| Aihe: Django Reinhardt | |
|---|
 Pande
11.03.2010 14:06:44 (muokattu 11.03.2010 14:17:00) | |
|
Django Reinhardt, mielestäni maailman parhaimpiin kuuluva kitaristi (ellei paras) ei ole vielä saanut tänne omaa ketjuaan, joten lienee korkea aika tehdä tällainen.
Django on gypsy swing -musiikkityylin isä, ja on vaikuttanut kitaransoiton kehitykseen suuresti.
http://en.wikipedia.org/wiki/Django_Reinhardt
Yksi Djangon kuuluisimmista biiseistä on tämä Minor Swing:
http://www.youtube.com/watch?v=AEzsPGHsi90
Muita kuuluisia biisejä on mm. Belleville ja Nuages. Soittipa tuommosta "lottoheviäkin" (ainakin melkein) jo 30-luvulla, biisissä Rhytm Futur. :-P
Yksi parhaimpia kitarasooloja mielestäni tämä Minor Swing. Siksipä tein tuossa powertabilla talteen oman version siitä miten tuon soitan, oma versioni on melkolailla uskollinen tuolle 1937 versiolle, mutta siinä on vaikutteita yhdestä youtube-vedosta (jota en nyt jaksa tähän etsiä) sekä vähän omiakin mausteita. Varastan tuossa myös alussa viululta ja bassolta vähän säveliä jotta se kuuloistaisi yksinään soitettunakin joltain..
ptb:n saa täältä: http://users.jyu.fi/~mkkoykka/minorswing.ptb |
|
Olihan tuo ihan nero kitaristi, selkeästi ketjun arvoinen. Ehkä vois gipsyswingistä puhua yleisemminkin tässä otsikossa silti?
Jotain linkkejä jotka itse olen nähnyt hyödylliseksi kun tuota django-soittoa aloin harjoitteleen:
http://djangopedia.com/wiki/index.php?title=Main_Page
http://nuagesdeswing.free.fr/jouer/jouer_index2b.html ja tuolta http://nuagesdeswing.free.fr/accords/accords_index.html löytyy hyvin tyypillisimmät soinnut ja niihin sormitukset.
http://www.hotclub.co.uk/index.html englanninkielinen sivusto. Tuolla on opastusta aloittelevalle gipsyswing-soittajalle, alkuun pääsee oivasti.
September 2009 Guitar techniquesta löytyy muuten hyvä ja opettavainen versio Minor Swingistä. |
|
Yksi parhaimpia kitarasooloja mielestäni tämä Minor Swing. Siksipä tein tuossa powertabilla talteen oman version siitä miten tuon soitan, oma versioni on melkolailla uskollinen tuolle 1937 versiolle, mutta siinä on vaikutteita yhdestä youtube-vedosta (jota en nyt jaksa tähän etsiä) sekä vähän omiakin mausteita. Varastan tuossa myös alussa viululta ja bassolta vähän säveliä jotta se kuuloistaisi yksinään soitettunakin joltain..
ptb:n saa täältä: http://users.jyu.fi/~mkkoykka/minorswing.ptb
Saisko tämän äänitettynä vetäsynä? :) |
Pande
11.03.2010 14:48:10 (muokattu 11.03.2010 14:48:57) | |
|
nannne: Ehkä vois gipsyswingistä puhua yleisemminkin tässä otsikossa silti?
Mikäpä jottei, kaikki tuon tyylin soittajat lainaa kuitenkin enemmän kuin paljon Djangolta.
Mun mielestä tutustumisen arvoisia tälläisiä kitaristeja on ainakin: Stochelo Rosenberg, Adrien Moignard, Joscho Stephan, Angelo DeBarre, John Jörgenson, Andreas Öberg, Jimmy Rosenberg.
Ihan vaapasti tuupatkaa vaan lisää matskua mitä nyt mieleen tuleekaan aiheeseen liittyen.
