turvallisuusnäkökulmasta katsottuna tarpeellista, jos kyseessä on 110 voltin ihme ja laitteen sekä härmäläisen verkon välissä on kuitenkin välimuuntaja/erotusmuuntaja (aito Vanson, suoraan Class Ohlssonilta)? Vahvarissa tällä hetkellä maadoittamaton ameriikan mallinen virtakaapeli. | |
jii.haanpaa: Kuinka pitäisi suorittaa wanhemman polven vahvarin maadoitus? Onko tuo edes turvallisuusnäkökulmasta katsottuna tarpeellista, jos kyseessä on 110 voltin ihme ja laitteen sekä härmäläisen verkon välissä on kuitenkin välimuuntaja/erotusmuuntaja (aito Vanson, suoraan Class Ohlssonilta)? Vahvarissa tällä hetkellä maadoittamaton ameriikan mallinen virtakaapeli.
Kun en tiedä missä aiot sitä käyttää,niin laitan ihan oman näkemykseni:
Jos käytät sitä tuossa kokoonpanossa,ilman maadoitusta,pysy kaukana muista maadoitetuista laitteista.Jos olet stagella heittämässä keikkaa,ja tartut esim mikkitelineeseen saattaa pahimmassa tapauksessa amerikan ihme maadoittaa sinut.Eli kumihanskat ainakin käteen.. ;D
Ehdotuksen on että muutat verkkomuuntajan 230Vac tyyppiseksi ja laitat maadoituksen.Esim Uraltonen huolto pystyy auttamaan jos et itse halua kolvata sitä.
"Fieldistorilla ei tule olemaan tulevaisuutta koska ne kohisevat ja taajuusalue on olematon" (ote artikkelista fetistä 50-luvulla) | |
Tubeman: Kun en tiedä missä aiot sitä käyttää,niin laitan ihan oman näkemykseni:
Jos käytät sitä tuossa kokoonpanossa,ilman maadoitusta,pysy kaukana muista maadoitetuista laitteista.Jos olet stagella heittämässä keikkaa,ja tartut esim mikkitelineeseen saattaa pahimmassa tapauksessa amerikan ihme maadoittaa sinut.Eli kumihanskat ainakin käteen.. ;D
Onko tuota vaaraa, jos on erotusmuuntaja (suojaerotusmuuntaja?) käytössä? Voisi kuvitella, että turvallisin tapa soittaa olisikin juuri niin, että oman vahvistimen L ja N olisi kaikesta muusta erillään, eikä vahvistin olisi maadoitettu laisinkaan. Silloin ei voisi itse heilua "ukkosenjohtimena", jos jollain muulla olisi viallinen sähkölaite. Jos taas omaan nuppiin tulisi vika ja kuori tulisi jännitteelliseksi, ei se potentiaaliero olisi maata kohden ollenkaan, eikä se maadoittuisi kuin vain ja ainoastaan siihen omaan nollaan. En tiedä ymmärsikö kukaan, mitä tarkoitin, mutta ehkä parempi niin - menee sellaisella mutu-tuntumalla, että toivon pikaista oikaisua:D | |
Mäkrö: Onko tuota vaaraa, jos on erotusmuuntaja (suojaerotusmuuntaja?) käytössä?
Olet aivan oikeassa. Ongelma tuossa vaan yleensä on, että halvat 220:110 muuntajat yleensä _eivät ole_ suojaerotusmuuntajia, vaan säästömuuntajia.
Jos se aikuisten oikeasti, yleismittarilla mitattuna on suoja_erotus_muuntaja, niin anna mennä vaan. Mutta mittaa se ensin, ja jos et osaa niin etsi kaveri joka osaa.
