Muusikoiden.net
19.03.2024
 

Kitarat: kitarakamat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: kitaran runko?
1
Suippo2
12.03.2010 01:14:23
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Siis onko sillä mitään vaikutusta jos on leppää tai mahonkia? mikä puumateriaali sitten sopisi parhaiten metalliin?
 
McNulty
12.03.2010 01:19:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Suippo2: Siis onko sillä mitään vaikutusta jos on leppää tai mahonkia? mikä puumateriaali sitten sopisi parhaiten metalliin?
 
Rungon materiaalilla on toki merkitystä, mutta kitara on aina osiensa summa. Vaikea sanoa mikä puu sopii parhaiten metalliin, kun ei tiedä mitään muuta ko. kitarasta. Kaikki puut sopii omalla tavallaan metalliin.
 
"Znanija ne imeet nikakogo znachenija, esli vy polozhite ego na praktike." -Anton Pavlovich Chekhov
munkero
12.03.2010 01:40:00 (muokattu 12.03.2010 01:44:24)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vahvistimella on paljon suurempi merkitys soundiin kuin kitaralla.
 
Mutta anyway. Ei niitä puulajeja kannata tosiaan niin kriittisesti miettiä. Heviä kuitenkin soitetaan ties mistä tehdyillä kitaroilla. Itse pidän poppelista, moni taas mahongista, joku vannoo lepän olevan parasta, joku lehmuksen. Makuasioita kuten niin moni muukin kitarointiin liittyvä juttu.
 
Ja täysin provona voi tietty sanoa että laita kitaraan EMG:n aktiivimikit niin puulajeilla ei ole mitään väliä, kun kaikki kuulostaa kuitenkin samalta. :)
 
E: Tämän pohjalta sitten pohtimaan valintoja: http://www.warmoth.com/Guitar/Bodies/Options/BodyWoodOptions.aspx Mutta kuten varmasti tiedätkin niin kitarat ovat yksilöllisiä. Testaamalla se oikea löytyy.
 
Kiitos 24.12.2009 - 21.01.2010 "Mukavaahan se on asua suomessa kun tollainen tyyppi hoitaa olkiluotoa ja kattoo samalla korealaisia koulutyttöjä." - Traditional
jorma antero
12.03.2010 05:24:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

aika monet ibanezin rg:t on ainaki lehmusta eli kai se kelpaa heviin.
itse en hevistä ymmärrä sen enempää
 
tender.insanity
12.03.2010 07:18:59
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kultakorvat kuulee eron. Itse en.
 
Jemsitella höpöttävät noista mikki-runko -yhdistelmistä ja monet ovat sitä mieltä, että esim. DiMarzio Evot eivät pääse oikeuksiinsa kuin leppärungossa (Esim. Jem7VWH) ja lehmukseen (RG:t, iso osa Jemeistä) taas esim. DiMarzio Breedit/Paf Prot toimivat paremmin.
 
Mulla on tuossa yksi omatekemä runko (koivu-kirsikka-koivu). Pitäisi jossain vaiheessa lykkäistä kaula ja muut härpäkkeet kiinni ja katsoa miten se soi.
 
Noh,.. Puutahan nuo kaikki on. miksi pitää kaataa puoli sademetsää, että saa tietynlaisen soundin? Taikka placebo -efektin ainakin? Kunhan runko ei ole lastulevyä tai styroksia, niin kyllä kitara ääntä pitää.
 
Kurg
12.03.2010 08:28:37
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

tender.insanity: Jemsitella höpöttävät noista mikki-runko -yhdistelmistä ja monet ovat sitä mieltä, että esim. DiMarzio Evot eivät pääse oikeuksiinsa kuin leppärungossa
 
No täytyy kyllä sanoa, että mulle tuli tuossa maanantaina kitara, jossa on leppärunko ja Evo ja kuulostaa aivan hiton hyvälle.
 
Tosi kiva hyökkäävä ja erotteleva saundi, toimii hevihommissa tosi hyvin. Englin Fireballikin kuulostaa nyt hiljaisilla voluumeillä kuin eri vahvarilta. Aiemmin EMG:n aktiiveilla ei siitä saanut alhaisilla volilla mitään järkevää ulos. Nyt ei meinaa edes saada itseään pysymään erossa kämpiltä kun se saundi on niin mahtava.
 
http://www.youtube.com/watch?v=RgwwJfKM67g&fmt=18
tender.insanity
12.03.2010 09:13:48
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kurg: No täytyy kyllä sanoa, että mulle tuli tuossa maanantaina kitara, jossa on leppärunko ja Evo ja kuulostaa aivan hiton hyvälle.
 