(( Ton mun Minor Swing -version pistin jakoon lähinnä siksi, että yritin itse etsiä siihen netistä nuotteja ja kaikki mitä löysin oli ihan paskoja. Tietysti tuokin voi olla jonkun mielestä paska kun siitä puuttuu mm. komppikitara eikä se ole täysin uskollinen alkuperäiselle, mutta siihen voi sanoa vaan että: kyynel. Itse tykkään tuosta versiosta :-) ))
Saisko tämän äänitettynä vetäsynä? :)
Jos mulla olis vaan joku keino äänittää. Oon nyt niin köyhimys ettei ole minkäänlaisiin äänittelyvermeisiin valuuttaa :-( |
|
Hjuva listahan tuo on. Nykypäivän soittajista. Rosenbergit on kyllä melkosia velhoja nykypäivänä.
Jos tahdot voin vaikka räpsiä kuvat sulle tuosta gt:n minor swingistä jos enään tarvit. Siinä tuli mukana backingtrackit ja kaikki. Hauska. |
Pande
11.03.2010 15:32:20 (muokattu 11.03.2010 15:32:45) | |
|
nannne: Hjuva listahan tuo on. Nykypäivän soittajista. Rosenbergit on kyllä melkosia velhoja nykypäivänä.
Kaikilta näitä nykyajan soittajilta kuitenkin tuntuu jotenkin mystisesti puuttuvan "se jokin" verrattuna Djangoon, vaikka ovatkin loistavia kitaristeja. (Vähän samaan tapaan kuin Hendrix on monen mielestä maailman paras kitaristi vaikka moni muu soittaa vaikutteiltaan hyvinkin samantapaista musiikkia). Nykyajan soittajista Adrien Moignard on varmaan suurin suosikki tällähetkellä ja Rosenbergit Jaschon kanssa sitten about samaa parasta A-ryhmää :-)
(pst nykysoittajat tiluttaa hieman liikaa, itsekin varmaan :-P)
nannne: Jos tahdot voin vaikka räpsiä kuvat sulle tuosta gt:n minor swingistä jos enään tarvit. Siinä tuli mukana backingtrackit ja kaikki. Hauska.
Juu toki kiinnostaa tämä, ja olisin kiitollinen :-) |
|
Eipäs unohdeta Bireli Lagrenea. Mies on mielestäni tuonut jotakin lisää (fuusio/blues mausteita) "kolmisormijatsailuun" 2000-luvulla. Itse pidän myös Boulou ja Elios Ferre:n aavistuksen "klassisenoloisesta" soitannasta.
Data is not information. Information is not knowledge. Knowledge is not wisedom. Wisedom is not intelligence. Music is. (alunperin FZ:n ajatus) |
|
Gypsy jazzihan edustaa kitaransoiton parhautta, ehkä jopa sen kulminoitumaa jossa yhdistyy säkenöivä tekniikka maanläheisiin melodioihin. Sellainen ukko kuin Romane taitaa olla vielä mainitsematta, tehnyt mm. hyvän DVD:n Stochelon kanssa. |
|
Juu toki kiinnostaa tämä, ja olisin kiitollinen :-)
Ma hoidan jahka muistan mihin kamera on piilotettu. |
 Jucciz
12.03.2010 00:26:13 (muokattu 12.03.2010 00:26:36) | |
|
Jonkin verran joskus mannejaskaa kuunnelleena mielikuvaksi on muodostunut "taitavaa ja yleensä teknisesti haastavaa soitantaa, toimii sopivan suuruisina annoksina, mutta liika on liikaa". Kyllästymiskynnys selvästi alempana kuin monissa muissa musatyyleissä - mutta en toki tiedä, onko se hyvä vai huono juttu. Jotain musaa ei vaan pysty kuuntelemaan kerralla niin paljon kuin jotain muuta. Ehkä se on se ajoittainen informaation paljous, kun tykitetään oikein huolella - semmoista mielellään kuuntelee jonkin aikaa ja sitten lepuuttaa korvia. :)
Ehdottomasti kuitenkin siis hyvää eikä huonoa musiikkia. |
|
Jucciz: Jonkin verran joskus mannejaskaa kuunnelleena mielikuvaksi on muodostunut "taitavaa ja yleensä teknisesti haastavaa soitantaa, toimii sopivan suuruisina annoksina, mutta liika on liikaa". Kyllästymiskynnys selvästi alempana kuin monissa muissa musatyyleissä - mutta en toki tiedä, onko se hyvä vai huono juttu. Jotain musaa ei vaan pysty kuuntelemaan kerralla niin paljon kuin jotain muuta. Ehkä se on se ajoittainen informaation paljous, kun tykitetään oikein huolella - semmoista mielellään kuuntelee jonkin aikaa ja sitten lepuuttaa korvia. :)
Ehdottomasti kuitenkin siis hyvää eikä huonoa musiikkia.