Antikitarasankari |  Tubeman
03.03.2010 09:23:52 (muokattu 03.03.2010 09:29:55) | |
|
Mäkrö: Onko tuota vaaraa, jos on erotusmuuntaja (suojaerotusmuuntaja?) käytössä? Voisi kuvitella, että turvallisin tapa soittaa olisikin juuri niin, että oman vahvistimen L ja N olisi kaikesta muusta erillään, eikä vahvistin olisi maadoitettu laisinkaan. Silloin ei voisi itse heilua "ukkosenjohtimena", jos jollain muulla olisi viallinen sähkölaite. Jos taas omaan nuppiin tulisi vika ja kuori tulisi jännitteelliseksi, ei se potentiaaliero olisi maata kohden ollenkaan, eikä se maadoittuisi kuin vain ja ainoastaan siihen omaan nollaan. En tiedä ymmärsikö kukaan, mitä tarkoitin, mutta ehkä parempi niin - menee sellaisella mutu-tuntumalla, että toivon pikaista oikaisua:D
Lainasin Kari Huhtaman sivulta hyvä selvityksen tuosta suojamuuntajasta:
****Lainaus****
Suojaerotusmuuntaja
Suojaerotusmuuntaja on tavallinen muuntaja, jonka ensiökäämiin on kytketty 230V:n verkkojännite, ja jonka toisiokäämiltä saadaan niin ikään ulos 230V. Suojaerotusmuuntajan perään sitten kytketään räpelöitävä kokeilukytkentä, korjattavana oleva laite, tms. Suojaerotusmuuntaja erottaa käsiteltävän virtapiirin verkkojännitteestä, jolloin et saa sähköiskua, vaikka koskettaisitkin samanaikaisesti virtapiirin johtimeen ja maahan.
Suojaerotusmuuntaja on siis hyvä turvalaite, mutta korkean hintansa takia se ei kuulu kovinkaan monen elektroniikka harrastajan välineistöön. Muuntajan paino taas karsii sen pois keikkamiehen kalupakista.
*****end***
Suojaerotusmuuntaja on erilliskäämeillä toteutettu,eli se on erilainen kuin tavallinen pakkamuuntaja.
"Fieldistorilla ei tule olemaan tulevaisuutta koska ne kohisevat ja taajuusalue on olematon" (ote artikkelista fetistä 50-luvulla) |  jii.haanpaa
03.03.2010 10:07:48 (muokattu 03.03.2010 10:10:51) | |
|
Kiitoksia vain kaikille rohkaisusta :) Tarkoitus on heittää keikkaa enintään omassa olkkarissa, joten ympäristö pysyy kyllä kohtuu hyvin hallittavissa. Vahvarin muuntajiin en haluaisi koskea, sillä kyseessä on vanha peli ja kaikki vanha on tietenkin kalliimpaa, eli parempaa.
Mitä ilmeisimmin ko. muuntaja ei siis ole suojaerotusmuuntaja. Mollukkahan siis on tarkemmin identifiotuna Vanson VC-100W, http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=146433535 . No entä mikä olisi ns. laadukas ja turvallinen laite hoitamaan ko. homma?
Mutta sitten alkuperäiseen kysymykseen. Kuinka tuo vanhan vahvarin maadoittaminen tulisi hoitaa? Ymmärtääkseni näihin on ollut tapana vaihtaa kolmenaruinen virtajohto maadoitusta varten, mutta miten tuo käytännössä tapahtuu. Tarkoitus ei tietenkään ole suoriutua operaatiosta itse, joten olkaa huoletta :) | |
jii.haanpaa: Mitä ilmeisimmin ko. muuntaja ei siis ole suojaerotusmuuntaja. Mollukkahan siis on tarkemmin identifiotuna Vanson VC-100W, http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=146433535 .
Juu, ei näyttäisi ainakaan tuon mukaan olevan, vaikka clasun sivut puhuvatkin erillisistä käämeistä.
http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productCat=2402&productID=16724
Mittaamalla saa varmuuden.
No entä mikä olisi ns. laadukas ja turvallinen laite hoitamaan ko. homma?
Valitettavasti en osaa tuohon auttaa. Itse ehkä vaihtaisin laitteen verkkomuuntajan.
Tai hoitelisin sen maadoituksen kuntoon ja käyttäisin nykyistä konvertteria. Jos päätyisin tähän niin tarkistaisin, että se suojamaa oikeasti menee tuosta systeemistä läpi. Lisäksi hommaisin vikavirtasuojan. Malli biltema maksaa noin kympin.