Juu, en väitäkään etteikö näin olisi.
 
Vähättelin kyllä sitä, etten huomaa eroa. Se tosin vain vaatii sen omilla kamoilla soittamisen. Jos kotona soittaa lehmuskitaralla vahvarilla x ja säröboksilla x, niin eipä paljoa ole vertailukohtaa, jos liikkeessä testaa leppäkeihästä eri kamoilla.
 
McNulty
12.03.2010 11:02:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Täytyy myös muistaa, että kaulalla, kaulapuulla ja liitostavalla on merkitystä soittimen ominaissoundiin. Sähköistettynä raskaan gain-osaston takaa toki yksityiskohtia on vaikeampi tunnistaa, mutta otetaan esimerkiksi muutama erilainen vaihtoehto:
 
A) Mahonkirunkoinen kitara, neckthru/set-neck mahonkikaulalla ja eeben/ruusupuuotelaudalla:
Monesti tämä yhdistelmä koetaan lähtökohdiltaan tummasointiseksi jossa on reilusti middleä. Moni suositteleekin kyseiseen soittimeen erottelevampia mikkejä, jotka korostavat trebleä ja ylä-middleä. Tällä saadaan kitarasta ulos tasapainoinen soundi, joka ei mene puuroksi silloin kun räimitään gain-potikat kaakossa.
 
B) Leppärunkoinen kitara, bolt-on rakenne vaahterakaulalla ja vaahtera/ruusupuu/eebenotelaudalla:
Liimakaulaisia soittimia napakampi yleissoundi, joka ei korosta niin paljoa alakertaa ja ala-middleä. Moisen soittimen kaveriksi voisi suositella mikkiä joka korostaa alakertaa, jotta siihen hevisoundiin saadaan potkua ja sitä kuuluisaa "munaa".
 
Nämä nyt vain karrikoituja esimerkkejä, miten hyvin moni palikka soittimessa vaikuttaa lopputulokseen. Hakemalla, kokeilemalla, testaamalla jne. löytää itselleen sen toimivimman lopputuloksen. Mitään absoluuttista totuutta ei ole ja palikoita voi yhdistellä monella eri tavalla (esim. bolt-on vaahterakaula mahonkirunkoisessa soittimessa, tai vaikka vaahterarunko mahonkikaulalla ja pao ferro-otelaudalla, koa-runko ruusupuisella kaulalla jossa vaahteraotelauta jne jne.)
 
Itse suosittelen välttämään Nato (Nyatoh) ja Agathis nimillä varustettuja puulajikkeita. Tuntuu että liian usein edullisemman hintaluokan soittimet ko. puista rakennettuina onpi tehty liian kosteista raaka-aineista. Tuntuvat elävän Suomen ilmastossa ihan liikaa. Samoin niiden musikaaliset ominaisuudet eivät pärjää lehmukselle, lepälle, saarnille, vaahteralle ja muille "eksoottisemmille" ja hyviksi havaituille soitinpuille.
 
Tuo Warmothin lista on ihan ok, mutta siihen voisi lisätä vielä seetrin eli cedar. Kotimaisista soitinvalmistajista ainakin Ruokangas tuntuu suosivat epsanjalaista seetriä, enkä epäile ollenkaan etteikö olisi hyvä soitinpuu... seetristä kun on tehty vuosien ajan akustisia soittimia.
 
"Znanija ne imeet nikakogo znachenija, esli vy polozhite ego na praktike." -Anton Pavlovich Chekhov
Mr. Speed
12.03.2010 11:08:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

tender.insanity: Kultakorvat kuulee eron. Itse en.
 
a) Kannattaa hankkia kitara joka soi
 
b) Kannattaa hankkia vahvari, joka reagoi kitaran sointiin.
 
Mulla on kolme kitaraa, jotka kaikki ovat AIVAN erilaisia. Niin sähköillä ku akustisestikkin.
 
Olen kai kultakorva.
 
Telecasterilla soittavissa ihmisissä täytyy olla jotain vikaa.
Kurg
12.03.2010 11:50:02
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

McNulty: Tällä saadaan kitarasta ulos tasapainoinen soundi, joka ei mene puuroksi silloin kun räimitään gain-potikat kaakossa.
 
Mutta munakkaan hevisaundin salaisuus onkin siinä, että pidetän ne gainit siellä reilusti alle puolen välin, siis jos puhutaan high-gain vehkeistä. Bändisoitossa kun kaksi tällaista pienempisäröistä saundia yhdistyvät muun bändin kanssa, niin jumaleissön on muuten raskasta ja ennen kaikkea selkeää!
 