Juu, olen huomannut saman, mutta sen takia sitä ei tuntikaupalla kuunnellakaan putkeen. Tosin kyllä niitä rauhallisempia kappaleitakin välissä tulee. Kerran kuussa. |
|
Jucciz: Jonkin verran joskus mannejaskaa kuunnelleena mielikuvaksi on muodostunut "taitavaa ja yleensä teknisesti haastavaa soitantaa, toimii sopivan suuruisina annoksina, mutta liika on liikaa". Kyllästymiskynnys selvästi alempana kuin monissa muissa musatyyleissä - mutta en toki tiedä, onko se hyvä vai huono juttu. Jotain musaa ei vaan pysty kuuntelemaan kerralla niin paljon kuin jotain muuta. Ehkä se on se ajoittainen informaation paljous, kun tykitetään oikein huolella - semmoista mielellään kuuntelee jonkin aikaa ja sitten lepuuttaa korvia. :)
Ehdottomasti kuitenkin siis hyvää eikä huonoa musiikkia.
Törmäsin tähän samaan ilmiöön Scott hendersonin tupla-LIVE levyssä.
Diggailen Hendersonia mielettömästi mutta tuossa on niin "kauheeta" tykitystä ja paahtoa koko ajan ettei yksinkertaisesti pysty tai halua kuunnella sitä pitkää pätkää kerrallaan. |
|
Itsekin jonkin verran Djangon levyjä kuunnelleena on kuitenkin todettava, edellisiin puheenvuoroihin viitaten, että kitarahan ei suinkaan aina ole varsinainen solistisoitin vaan esim. viululla on useasti näkyvämpi (tai kuuluvampi) rooli.
Django saattaa johonkin väliin lurautella jotain, mutta harvemmin mielestäni kyllästymiseen asti.
Ennenkaikkea biisit ovat hyviä melodioita, eikä pelkästään jotain sahaamista sahaamisen takia (niinkuin joidenkin korkeallekin arvostettujen nykykitaristien teoksissa).
Nostalgy is not what it used to be |
|
qal: Itsekin jonkin verran Djangon levyjä kuunnelleena on kuitenkin todettava, edellisiin puheenvuoroihin viitaten, että kitarahan ei suinkaan aina ole varsinainen solistisoitin vaan esim. viululla on useasti näkyvämpi (tai kuuluvampi) rooli.
Django saattaa johonkin väliin lurautella jotain, mutta harvemmin mielestäni kyllästymiseen asti.
Ennenkaikkea biisit ovat hyviä melodioita, eikä pelkästään jotain sahaamista sahaamisen takia (niinkuin joidenkin korkeallekin arvostettujen nykykitaristien teoksissa).
Näin juuri! Olen täsmälleen samaa mieltä.
Ja sikäli samaa mieltä niiden kanssa jotka ovat sitä mieltä, että ko. musiikkia ei jaksa kovin kauaa kuunnella "putkeen", silloin jos on kyse tästä "modernimmasta" tavasta jota edustaa esim. Joscho. -- Taitavaa soitantaa, mutta Djangolta voisi ottaa oppia tuossa siinäkin että ottaisi muitakin soittimia mukaan: puhaltimia tai vaikka jonkun sellon mukaan (viulu on liian riipivä instrumentti mun vanhoille korvilleni, vaikka hienostihan sitä Djangonkin levyilla rääkätään Stephane Grappellin (ainakin yleensä) toimesta).