Toisaalta, tuosta saattaa alkuperäinen verkkomuuntaja kyrvähtää 50Hz verkossa ihan sydämen saturaation takia. Jolloin joudut ehkä muutenkin vaihtamaan sen :-)
Tai saattaa siinä eristykset pettää muutenkin, kun 110V mitoitettu systeemi saa töpselin asennosta riippuen runkoon nähden 230V jännitteen. Lisätietoa tuolla:
http://sound.westhost.com/articles/50-60hz.htm
Mikäs vahvistin se muuten on ? Kimppatilaushuoneessa on menossa kimppa weberille -- > tuolta voisi saada halvalla eurosähköille sopivan muuntajan.
Mutta sitten alkuperäiseen kysymykseen. Kuinka tuo vanhan vahvarin maadoittaminen tulisi hoitaa? Ymmärtääkseni näihin on ollut tapana vaihtaa kolmenaruinen virtajohto maadoitusta varten, mutta miten tuo käytännössä tapahtuu. Tarkoitus ei tietenkään ole suoriutua operaatiosta itse, joten olkaa huoletta :)
No, vaihdetaan se kolmipiuhainen verkkojohto, ja pultataan keltavihreä tukevasti laitteen runkoon. Jenkkivehkeissä saattaapi suojamaa olla vihreä, jos siis valmiin johdon pistokkeineen päivineen hommaa.
Mistäs muuten ajattelit jenkkipistokkeen kaivaa ?
Antikitarasankari | |
Tämä Kankaanpään Mikon artikkeli tammikuulta taitaa sopia oivasti tähän keskusteluun .....
Ja huomatkaa mitä hän kirjoittaa noista suojaerotettujen ja suojaerottamattomien muuntajien käytöstä ko. tarpeeseen.
http://www.uraltone.com/blog/?p=1378
Ohlsonin edellinen myynnissä ollut "Drop Down" muuntaja oli kolmipiikkinen maadoitettu versio .... eilen törmäsin myymälässä yllätykseen : Nykyisin myynnissä oleva versio onkin maadoittamaton malli.
Onkohan sisäänostolla käynyt jokin ajatuskatko ..... ?
" Soittaa tunteella - tarvittaessa vähemmän " ....... soittotaitoa sekin. | |
s151669: Juu, ei näyttäisi ainakaan tuon mukaan olevan, vaikka clasun sivut puhuvatkin erillisistä käämeistä.
http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productCat=2402&productID=16724
Mittaamalla saa varmuuden.
Samasta mallimerkinnästä huolimatta kyseessä on eri vekotin.
Toisaalta, tuosta saattaa alkuperäinen verkkomuuntaja kyrvähtää 50Hz verkossa ihan sydämen saturaation takia. Jolloin joudut ehkä muutenkin vaihtamaan sen :-)
Tai saattaa siinä eristykset pettää muutenkin, kun 110V mitoitettu systeemi saa töpselin asennosta riippuen runkoon nähden 230V jännitteen. Lisätietoa tuolla:
http://sound.westhost.com/articles/50-60hz.htm
Kiitoksia vinkeistä ja linkistä. Tuon tekstin kun luki, niin kävi väkisinkin mielessä, että kitaransoitto taitaa olla yksi maailman vaarallisimmista harrastuksista. En toki halua vähätellä ongelmaa tai sähköturvallisuusasioiden tärkeyttä. Miten esimerkiksi "kuuluisi" toimia, jos kitaravahvari on tarkoitus kytkeä maadoittamattomaan pistorasiaan?
Jos muuntajien kyrvähtäminen on noinkin karvan varassa mitä tuon linkin takaa löytyvä teksti antaa ymmärtää, niin outoa ettei negatiivista kohinaa olisi enemmänkin luettavissa. Onhan noita vastaavia välimuuntajaviritelmiä jatkuvasti esim kitarapajan yms puotien listoilla. Mutta kuten sanottu, itse ottaisin nämä asiat tietenkin varman päälle turvallisuuden ohella myös laitteen hyvinvoinnin kantilta.
Mikäs vahvistin se muuten on ? Kimppatilaushuoneessa on menossa kimppa weberille -- > tuolta voisi saada halvalla eurosähköille sopivan muuntajan.
No, vaihdetaan se kolmipiuhainen verkkojohto, ja pultataan keltavihreä tukevasti laitteen runkoon. Jenkkivehkeissä saattaapi suojamaa olla vihreä, jos siis valmiin johdon pistokkeineen päivineen hommaa.