Meni vähän off-topiciksi, mutta kun kerrankin innostuu tänne foorumille kirjoittelemaan, niin saa mennäkin.
 
http://www.youtube.com/watch?v=RgwwJfKM67g&fmt=18
Vladi
12.03.2010 12:20:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kurg: Mutta munakkaan hevisaundin salaisuus onkin siinä, että pidetän ne gainit siellä reilusti alle puolen välin, siis jos puhutaan high-gain vehkeistä. Bändisoitossa kun kaksi tällaista pienempisäröistä saundia yhdistyvät muun bändin kanssa, niin jumaleissön on muuten raskasta ja ennen kaikkea selkeää!
 
Meni vähän off-topiciksi, mutta kun kerrankin innostuu tänne foorumille kirjoittelemaan, niin saa mennäkin.

 
Jatkan hieman offtopiccia: Nykyään ei tunnuta tajuavan sitä, että se "superbrutaali" kotona ruuvattu soundi ei toimi 99% tapauksista pätkääkään bändisoitossa. Säröä ja bassoa on yleensä aivan liikaa. Hyvänä esimerkkinä eräs tuttuni joka on ikäisekseen aikamoisen kova kitaristi. Olin kerran käymässä ja tuli puheeks että meikällä on tällä hetkellä Mark iV vahvistimena. Vastaukseks sain huvittunutta hymähtelyä, joten ajattelin että tällä kaverilla on varmaan joku maailman kallein stäkki sitten piilossa. Noh, menin kuuntelemaan tän kaverin bändin treenejä ja treeneissä kökötti 2x12 Line 6:sen spideri. Tähän kun lisättiin vielä reippasti alavireinen kitara, liikaa säröä ja hitonmoinen middlescooppi, niin basistilla ei ollut enää mitään virkaa. Basisti lopettikin yhdessä vaiheessa soittamisen ja mitään eroa en kuullut. Ja tämä siis porukalla jossa veti vain kitaristi, basisti ja laulaja. Rummut tuli midinä koneelta. Vaikka heppu on taitava soittaja en ottais häntä bändiin ihan tuon soundipolitiikan ja ennen kaikkea asenteen takia. Rankkuutta yritetään vääntää väärästä päästä.
 
Ja aiheeseen: Mä oon jotenkin jämähtäny mahonkirunkoisiin liimakaulaisiin soittimiin. Tykkään siitä tummuudesta ja paksuudesta mitä ne tarjoaa. Toisaalta tummien vahvistimien kanssa tää on ollu hieman ongelmallistakin, saa trebleä vääntää isolle. Toisaalta kiehtois myös hankkia joku kirkassoundinen strato joka olis sitten taas ihan toista ääripäätä. Mutta kuten täällä tulikin jo ilmi, niin kitaran puumateriaali on vain yksi todella monesta tekijästä joista soundi syntyy. Itse käytin ensimmäiset 8v "soittourastani" soundin hakuun kitaroita vaihtelemalla. Tuona aikana vaihdoin vahvaria vain kerran ja sitäkin koska edellinen hajosi. Vasta ekan putkivahvistimen hankinnan jälkeen valkeni kuinka paljon silläkin on merkitystä. Ja miten kaappi vaikuttaa. Ja miten kaikki kitaran ja vahvistimen välillä oleva vaikuttaa... The list goes on. Tervetuloa loputtomaan säätämiseen, vääntämiseen ja ruuvaamiseen. Tää on hauskaa eikä lopu koskaan! ;)
 
Kyllä se siitä.
P-man
12.03.2010 13:08:07
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vladi: Jatkan hieman offtopiccia: Nykyään ei tunnuta tajuavan sitä, että se "superbrutaali" kotona ruuvattu soundi ei toimi 99% tapauksista pätkääkään bändisoitossa. Säröä ja bassoa on yleensä aivan liikaa. Hyvänä esimerkkinä eräs tuttuni joka on ikäisekseen aikamoisen kova kitaristi. Olin kerran käymässä ja tuli puheeks että meikällä on tällä hetkellä Mark iV vahvistimena. Vastaukseks sain huvittunutta hymähtelyä, joten ajattelin että tällä kaverilla on varmaan joku maailman kallein stäkki sitten piilossa. Noh, menin kuuntelemaan tän kaverin bändin treenejä ja treeneissä kökötti 2x12 Line 6:sen spideri. Tähän kun lisättiin vielä reippasti alavireinen kitara, liikaa säröä ja hitonmoinen middlescooppi, niin basistilla ei ollut enää mitään virkaa. Basisti lopettikin yhdessä vaiheessa soittamisen ja mitään eroa en kuullut. Ja tämä siis porukalla jossa veti vain kitaristi, basisti ja laulaja. Rummut tuli midinä koneelta. Vaikka heppu on taitava soittaja en ottais häntä bändiin ihan tuon soundipolitiikan ja ennen kaikkea asenteen takia. Rankkuutta yritetään vääntää väärästä päästä.
 