( Mielestäni hyvä tapa rikkoa perinteitä tyylikkäästi olisi ottaa bändiin mukaan gypsy swingille uusia soittimia, vaikkapa foni (Adrien Moignardin bändi on tätä tehnytkin vähän) taikka jotain eksoottisempaa, kuten duduk, joka kuulostaa todella hienolta... Jos mulla olis tällainen bändi niin salettiin siinä olis muitakin kuin kitarat ja basso.) |
arc
14.03.2010 19:19:00 (muokattu 14.03.2010 19:31:06) | |
|
Tuo Djangon kanssa kauan uurastanut viulisti Stephane Grappelli soittaa kyllä todella mieleisiä juttuja mun korvaan.
2:03 eteenpäin on aika nannaa:
http://www.youtube.com/watch?v=BqqpkQzQPns
Myös Djangon soolotyöskentely on jotenkin sopivan jazzia, mutta samalla todella luonnollisen kuuloista ja varsinkin helposti kuunneltavaa melodianrakentelua. Tuntuu, että valitut sävelet ovat aina omiaan soitetuille pohjasoinnulle. Kuuntelen loppujenlopuksi aika vähän jazzia tai siihen nojaavaa soitantaa. Pidän osasta todella paljon, kun taas atonaalinen tai free-kama ei uppoa ollenkaan. En ole vielä kuitenkaan löytänyt mitään yhteistä teesiä tai teoreettista ominaisuutta sille, minkätyyppinen jazzkitarointi iskee muhun, mutta olen huomannut, että Djangotyyppinen melodiointi tuollaiseen kai melko tavanomaiseen jazzkomppaukseen tai jazzkiertoon yhdistettynä luo mulle aina jotenkin todella hyvän mielen.
Jos joku osaa purkaa järkevyydeksi nuo ominaisuudet, mistä minä pidän djangon soitossa, niin samantyyppisiä artiseja tai kitaristeja saa ehdottaa. Enkä puhu pelkästään mistään mustalaisjazzista, vaan ihan normi jazzkitaroinnista ja ehkä tämmöisestä luonnollisen melodian lähestymistavasta sointukiertoon.
E: Olen muuten ainakin paria Djangon biisiä opetellut ihan nuotilleen, joka ei tietenkään ole ehkä opettavaisinta ja sotii ehkä tuontyyppisen musiikin periaatteitakin vastaan, mutta on kyllä kiva soittaa! Harmi vain, että tempo on yleensä aivan liian kova puhtaaseen tulkintaan. |
|
Jos joku osaa purkaa järkevyydeksi nuo ominaisuudet, mistä minä pidän djangon soitossa, niin samantyyppisiä artiseja tai kitaristeja saa ehdottaa.
Kenny Burrell, Wes montgomery, Chet Atkinskin ehkä, näin äkkiväkkiseltään tulee mieleen. Brent Masonin Smokin' section on kans kova levy, jännää tykitystä. |
|
Olisko Turun seudulla tämän tyylilajin soittajia joiden kanssa jammailla?
saundi lähtee tukasta! |
|
Jucciz: Jonkin verran joskus mannejaskaa kuunnelleena mielikuvaksi on muodostunut "taitavaa ja yleensä teknisesti haastavaa soitantaa, toimii sopivan suuruisina annoksina, mutta liika on liikaa". Kyllästymiskynnys selvästi alempana kuin monissa muissa musatyyleissä - mutta en toki tiedä, onko se hyvä vai huono juttu. Jotain musaa ei vaan pysty kuuntelemaan kerralla niin paljon kuin jotain muuta. Ehkä se on se ajoittainen informaation paljous, kun tykitetään oikein huolella - semmoista mielellään kuuntelee jonkin aikaa ja sitten lepuuttaa korvia. :)
Ehdottomasti kuitenkin siis hyvää eikä huonoa musiikkia.
Sylvain Luc.
Ämpärit täyttyvät, mieli on iloinen. |
 calf
04.05.2010 17:28:57 | |
|
Oisko Charlie Christian vähään samaan suuntaan improvisoijana? Ei tosin puhdasta gypsyä.
There are no wrong notes |
|
Ehkä tässä yhteydessä voisi taasen mainita kotimaisen nuoren lupauksen, Olli Soikkelin. En väsy kehumaan kaveria.
http://www.myspace.com/careliaswing
http://www.youtube.com/user/lodiac#p/u
http://www.maniska.net/cs_fin/index.htm |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