Kyseessä on mustanaamainen Vibro Champ vuodelta 67. Eli sopivia muuntajia olisi toki helposti saatavilla. Pitääpä laittaa yksi weberiläinen tulemaan varmuuden vuoksi.
Eli ruuvaan piuhan kiinni vahvarin runkoon ja vedän toisen pään maadoitetun pistorasian maahan ja siinä mulla on oikeaoppisesti maadoitettu laite? Kuulostaa liian yksinkertaiselta :D
Mistäs muuten ajattelit jenkkipistokkeen kaivaa ?
Enpä ole ajatellut asiaa sen kummemmin. Olen vain olettanut, että jos tuollaisia vahvareita voi lunastaa intterweb-myymälästä yhdellä kliksauksella, niin yksi johdon pätkäkin olisi ostettavissa samalla vaivalla? Näkyyhän noita löytyvän esim tuolta weberiltä. | |
jii.haanpaa: Miten esimerkiksi "kuuluisi" toimia, jos kitaravahvari on tarkoitus kytkeä maadoittamattomaan pistorasiaan?
No, maadoittamattomien pistorasioiden aikakauden turvallisuuskäsityksen mukaan tilassa, jossa on maadoittamattomia rasioita, ei voi olla mitään maadoitettua, kuten tiskipöytää. Tällöin sähköiskua ei teoriassa voi saada.
Käytännössä, jos laitteet ovat kunnossa, ei ongelmia tietysti ole. Jos haluaa varman päälle pelata, niin edelleenkin suosittelen sitä vikavirtasuojaa.
Jos muuntajien kyrvähtäminen on noinkin karvan varassa mitä tuon linkin takaa löytyvä teksti antaa ymmärtää
No, käytännössä wanhojen laitteiden mitoituksessa on aina toleranssia. Uudemmat laitteet taas 'osataan' mitoittaa niin tarkasti, että ne kestävät huonommin :(
Kyseessä on mustanaamainen Vibro Champ vuodelta 67. Eli sopivia muuntajia olisi toki helposti saatavilla.
Jolloin käytettävyyden kannalta olisi kaikkein helpointa vaihtaa se muuntaja. Jos vintagearvoa haluaa säilyttää, niin ei heitä jenkkimuuntajaa pois --> saa aina sen takaisin :-)
Eli ruuvaan piuhan kiinni vahvarin runkoon ja vedän toisen pään maadoitetun pistorasian maahan ja siinä mulla on oikeaoppisesti maadoitettu laite? Kuulostaa liian yksinkertaiselta :D
Juu - pienin varauksin. Oikeaoppisuuteen kuuluu ainakin
- tähtiprikka
- oma ruuvi - ei siis esimerkiksi muuntajan kiinnitysruuvi
- vaihetta ja nollaa pidempi suojamaajohdin sekä laitteessa että pistotulpassa
- varmaan jotain muutakin, joka unohtui.
Antikitarasankari |  Roki
16.03.2010 12:04:59 (muokattu 16.03.2010 12:06:58) | |
|
jii.haanpaa: No entä mikä olisi ns. laadukas ja turvallinen laite hoitamaan ko. homma?
http://www.trafox.fi/index.php?id=293 Noita on ainakin jenkkituonti-Hammondien kaveriksi laiteltu. (Sieltä sivun alalaidasta.) Juu - maksaahan ne enemmän kuin clasun tuotteet, mutta ovat jotenkin enemmän luottamusta herättävän oloisia.
Been there - done that - don't ask. | |
s151669:
- varmaan jotain muutakin, joka unohtui.
Niin, mahdollinen tappokonkka luonnollisesti pois, kuten tuolla jo sanottiinkin:
http://sound.westhost.com/articles/50-60-f4.gif
Antikitarasankari | |
Tubeman: Suojaerotusmuuntaja on erilliskäämeillä toteutettu,eli se on erilainen kuin tavallinen pakkamuuntaja.