Ja aiheeseen: Mä oon jotenkin jämähtäny mahonkirunkoisiin liimakaulaisiin soittimiin. Tykkään siitä tummuudesta ja paksuudesta mitä ne tarjoaa. Toisaalta tummien vahvistimien kanssa tää on ollu hieman ongelmallistakin, saa trebleä vääntää isolle. Toisaalta kiehtois myös hankkia joku kirkassoundinen strato joka olis sitten taas ihan toista ääripäätä. Mutta kuten täällä tulikin jo ilmi, niin kitaran puumateriaali on vain yksi todella monesta tekijästä joista soundi syntyy. Itse käytin ensimmäiset 8v "soittourastani" soundin hakuun kitaroita vaihtelemalla. Tuona aikana vaihdoin vahvaria vain kerran ja sitäkin koska edellinen hajosi. Vasta ekan putkivahvistimen hankinnan jälkeen valkeni kuinka paljon silläkin on merkitystä. Ja miten kaappi vaikuttaa. Ja miten kaikki kitaran ja vahvistimen välillä oleva vaikuttaa... The list goes on. Tervetuloa loputtomaan säätämiseen, vääntämiseen ja ruuvaamiseen. Tää on hauskaa eikä lopu koskaan! ;)

 
Juurikin se middlescooppi tekee sen, et ei toimi bändisoitossa mut yksin soitettuna "super brutaalilta". Jotkut vahvarit kuullostaa aina hyvältä. ENGL:n Blackmore on hyvä esimerkki. Kaikki namiskat klo:12.00, ja toimii kotonona, äänittelyssä ja bändin kanssa. http://www.youtube.com/watch?v=3MPslfXqFa4&feature=related
 
Ja aiheeseen: Mahonkirunkoinen liimakaulainen voi olla myös todella kirkas-sointinen, jos siinä on vaahterakansi. Näin ainakin omissa kitaroissa, ja tuo on toimiva yhdistelmä.
Mä oon tullut siihen tulokseen, et kaulan materiaali, paksuus ja liitostapa vaikuttaa myös todella paljon siihen soundiin.
 
P-man
12.03.2010 13:35:08
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Suippo2: Siis onko sillä mitään vaikutusta jos on leppää tai mahonkia? mikä puumateriaali sitten sopisi parhaiten metalliin?
 
On vaikutusta. Se mikä sopii mihinkin riippuu niin paljon vahvistimesta, kaapista ja mikeistä.
Jos sulla on vahvistin missä on todella kirkas-soundi, hyvä combinaatio vois olla mahonki-runkoinen kitara alnico V mikeillä.
Tummalle vahvistimelle leppärunko tai mahonki vaahterakannella ja keraamisilla magneeteilla olevat mikit.
Paras tapa on testata niitä kitaroita omalla vahvistimella, tai jos vahvaria on ostamassa ni omalla kitaralla.
 
Snapo
12.03.2010 19:47:02
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ja tuo "mahonki" kun vain on yleisnimi, jonka alle mahtuu jokunen alalaji. Itselläni oli ennen melko kirkas- ja napakkasoundinen Ibaneesi mahonkibodylla ja vaahterakannella, kaulaliitoksena AANJ. Nykyään löytyy paperilla katsottuna melko samantyyppinen keppi, soundi on kuitenkin ihan eri maata. Paljon tummempi, pehmeämpi, sekä tatsikin on paljon munakkaampi. Munakasta omnom.
 
Yksilöerojahan nämä myöskin ovat jossain määrin..
 
"Mitään hyödyllistä tietoa musiikista tai soittimista täältä tuskin oppii, mutta kielioppi väännetään kuntoon vaikka väkisin."
Mr. Speed
12.03.2010 21:28:27
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kitarat ovat aina yksilöitä. Kannattaa myös muistaa, että myös bodyn muoto, tallaratkaisu, se kuinka syvällä kaulaliitos on tehty, ja miten se on tehty yms vaikuttaa soundiin paljon.
 