Suojaerotusmuuntaja on aina erilliskäämeillä toteutettu, mutta erilliskäämeillä toteutettu muuntaja ei ole automaattisesti suojaerotusmuuntaja. Suojaerotusvaatimusten täyttö vaatii tietyt standardien mukaiset eristykset erilliskäämien välille. Esim. mikäli erilliskäämit on käämitty toistensa päälle samalle rungolle vaatimus ei täyty. Aiheesta juttua piirrosmerkkeineen osoitteessa:
http://www.intertrafo.fi/muuntaja.html | |
timppis: Suojaerotusmuuntaja on aina erilliskäämeillä toteutettu, mutta erilliskäämeillä toteutettu muuntaja ei ole automaattisesti suojaerotusmuuntaja. Suojaerotusvaatimusten täyttö vaatii tietyt standardien mukaiset eristykset erilliskäämien välille. Esim. mikäli erilliskäämit on käämitty toistensa päälle samalle rungolle vaatimus ei täyty. Aiheesta juttua piirrosmerkkeineen osoitteessa:
http://www.intertrafo.fi/muuntaja.html
Kiitoksia vain kaikille keskusteluun osallistuneille vinkeistä. Nyt on hetki soiteltu ko. vahvarilla ja edelleen hengissä.
Mittasin Klasun muuntajan, eikä siitä ainakaan kuso tulon ja lähdön välillä kulje. Mötikästä löytyy myös symboli, joka Timppiksen tarjoaman linkin mukaan tarkoittaa "Oikosulunkestävä suojaerotusmuuntajaa" ja symboli, joka kertonee jotakin muuntajan rakenteesta (neliö, jonka sisällä on pienempi neliö, ikään kuin muuntajan rautasydän?). Eli eikös tämän nyt sitten ainakin pitäisi olla asianmukainen vekotin?
Niin tai näin, weberiltä olisi tulossa EU-muuntaja, varmuuden ja mukavuuden maksimoimiseksi.
Kertokaapa vielä maallikolle, että mikä sen kuoleman kondensaattorin virka on? Mitä se tekee toimiessaan oikein? Tehnee kytkennästä alipäästösuotimen ennen tasasuuntausta, mutta miksi? | |
jii.haanpaa: Kiitoksia vain kaikille keskusteluun osallistuneille vinkeistä. Nyt on hetki soiteltu ko. vahvarilla ja edelleen hengissä.
Mittasin Klasun muuntajan, eikä siitä ainakaan kuso tulon ja lähdön välillä kulje. Mötikästä löytyy myös symboli, joka Timppiksen tarjoaman linkin mukaan tarkoittaa "Oikosulunkestävä suojaerotusmuuntajaa" ja symboli, joka kertonee jotakin muuntajan rakenteesta (neliö, jonka sisällä on pienempi neliö, ikään kuin muuntajan rautasydän?). Eli eikös tämän nyt sitten ainakin pitäisi olla asianmukainen vekotin?
Kaksi sisäkkäistä neliötä tarkoittaa suojaeristystä, joka on siis eri asia kuin suojaerotus. Muuntajan eristys itsenäisenä laitteena on joko vahvennettu rakenne tai kaksoisrakenne. Ts. muuntajaa yksittäisenä laitteena voidaan pitää niin turvallisena, että sen itsensä osat eivät voi tulla jännittellisiksi missään tilanteessa. Näissä laittessa pistotulpat on tyypillisesti litteitä, ja ne voi kytkeä joko maadoitettuun tai maadoittamattomaan rasiaan. Tämä ei vielä sinäsä tee kokonaisuutta turvalliseksi, mikäli muuntajan perään kytketty laite on kyseenalaisesti tehty. Sen sijaan suojaerotus suojaakin sitten myös kyseenalaisilta laitteilta ja vikaantumisilta. Eli kyllä tuon pitäisi ihan asiallinen olla, kunhan tehonsiirtokapasiteettia vain on riittävästi sun vahvistinta varten. 100W kuulostaa näin äkkiä vähän pienehköltä, vaikken vahvistintasi tiedäkään.
Kertokaapa vielä maallikolle, että mikä sen kuoleman kondensaattorin virka on? Mitä se tekee toimiessaan oikein? Tehnee kytkennästä alipäästösuotimen ennen tasasuuntausta, mutta miksi?
Se on itseasiassa ylipäästösuodin, ja on sitä lähinnä vahvistimen kuoren (ja elektroniikan maan) näkökulmasta. Ajatuksena on sähköverkon suojamaan puuttuessa maadoittaa kuori audiotaajuuksien osalta itse sähköverkkoon, tarkemmin ottaen sen nollaan (joka on periaatteessa sama asia kuin suojamaa, muttei käytännössä kuitenkaan), ja näin suodattaa siihen indusoituvia pörinöitä pois. Kytkin tuohon kytkentään on laitettu siksi, että kun roudarinplanttu roiskaisee sen kiinni töpseliin satunnaisessa asennossa, niin maadoitus saattoikin tapahtua vaiheeseen eikä nollaan, ja tämän yleensä kuulee brummina. Kytkimellä tuon voi vaihtaa näppärästi kykkimättä töpselikasassa. Ongelmana tuossa on usein itse kondensaattorit, jotka eivät ole ns. vaihtojännitekelpoisia, ja hajotessaan muuttuvat pikemminkin johteeksi kuin savuksi. Nykyään kun maadoitetut sähköverkot yleistyneet ja meininki muutenkin tarkempaa, tuo kytkentä edustaa vanhaa maailmaa, eikä toisaalta suojaa vikatapauksissa mahdollisilta vikajännitteiltä mitenkään. Oikeampi tapa on aito kolmijohdinjärjestelmä. Se on pörinöidenkin kannalta yleensä parempi. Sun tapauksessa, kun ajat vahvistinta suojaerotusmuuntajan läpi, suojaus vikajännitteiltä toteutuu, mutta mikäli todellinen sähköverkon suojamaa ei tule vahvistimelle asti riski pörinöille on olemassa. | |
timppis: Eli kyllä tuon pitäisi ihan asiallinen olla, kunhan tehonsiirtokapasiteettia vain on riittävästi sun vahvistinta varten. 100W kuulostaa näin äkkiä vähän pienehköltä, vaikken vahvistintasi tiedäkään.
Hitto, loistavaa infoa!
Miten muuntajan alimittaisuus ilmenisi käytännön tilanteessa? Ilmeisesti toosan kyrvähtämisenä ja hienoisena sähkön tuoksuna? Vahvari on 5w vibro champ, joten mitää kiuasvirtoja tuossa ei siirrellä. | timppis
22.03.2010 11:23:58 (muokattu 22.03.2010 11:26:25) | |
|
Miten muuntajan alimittaisuus ilmenisi käytännön tilanteessa? Ilmeisesti toosan kyrvähtämisenä ja hienoisena sähkön tuoksuna? Vahvari on 5w vibro champ, joten mitää kiuasvirtoja tuossa ei siirrellä.
Muuntajan tehonsiirtokyvyn alimittaisuus ilmenisi käytännössä muuntajan itsensä liiallisena lämpenemisenä, sekä alijännitteenä muuntajan ulostulossa. Tämän seurauksena itse vahvistin siis toimisi alijännitteellä. Jossain vaiheessa, kun jännite on pudonnut riittävästi, vahvistin alkaa säröytyä, sitä herkemmin mitä kovempi volume. Pieni jännitteen alentaminen on itseasiassa vanha hevimiesten kikka, jotta saadaan enemmän säröä. Kun jännitettä alennetaan entisestään, ääni alkaa lähentyä pelkkää rutinaa, ja jossain vaiheessa lakannee kokonaan. Fiilispohjalta sanoisin, että vahvistimen itsensä ei (kai) pitäisi varsinaisesti rikkoontua pahastakaan alijännitteestä, se vain lakkaa toimimasta. Tätä en kuitenkaan sano ihan varmaksi, kun en ole tarkemmin perehtynyt aiheeseen.
Lähtökohtaisesti muuntajan ylikuormitus aiheuttaa muuntajan itsensä palo- tai rikkoutumisriskin. Sun tapauksessa muuntaja oli merkitty oikosulun kestäväksi, eli asia lienee otettu jotenkin huomioon, esim. ylikuormitussuojalla tms. Jos siihen Champin takapaneeliin on leimattu vahvarin oman verkkomuuntajan nimellisteho, niitä siitä voi päätellä jotain syöttävän muuntajan koon riittävyydestä. Syöttävä muuntaja saisi siis olla hivenen isompi. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