Telecasterilla soittavissa ihmisissä täytyy olla jotain vikaa.
jussi1976
13.03.2010 09:59:00 (muokattu 13.03.2010 10:11:57)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ja Vladille plussa! Tuo pitää oikein printata...
Mesa on siitä erikoinen vahvari, että vaikka siinä tunnetusti on aika reipas alapää, niin se toimii silti musassa yllättävän hyvin, vaikka basso on täysillä.
Tästä tuli taas mieleen mielestäni yksi parhaista bassokkaista saundeista, nimittäin Van Halenin Balance - levyn eka raita, The seventh seal. Se Eddien tausta laulun aikana e-e-e-e-e-d-e-e-e-e jne. Siinä on aika kähee saundi, joka seisoo hienosti juuri bändin ja basson välillä. Vahvarista ei ole tietoa ainakaan levyn kansissa, mutta oletan sen olevan vakio 5150? Carnal Knowledgellä EVH tais käyttää Soldanoa...
 
EDIT; Juu, Evo on parhaimmillaan usein juuri leppärungossa. Etenkin kun jako on pitkä, niin se on varsin selkeä - ja värikässaundinen laites. Siksi se toimii Jemeissä niin hyvin.
 
"Rautalankasoittajat soittaa Fenderillä, rautakankimiehet Marshallilla!"
BlackGoat
13.03.2010 15:24:52
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kurg: No täytyy kyllä sanoa, että mulle tuli tuossa maanantaina kitara, jossa on leppärunko ja Evo ja kuulostaa aivan hiton hyvälle.
 
Tosi kiva hyökkäävä ja erotteleva saundi, toimii hevihommissa tosi hyvin. Englin Fireballikin kuulostaa nyt hiljaisilla voluumeillä kuin eri vahvarilta. Aiemmin EMG:n aktiiveilla ei siitä saanut alhaisilla volilla mitään järkevää ulos. Nyt ei meinaa edes saada itseään pysymään erossa kämpiltä kun se saundi on niin mahtava.

 
Sama homma täällä, tosin Savagen kanssa; kerran soitettuani evoilla (Jemillä), lähti Espi EMG aktiiveilla myyntiin. Tosin metalliuskottavuuden vähätki rippeet hävii ton kukkakepin kanssa... ;D
 
-M.A-
Antroid
13.03.2010 15:40:05
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jussi1976: Mesa on siitä erikoinen vahvari, että vaikka siinä tunnetusti on aika reipas alapää, niin se toimii silti musassa yllättävän hyvin, vaikka basso on täysillä.
 
Mistä sä oikein revit näitä sun ihme heittoja? Mistähän Mesasta herra mahtaa nyt puhua vai päteekö tuo mielestäsi kaikkiin Mesoihin? Olen melko varma, että aika moni pitää lähes päinvastaista totena Mesojen kohdalla.
 
Suippo2
19.03.2010 16:35:28 (muokattu 19.03.2010 16:35:41)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kiitos kaikille jotka on vaivautunut vastaamaan tähän. olis sitten vielä yks kysymys. Mitä eroa on kitaran kaulan kiinnityksillä kuten pultattu tai läpi rungon ja mitä niitä nyt kaikkia onkaan?
 
fox
19.03.2010 16:48:34
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Suippo2: kiitos kaikille jotka on vaivautunut vastaamaan tähän. olis sitten vielä yks kysymys. Mitä eroa on kitaran kaulan kiinnityksillä kuten pultattu tai läpi rungon ja mitä niitä nyt kaikkia onkaan?
 
Jos pitäydytään ihan vaan rakenteellisissa eroissa, niin pulttikaula on irrotettava (esim. korjaustoimenpiteitä tms. varten), muut sitten enempi vähempi kiinteitä. Yleensä erotellaan kolme pää"tyyppiä", juurikin tuo ruuvikiinnitteinen, liimattu kaula ja sitten tuo läpirungon kaula. Tietty sitten on olemassa kaikenlaisia muunnelmia teemasta, pulttikaulan ja läpirungon kaulan yhdisti S.D.Curlee omalla "neck thru bridge"-kaulallaan joka siis on tallaan asti läpirungon kaula, mutta on pulttikiinnitteinen..
Soundillisista eroista sitten on keskusteltu koko lailla paljon, ja siitä saa olla montaakin mieltä, mikä soundillisesti olisi "paras". Hyvin tehty on aina hyvin tehty, muu on sitten enemmän noissa henkilökohtaisissa mieltymyksissä.
 
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «